Jousi

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Jännevaahtera jonka tein samaan aikaan jännejalavan kanssa. Saman mittainen kuin jalava 128cm mutta pari milliä tuhdimmat paksuus/leveysmitat. Vaahtera-aihio josta aloin vääntämään oli todella läskilustoinen. Samaisesta puusta on tulossa se toinen jännevaahtera (Eskimou), josta olen pari työvaihekuvaa laittanut omaan ketjuunsa.
Tälläkin tykillä on ammuttu, mutta tässä on outo vika nuolen osoittamassa kohdassa.

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Nuolen osoittama kohta on "viretillerissä" suorempi kuin muu jousi, koska siihen on liimattu jälkikäteen "paikkajännekerros". Se ei tule kuitenkaan pelastamaan tätä kapulaa. Siihen kohtaan lustojen väliin
(miten voikin tulla! miksei lustojen saumaan?) tuli koeammuntavaiheessa pieni halkeama. Se näkyy kummallakin puolella jousta. (kuvat)
Syksyllä kun meillä oli fasaanijahdit niin yleinen tuomio jahtaajilta halkeamasta oli: Poikki se on! Pilalla koko paska! Ei ole Mennasta tekijäksi...

Ja saattaa näin ollakkin. Enää jää jäljelle ratkaisu, että ampuakko tämä tahallaan tuusan nuusaksi vai liottaako jänteet saman tien pois.
Ytyä jousessa on. Tuntuman mukaan jotain +-70#. harmi. Oli tykin ainekset.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Miten tuota puuta on käsitelty, onko sitä keitelty, höyrystetty tai laitettu tuoreeltaan johonkin muottiin?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Tuoreena laitoin muottiin. En höyrystele tai keittele näitä puita joista teen "normi" jännejousia.
Paitsi sitten Turkkilaisen kurvit vaatii jo höyrystelyä.

Murtuma on mystinen. Keskellä lustoa.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Liotetut ja keitetyt saa väännettyä toki paremmin, tai nämä vääntyvät paremmin, mitä tuoreet, riskeeraan kuitenkin tuoreilla jopa turkkilaisissa. Jos otat jänteet pois, niin hio toi kohta, jos, siellä on tasku jänteissä tai jotain. Siitä voi saada vielä laminaatin. Mihin aikaan vuodesta laitoit jousen jänteeseen ensimmäisen kerran? Vika voi olla toki vaahterassakin, vaahterassa ei lustojen paksuus niin vaikuta, mitä saarnessa, koska siinä ei ole tätä keväthötöä, ei ole kehäputkiloinen, ohuemmat lustot vaahterassa tekevät tästä myös sitkaamman, tämä käyttäytyy vähän päinvastoin mitä saarni. Liian paksu lusto? Eräs käyttämäni, kestävä vaahtera oli kasvanut varjoisella paikalla.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Kiinnostava murtuma! Voisiko tuo olla ihan kuivumismurtuma? Minulla on muutaman laminaattijousen kanssa tapahtunut sellainen moka, että yksi laminaatti tai kahvapala on ollut verstaskosteudessa. Liimauksen jälkeen olen tuonut kepin sisälle kuivumaan, jolloin halkeama on syntynyt juuri tuohon tyyliin, keskelle jousta tai kahvaa. Ero kosteusprosenteissa on ollut noin 30 prosenttiyksikköä, eli aika paljon.

Millä perusteella jousi on tuomittu menetetyksi? Murtuma on keskellä mutta irvistääkö se vedon aikana vai painuuko kiinni? Se on luultavasti melko lähellä neutraaliakselia, jolloin siihen ei välttämättä kohdistu kovinkaan suuria veto- tai puristusrasituksia.

Joten älä nyt takkaan sitä heitä, vaan anna vaikka minulle testijouseksi!

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Eikös tuota voisi yrittää korjata uittamalla halkeamaan ohutta nahkaliimaa? Lirulla pikaliimalla on korjattu monta jousta, tässä tapauksessa ohut nahkaliima toimisi varmasti ihan yhtä hyvin.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Se voi olla vaan pieni säle lavan reunasta.
24 tunnin epoksi menee myös aivan liruksi ja tunkeutuu syvälle halkeamiin kun lämmittää hiustenkuivaimella, lisäbonuksena viehkeä märän villasukan haju. Ei kannata yrittää millään pikaepoksilla!

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Martti:

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Jos se olisi minun jouseni, liruttaisin liimaa halkeamaan, kuten yllä jo neuvottiinkin. Sen jälkeen kaapisin jousen huomattavasti kevyemmäksi, korkeintaan 45-paunaiseksi, ja sitoisin vielä jännettä korjatun kohdan ympärille. Tällä reseptillä se voisi kestää ihan hyvin. Ja jos ei kestä, jännekerroksen voi liottaa irti ja liimata seuraavaan keppiin.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Jos se lapa on liian kapea siitä kohtaa suhteessa siihen mitä se joutuu kestämään rasitusta, 70#, sekä on myös varmaan rasitusaltteimmassa paikassa, kuinka leveä se lapa on siitä kohtaa.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Martti:

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Kuinka kauan tuon puun on annettu kuivua?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Kaadosta muottiin parin päivän sisällä. Aivan kuten muutkin jouseni. Muotissa viikko-kaksi työhuoneella (+10 +14C) ja kotona +20 pari viikkoa. Kuten muutkin vastaavalla tavalla tehdyt jouseni.
Sitten jänneselystys kolmessa erässä reilun kahden viikon kuluessa. Jänteet ja 5 pvää kuivausta - jänteet ja 8 päivää kuivausta ja kolmannet jänteet ja kuivausta reilu 2kk.
Kuten muutkin vast. jouseni.

Tämä jää mysteeriksi. Puussa oli varmasti joku hiusmurtuma, jota en ollut huomannut. Moinen ylimalkaisuus pitää vastaisuudessa eliminoida tarkalla silmäilyllä.

Ei se mitään, jännevaahtera "Eskimou" on kohta tilleröinnissä kuten jänneorapihlajakin.
Jousia tulee. Joskus jousia myös menee.
Onnistumis % on ollut kuitenkin aika kiva. Tämä oli eka selkeä susi kun n.15 jännejäkkärää tehtynä. Toki niistä vasta viimeiset 8 alkaa muistuttaa jousta.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Vaikka murtuma olisikin neutraaliakselilla niin siihen kohdistuu maksimi leikkausvoima juuri siinä. Leikkaus on hyvä tapa kasvattaa tuon suntaisia halkeamia.

Tällaisessa yhdistelmäjousessa pitää oikeastaan määrittää muduulipainotettu neutraaliakseli, mene hieman hankalammaksi kuin pelkästään yksipuisessa rakenteessa. Sarvi/puu/jänne jousessa menee sitten vielä hieman kimurantimmaksi.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

Ari Rantala · Joined: 23 Oct 2007 Posts: 3636 Location: Nokia

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Kova liima useimmiten korostaa leikkauksen vaikutusta, olen itse monasti ennemminkin Sikaflexin (eli sii joustava polyuretaani) kannalla, se antaa enemmän anteeksi joustavuutensa takia ja useimpiin tarkoituksiin senkin lujuus riittää (voi kyllä olla raskaissa jousissa kovilla). Epokseistakin pitäisi valita joustava, se taasen sallii puun elää itse halkeamatta.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

Tramppi · Joined: 22 May 2012 Posts: 46 Location: Joensuu

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Adamin mukaan neutraaliakseliin ei pitäisi kohdistua kovin suuria paineita, joka siis kulkisi jousen keskellä sivulta katsottaessa, mutta jos sellainen kohta lisää kohtalaisen paljon paunoja tai siinä ei oikein epoksikaan pidä, niin, eikä runkopuu voi olla turkkilaisissa ihan mistä tahansa matskusta tai miten vain, voi aiheuttaa pikkupropleemoja. Tramppi on tässä aika lähellä totuutta.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Nyt täytyy muistaa ettei ole olemassa ihan suoraa korrelaatiota liimojen kovuuden (korkeat kimmomoduulit) ja lujuuden välillä. Noin suurinpiirtein, kovemmilla liimoilla on korkeammat (leikkaus)lujuudet, mutta sääntöön löytyy poikkeuksia.

Liimasauman kestäminen on taasen kiinni hieman useammasta asiasta kuin pelkästään liiman lujuudesta, liiman tarttuminen on yksi oleellinen asia, toinen on saumaan kohdistuvat voimat ja niiden jakautuminen. Voimien jakautumiseen taasen joissain tilanteissa vaikuttaa liiman kimmomoduulit oleellisesti, tällöin (usein) pehmeämpi liima jakaa voimat tasaisemmin ja täten myös pienentää siihen kohdistuvaa maksimijännitystä, tarkemmin jännityshuippua. Hyvin kovat liimat useasti kehittävät itseensä isoja jännityshuippuja, jotka sitten hieman vetokutjumaisesti hajoavat huomattavasti nimelliskeskijännitystä pienemmillä arvoilla. Näiden jännityshuippujen välttäminen tavalla tai toisella on teollisen liimasaumasuunnittelun olellisia asioita.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Luulen, että ainakin osassa liimahirsiä käytetään 2-komp uretaaneja.

Termi "epoksi" referoi vain liiman ristisilloittavaan sidostyyppiin, ei sinänsä kerro muista ominaisuuksista mitään. Olen nähnyt täysin kumimaisia epokseja (ei vaan kannata kun vastaavat uretaanit ovat halvempia).

Epoksiliimoja on varsin laaja valikoima "joustavista" (suhteellinen termi) "koviin". Viime aikoina suuntaus on nimenomaisesti ollut näihin joustavampiin päin jos vain esim. lämmönkestävyys on riittävä.

Puun liimaukseen en näe juuri mitään syytä käyttää kovaa epoksia. Hieman joustavillakin on riittävä leikkauslujuus, jotta murtuma on lähes aina puun puolella.

Täytyy myös muistaa liimasauman paksuuden vaikutus, ohut sauma pyrkii käyttäytymään kuten liima olisi kova, paksumpi käyttäytyy sitkeämmin ja liian paksu on jo sitten taasen heikko. Tein aikanaan aikamoisen määrän kokeita lujitemuovin liimauksessa ja useimmille liimoille löytyi "paras" sauman paksuus tietyllä saumageometrialla. Yleissääntö oli, että joustavampi liima sieti suuremman saumanpaksuuden vaihtelun ja niillä myös optimipaksuus oli yleensä suurempi kuin kovilla. Joustavammalla liimalla tehty sauma myös harvoin petti yhdellä kertaa, vaan se yleensä varoitti.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Mennalta ovat unohtuneet japanilaiset seremoniat, Joelin pitäisi aina siunata Mennan jousipuut ja jos joku menee vikaan, niin Menna voi sitten syyttää Joelia.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

! Mitkä japanilaiset, tää on japaniinia nähnykkään !

Poppamies se olla pitää. Koska tää on isompi kuin tyypillinen inkkarijousi, niin tarvitsemme yli 2m pitkän poppamiehen. Hätätilassa 190cm:n riittäisi.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Poikki se oli. Kattokaa ny. Eikä mitenkään keskeltä lustoa pelkästään vaan pintaan asti. Halkeamaa ei tahtonut vaan nähdä kunnolla kun jänneselkä oli niin tiiviisti liimattuna siihen päälle.
Voiko mennä siistimmin/suoremmin poikki?
Kuinka se voi mennä siellä jänteiden puristuksessa?

Liotin siis tästä vaahterasta jänteet pois ja nyt näkyy hyvin.
Toisessa kuvassa näkyy tämän kalikan uskomattomat lustopaksuudet a`7-8mm... Siinä on jousi, jonka taipuva osa on tehty miltei vain kahdesta lustosta. On siinä kolmattakin vatsassa.

Oisko se juuri se syy. Vai se että pintalusto oli silleen jännästi "ruskettunut". Oisko se tämän syy.
Vaahtera ei kuulu lempipuihini, ainakaan jännejousissa enää. Tämä kun ei ole ainoa tapaus.

patis · Joined: 17 Oct 2010 Posts: 288 Location: Helsinki

Mitenhän tuo nyt on mahdollista... Kyllähän vaahteran pitäisi jänneselän alla kestää kun kerran kestää noissa komposiiteissäkin.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Onhan tuossa paksuutta. Ilmeisesti jännekerros ei vain ollut riittävän paksu puun paksuuteen nähden ja puu ei yksinkertaisesti kestänyt rasitusta. Sellaista se puu on, koskaan ei voi olla täysin varma, mitä se kestää.

Mutta hyvä, että avasit jousen ja tutkit asiaa!

Tuli muuten vain mieleen, että kotimaisesti vaahterasta tehtyjä jousia on tällä foorumilla ollut esillä aika vähän. Ja aika moni niistä taitaa olla lopulta hajonnut?

Mitäs vaahterajousigurut sanovat? Mikke?

J Menna · Joined: 21 Feb 2008 Posts: 1742 Location: Rajamäki

Niin. Vaahteran hyvät ominaisuudet kokemuksieni perusteella rajoittuvat loistavaan symbioosiin kalanrakkoliiman kanssa. Soveltuu siis runkopuuksi sarvijousiin. Siitä pisteet sekä siitä että puuta on tarjolla metsissämme runsain mitoin. Suoria, oksattomia, näennäisen hyviä yksilöitä löytyy helposti. Muut pisteet ovat miinuksia.

Vaahteran huonoja puolia tuntuu olevan selästä hajoamiset lustopaksuudesta riippumatta. Tuokin yllä esitelty kappale oli ihan ääretöntä priimaa minun silmääni niin lustopaksuudeltaan, oksattomuudeltaan kuin suoruudeltaankin. Kappale on tässä koneen vieressä ja aihio on suorastaan mielettömän virheetön. Tukin lähtöpaksuus vielä mahdollisti selän perin loivan säteen eli täten tasaisen rasitusjakautuman.

Minulla on meneillään vielä yksi vaahterakännejousi projekti: "eskimou", jonka taas tössin sillä tavoin että kun tavoittelin aika leveitä lapoja ja kapeaa kädensijaa niin se alkoi antaa myöden sivusuunnassa ja jännelinja on ihan poskellaan. Suoristin sitä lämmöllä minkä se totteli ja lisäsin kädensijaan sen jälkeen paksuutta, mutta ei siitä soivaa peliä tule. Kaksi upeaa, jänneselystettyä lapaa kyllläkin. Voihan niillä vaikka meloa...

Niin, ja on minulla on yksi "pelkkä"vaahterajousi vuodelta 2009 yhä ehjänä. Se on hirmu pyöreäselkäinen lonkkari. Sillä ei kuitenkaan ole ammuttu juuri kesän 2009 jälkeen.

Heikki muistaakseni joskus sanoi että kuoren alla ensimmäisen luston ruskettuminen vaahterassa ei haittaa mitään. Epäilen että siinä on jotain muutakin vikaa kuin se väri.
Onko jollakulla tästä värjäytymisestä varmaa tietoa?
Mitä se on ja miten se puuhun vaikuttaa?

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

M.Reinikainen · Site Admin Joined: 16 Feb 2008 Posts: 1591 Location: Reso

Spädäm!
https://www.youtube.com/watch?v=_o42cpu5ByA&feature=youtu.be

En valiteetvasti ole ampunut tällä enää tuon kesän jälkeen kun annoin sen Tuomolle tutkittavaksi. Sain sitten viime vuona takasin ja nyt on tuossa vieressä käyttämättömänä.
Edelleen tilleri sama j kestää mukise matta noin 26-27 tuuman vedon jollaon paunat taisivat olla jotain 46 tienoilla.

Jousi siis tehtiin poulessa tunnissa ennen pituusammunta kisoja jo pari kuukautta ennen halkaistusta ja vuoden ajan kuivatusta aihiosta. Työsto oli suurin piirtein vannesaha ja nauhahioma kone.
Kuvassa jousiviritetään OIKEASTI ensimmäisen kerran. Ennen kuin juoksin kepin kanssa viivalle viden lyösällä jänteelle jousta noin 24-25 tuumaan saakka ja sitten laitoinkin jo jouksksi että ehdin viivalle.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Suhtaudun skeptisesti vaahteraan, enkä tekisi siitä jännevahvisteista jousta. Komposiitit ovat eri juttu. Toinen tekemäni jännejousi (1982) oli vaahteraa ja rypyille veti mahapuolen monesta kohtaa, vaikka jousi on kevyt. Kymmenkunta vuotta sitten tekemäni vaahteranoksa-yksipuinen pelitti tosi hyvin aikansa, mutta hajosi lopulta kolmeen tai neljään palaan keskitalven pakkasilla ammuttaessa. Miksi tehdä jännejousta huonommasta puusta kun kovempia ja parempiakin on helposti saatavissa.

T. Manner · Joined: 30 Jun 2007 Posts: 949 Location: Vantaa

Tuo ei oikeastaan ole kovin yllättävää kun katselee numeroita, jänteen jäykkyys on pienempi kuin vaahteran ja murtovenymä paljon suurempi. Eli jännekerroksen täytyisi olla aika paksu, jotta vaahtera "olisi suojassa".

Toisin sanoen jänteen käytössä täytyy olla tarkkana jos sitä käyttää suhteellisen jäykän puun kanssa; elipä suurin osa kovista lehtipuista.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."