Jousi

[heikki]

Hurjassa nuoruudessani kuvittelin vuoleskelevani enempikin vaappuja, ja sahuutin sitä varten kotimetsästä kaadetusta haapatukista tuppilautaa jonkun kymmenen metriä. Ensimmäinenkin vaappu niistä on vielä tekemättä, mutta laudat ovat kulkeneet uskollisesti mukana kohta 20 vuotta ja niitä on tullut siirreltyä varastosta toiseen kun en ole polttaakaan malttanut. Saahan niistä näköjään vaikka jousia.

Tässä on tällainen 170-senttinen, 30 paunaa 28" vedolla. 38 milliä leveä ja feidarien juuresta 15 mm paksu. Heittää vähintäänkin välttävästi eikä tärski käsille, vaikka kärkikavennukset ym. viimeistely on vielä tekemättä. Mahapuoli on niin litteä kuin olla voi ja selkään tein puolisen senttiä trapetsia kummallekin syrjälle. Lustot selässä eivät juokse suorina päästä päähän. Joitakin kymmeniä koelaukauksia ja sata täyttä ja vähän ylikin vetoa tilleripuussa takana, jonka tuloksena settiä 40mm. Tillerissä voi olla vielä pientä sanomista, mutta ehkä se toimii noinkin.

Toinen samanlainen soiro tuossa odottelee vuoroaan. Siihen teen vielä pikkuisen enemmän trapetsia ja paahdan mahapuolen. Saas kattoo kuin käy. Ainakin työstäminen on helppoa ja nopeaa. Tässä riitti askaretta kolmeksi iltapuhteeksi.

[Tuukka Kumpulainen]

Kaikkea sitä...!

Komea suoritus. Olen itse tehnyt vain yhden haapajousen ja senkin vahingossa, kun nappasin nuorena ummikkona talvisesta rankaläjästä suorimman ja oksattomimman rungon jousipuuksi. Kaari oli leveä ja litteä decrownattu trapetsi, mutta siitä huolimatta puristusmurtumia paukkui mahaan sitä mukaa kun kaarta taivutin yhtään jänneväliä isommalle kaarelle. Jos oikein muistan, niin poikkihan tuo meni jo tillerivaiheessa.

[Nanook - pakkasen poika]

Mielenkiintoista! Naapuritontilla kaadettiin vaahteroita ja haapoja syksyllä. Vaahterat olivat liian kiemuroita ja oksaisia, mutta otin talteen pari haapapätkää. Niistä olisi tarkoitus kokeilla jousta jossain vaiheessa. Näyttää siltä, että se on mahdollista.

[evgevin]

Siinä on kiva jousi! Viihdoinkin olet ruvennut laittamaan keppijäsi esille, Heikki

[Ilkka Seikku]

Kyllä tuollaisen 30paunaisen pitäisi hyvällä tillerillä kestää, olkoonkin sitten haavasta tehty.
Veikkaan kuitenkin että pariin sataan laukaukseen asti ei tuo jousi elä.
Muita veikkauksia?
_________________
www.rautasarvi.fi

[heikki]

[jkekoni]

Hienoa, että sait toimimaan! 40mm settiä on oikein hyvä saavutus, sen perusteella voisi ennakoida että olisi mahdollista, että toi kestää.

Itselleni tää osasto jousia liian kevyistä puista jäi sivuun kun 3. leppäjousi katkesi aivan naurettavan lyhyellä vedolla tilleripuussa. Tosin projektina oli tehdä se 2 tunnissa lankusta tilleriin, mikä tietenkin saattoi hieman vaikuttaa ...

Kerropa vielä jousen fyysinen paino?
Mistä kohdasta kavennus alkaa, puolessa lavassa?

Niin ja haapahan on tunetusti suomen suorin puu...

Jenkit ovat tehneet enemmänkin näitä poppelijousia ja käsitääkseni puu vastaa aika lailla suomalaista haapaa.

Aivan varmasti heittää hyvin, kuten alirakennetut jouset yleensäkin.

Seuraavaksi suosittelen haavalla selätettyä tervaleppää. Saa saunapenkkinä ja kannattaa ottaa mahdollisemman tummaa. K-raudassa voi oottaa yksittäisen laudan pinosssa. Bauhaus myy vain oksaista paketeissa.

[Tuukka Kumpulainen]

Minun kokemukseni mukaan haapa ja jenkkiperäiset poppelit ovat täysin erilaista tavaraa. Haapa on löyhää, löysää ja pehmeää, poppeli tiivistä, elastista ja kiillottuvaa puuta. Haapajousi on puolet isompi ihme kuin poppelijousi. Tosin voi olla, että Heikin 20-vuotiset vaappulaudat ovat poikkeuksellista haapaa, luontokappaleissa kun on variaatiota.

40-paunainen, sisäänajettu haapajousi olisi kiva nähdä. Noin niinku metsästysväline.

[jkekoni]

[pyssymies]

Hybridihaapaa on kyllä istuteltu ainakin 1980-luvulta, mutta se on yleensä vielä höttöisempää puuta kuin haapa. Leppää ja haapaa ei sovi edes verrata, sillä leppä on todella haurasta, ikäänkuin lahoa puuta. Haapa sitävastoin on hyvinkin sitkeää suorasyisenä. Tuo pitkä taapelointi on saattanut kovettaa puuta, haavalla kun on hieman sellaista tiivistymistaipumusta, ainakin seinähirsissä.

[heikki]

[heikki]

[Ilkka Seikku]

[heikki]

[heikki]

Kakssataa ja risat laakia takana, ja jousi toimii edelleen. Setti jäi tohon kahteen tuumaan. Sen kunniaksi tein kärkiin kevennyskavennukset, mutta en nyt muistanut punnita "valmista" tekelettä. Tämä oli hyvin opettavainen projekti. Sormet syyhyää sen paahdettavan version kimppuun. Taidan ujuttaa sen mahaan paahdon yhteydessä pihkaa - ties millaista kovettumista se saa aikaan.

Muutama kuva kauniista hankiammuskelupäivästä.

[heikki]

Pari vielä...

[evgevin]

Hienot kuvat! ja hieno jousi!

[Ari Rantala]

Tein joskus kaksi haapajousta ja toinen niistä on edelleen hengissä. Paunoja ei kummassakaan ollut yli 30#:n ja se ehjänä säilynyt on varmaan ehjä vain siksi, että ei ollut mieleiseni ampua ja on jäänyt kovin vähälle käytölle.
Elossa olevan tein T/D-jouseksi liittämällä haapalavat kahvaan ihan reilulla pulttiliitoksella. Kahvaosa on tiikkiä. Lavat ovat suht leveät pyramidit ja noin 12mm paksut. Settiäkään ei juuri ole tullut...sekin varmaan vähäisen käytön ansiota.

Tykkäsin haavasta työstettävänä puuna. Oli helppoa lastuta mutta työkalu tuntui tylstyvän yllättävän nopeasti ja hionnassa pöly oli perkeleellinen ja tunki hienojakoisena pölymaskin reunojen alta ja/tai läpi nenään...

Heikin jousi ainakin näyttää "onnistuneelta" ja saattaa hyvinkin kestää käyttöäkin. Pihkasta vatsankovikkeena minulla ei ole kokemuksia mutta tuo parjattu epoksi siinä kyllä toimii. Johonkin empiiriseen kokeiluun olen paahdon yhteydessä imeyttänyt epoksia. Krääsä on melkoinen eikä kai ihan terveellisimmästä päästäkään, että jos kokeilet niin muista suojaus ja tuuletus.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[heikki]

[Santtu Risku]

hojo!
Minun silmään näyttää siltä että lapojen ulointa kolmatta voisi rapsutella hieman lisää, tietenkään koskematta mahdottomasti taivutettuihin kohtiin. Päät näyttävät myös hieman liian raskailta, ne voi surutta työstää ohuemmmiksi. Muista jumpata jousta tarpeeksi että se tottuu taipumiseen ja paljastaa todellisen tillerinsä. Hiljaa hyvä tulee.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson

[Ilkka Seikku]

Hyvä heikki! Hienoa että haapakin saa suosiota jousipuuna. Kaikki mahdolliset puulajit kannattaa käydä läpi.
Tosiasiassa kuitenkin 30paunainen jousi ei puulta kummoisia vaadi.
Riittävän ohkaisena myös leppä tai jopa visakoivu kestää taivutusta.
_________________
www.rautasarvi.fi

[heikki]

[Juri]

Hienoa työtä!
Tuollaisen kun saa kestämään, niin on taatusti oppinut jousentekoa melko lailla.
Kun puulaji ei anna anteeksi virheitä niin palautetta tulee välittömästi, syyt ja seuraukset selviävät varmasti pika vauhdilla.
Sitten kun vielä sovellat oppejasi vähän tämäkämpiin jousipuihin, niin johan tulee hurjia jäkkäröitä!

[Ilkka Seikku]

[heikki]

Kiitti kannustuksesta!

[Ilkka Seikku]

[jkekoni]

Mulle muuten jäi sellainen kuva, että sitä vatsaa oli kevyesti käryytetty max teholla, muuta lämmitys ei juurikaan ollut uponnut.

Piti tarkistaa, mutta unohdin, joten en ole ollenkaan varma...

[heikki]

Kieltämättä se näytti maksimiteholla grillatulta. Mielestäni kuitenkin tein paahdon ajatuksella ja hartaasti. Aikaa meni yli puoli tuntia per lapa ja aina kunkin lavanpätkän läpilämpenemisen jälkeen annoin sitten pinnan tummua kunnolla.

Sain pajassa tillerin kuosiin ja liimasin selkänokkeja varten palikat. Settiä ei tilleripuussa pumppaillessa tullut vielä yhtään, mutta katsotaan kuin käy kunhan pääsen ampumaan tätäkin sisään. Paunat jäi lopulta nippa nappa kolmeenkymmeneen.

Paahdettu haapa tuoksuu muuten saunalta

[J Menna]

Sikli tylsyy haapaa työstäessä helposti, kirjoitti Heikki.

Puuseppä/kuvanveistäjä täältä päivää ja tietoa haavasta ja sen työstöstä. Haapa ottaa kasvaessaan mukaansa maasta pientä kamaa (hiekkaa,hietaa, multaa) jotka jäävät sinne puun sisään. Siis ei mitään sellaisia kivenmurikoita vaan ihan helkkarin pientä kamaa. Moottorisahan teräkin tynsyy (Nurmijärveläinen murresana) nopeasti haapaa sahatessa. Lisäksi joskus joku kertoi, ja todeksi se on havaittu että pehmeä puu tylsyttää terät nopeammin kuin kova puu. No, ihan lineaarisesti se ei niin mene, muuta on siinä totta toinen puoli. Ja vaikka puuseppä ei nauloja käytäkään, on todeksi havaittu myös että terävä naula halkaisee puun herkemmin kuin vastaavassa paikassa tylsä naula.

Kummatkin asiat on maalaisjärjen vastaisia äkkiseltään ajateltuna.

Niin, kunniamaininta haapajousesta. Itsellä ei ehkä pinna olisi riittänyt tuohon ihan vaan "kokeiluna".

Zemiä.

[heiluri]

No ei ihan,terävä naula on kiila mutta tylsä/tylppä katkoo syyt eikä kiilaa niitä erilleen toisistaan,samoin on talttakärkinen sepäntakoma naula lyötävä talttakärki poikittain syysuuntaan nähden,ihan maalaisjärjellä arssiloitava asia.

Hox! Kun joudutte kiinnittämään oikein ohutta tai kapeaa puunsälettä niin kannattaa tyssätä naulankärki,silloin se ei halkaise kiinnitettävää lisua läheskään niin herkästi kuin terävä tekisi.

[pyssymies]

[Ari Laakso]

Hyvä Heikki ,
Täähän on kuin TM-testaa osio.
Mittaa sitten peltoammuskelussa taas nuolen lentomatka..onko paahto vaikuttanut asiaan..
Mitenkähän haapa mahtaisi toimia kolmilaminaatissa keskellä..selässä bambua ja vatsana bulletwoodia?

[heikki]

Eilen sain tuon ampumakuntoon, tuntui mukavan rivakalta paunoihin nähden. Peltoammuskelun kanssa on nyt vähän niin ja näin: edellisen kerran jälkeen on tullut 10 cm lisää lunta, joten nuolet on hukkumisvaarassa. Katsotaan nyt jos kumminkin kokeilisi...

Laminaattijousen keskiosana haapa voisi olla kyllä hyvä, kun saisi sitä kautta massaa pienemmäksi.

[Nanook - pakkasen poika]

[jkekoni]

Kokopuinen "perinnelumilauta" olis muuten pop. Voi kait metallireunat laittaa yhtä lailla puiseen.

Toi olis kait pakko laminoida, sillä uskoisin että ykspuinen ei millään kestäisi sivuttaisrasitusta.

(Tutankhamonin arkku on tehty vanerista, joten sitä voi pitää perinnemateriaalina...)

[evgevin]

Lumilaudasta tuli mieleen
http://www.saunalahti.fi/nl02397/Lumilauta.htm

Itse aloitin lumilautailun pari viikkoa sitten ja mietin juuri oman laudan tekemista, kun ne on niin kalliit :-)

Näissä kuvissa on Suomen ensimmäinen lumilautailija.

[heikki]

[heikki]

[jousipata]

kyllä näyttäisi piankin murtuvan poikki. ehkä koristeeksi? oma jousesi, teet mitä tykkäät
_________________
tzoinnngggg...

[Nanook - pakkasen poika]

Pääsit kuitenkin pidemmälle kuin minä omien haapapalojeni kanssa. Kuorinta ja vannesahaus paljastivat sen verran mielnkiintoisia syykulkuja ja piilo-oksia, ettei näistä puista jousia tullutkaan. Moni kakku päältä kaunis...

[Tuukka Kumpulainen]

Heikin hienot haapajouset menevät aika lailla odotuksiin, puun keskimääräisen tiheyden mukaisesti: 30 paunaa ja väsymisoireet samalla mitoituksella, josta vaahtera, saarni, tammi etc. antaisi kestävät 50 paunaa. Seikun maininta yli 50-paunaisesta haapajousesta on sen sijaan intressanttia. Kuinka leveä tuo jousi oli? Mikä oli kaaren pituus, vetopituus ja poikkileikkaus?

Haapa kuuluu puihin, jonka tiheys riippuu olennaisesti mm. siitä, mistä kohti runkoa pala otetaan. Kuten monilla puilla, tiheys on suurimmillaan tyvessä, missä se hipoo jo jousipuuluokkaa, kuiva-tuoretiheys on keskimäärin 445 kg / m3. Tuosta haavan tiheys romahtaa metriin mennessä lähes 10 %, ja jatkuu miehenkorkeuteen samoilla. Siitä tiheys lähtee taas romahdusmaisen laskuun, ja päätyy neljässä metrissä vaivaiseen 360 kg / m3. Jos jousi on tehty esim. lankusta, joka on otettu rungon ylemmistä osista, ei ihme, jos ominaisuudet imee kankkua. Haavan oksapuu puolestaan on, kuten useimmilla puilla, hyvän siivun tiukempaa kuin runkopuu keskimäärin. Aivan varmasti myös kasvupaikalla ja perimällä on merkitystä haapayksilön puuaineen tiheyteen ja lujuuteen. Ei ihme, että tulokset vaihtelevat.

Gardnerin massaprinsiippiä noudattaen steivien erot pitäisi tietenkin hiffata, mutta se edellyttäisi, että jousi on heikoimman mahdollisen mukaisesti ylileveä aloittaessa.

[jkekoni]

... tai paunat säädetään sen mukaan, kuinka painava jousesta sattuu tulemaan.

Toi 50# haapa ei ole mun mielestäni mikään ameriikan ihme. Pyramidi jousen tai tavan flättärin voi tehdä ihan helposti jopa 10cm leveeksi, ainoa haitta on että tilleröinnisttä pitää ottaa huomioon eri reunojen potenttiaaliset tillerierot.

[Tuukka Kumpulainen]

Jos 50# haapajousi on 10 cm leveä tai esimerkiksi 200 cm pitkä, niin siinä ei ole mitään merkillepantavaa. Jotenkin vaan epäilen, että sellainen se ei ollut Seikun käsistä

[Tuomo]

No niin, hiukan provosointia... Mikäs on sitten merkillepantava saavutus, ellei toimiva haapajousi? Tällä hetkellä kai ainoastaan Heikki on esitellyt haapajousen, jolla on oikeasti ammuttu. Aina voi spekuloida leveällä ja pitkällä jousella mutta onko kukaan tehnyt oikeasti sellaista?

Entä jos joku tekee "normaalimitoituksella" yli 50-paunaisen haapajousen - onko se jousenrakentajan taitoa vai johtuuko se erinomaisesta materiaalista, vai onko mukana myös tuuria? Toki mitoitus on osa taitoa, jolloin leveä ja pitkä jousi on perusteltu. Olisi myös kiva tietää, että kuinka lähelle optimia taitavien veistäjien jouset on tilleröity. Toisin sanoen, jos taitava tekijä tilleröi 50-paunaisen jousen, niin kuinka jäykkä se olisi voinut olla teoriassa täydellisellä tilleröinnillä? Onko ero pari prosenttia, 10 % vai enemmänkin?

Kukaan ei tee jousta täsmällisten lujuusmittausten perusteella, vaan pelkästään mutulla arvioi sopivan mitoituksen. Sen jälkeen taitavan tilleröijän kannalta on ihan tuurista kiinni, että osuiko arvioi oikeaan, jos siis pyritään saamaan aihiosta mahdollisimman paljon irti. Toki aina voi mitoittaa varman päälle mutta se on eri asia.

Lyhyesti, jos joku tekee yli 50-paunaisen haapajousen "normaalimitoituksella", käytössä on ollut suorastaan poikkeuksellista materiaalia. Toki tekijä on osannut asiansa mutta ei taitavakaan tekijä tee jousta materiaalista, josta se ei ole edes teoriassa mahdollista.

[jkekoni]

Itse tein pari nippujousta haapalauteesta ja nippuseiteistä. Lopputulos ei ollut kovin kaksinen, ei sillä että siitä olisi kovin kaksista haettukaan, mutta ei edes niin kaksinen mitä haettiin.

Yhtä matalapaunaista jousta yritin tehdä, mutta se otti 10cm+ settiä tilleröinnissä, niin jätin sileensä sen.

Kaksi ihan hyvää matalapaunaista tervaleppäjousta olen tehnyt yhdestä laudepuusta.

Kolmannen tein toisesta lankusta ja se meni sälöiksi vaikka oli vähemmän agressiivinen mitoitus kun noissa kahdessa. Vaihtoehtoina oli, että ensimmäinen puu oli tavallista laadukkaampaa, toisessa jousessa oli vikaa tai että toinen puu olisi ollut huonompaa.

Tarkoituksenani oli tehdä haapaselkäinen terväleppä yhdistelmäjousi, mutta into hiipui sitten tohon edellämainuttuun hajoamiseen.