Jousi

[Timpa]

Kerrankin minulla on foorumin ydinaiheeseen liittyvää juttua
Tekaisin yksinkertaisen nuolenkärjen tekniikalla, jollaisesta Jkekoni juttelee täällä:
http://163.172.176.180/perinnejousi.utbl.net/keskustelu/viewtopic.php?t=2131

Tässä on "sahaava" muotoilu; ja tämän tyyppisiä kärkiä oikeasti myydäänkin pienriistan metsästyksen. No minä tietenkään en metsästä - halusinpahan vain tehdä tämän kokeilun, kun tykkään askarrella:

https://www.youtube.com/watch?v=60HsFweK7xs&feature=youtu.be
_________________
Kotisivu: http://linko-sling.jimdo.com/

http://www.youtube.com/user/TimpaLinkosling/videos

[Simo Hankaniemi]

Tuo kärjen keskellä oleva rako hieman epäilyttää, se voi tuottaa ikävän yllätyksen uppoaman osalta. Jos rakoon menee karvoja tai muuta, niin nuoli ei lävistä kunnolla. Käytössä kärjen puolistkot voivat myös alkaa harittaa, jolloin rako suurenee ja läpäisy heikkenee edelleen. Sinänsä nätti, persoonallisen oloinen kärki. Sahanteriä on paljon käytetty nuolenkärkien materiaalina, mutta vastaavaa en ole aikaisemmin nähnyt.

[Timpa]

Kiitos!
Mitä netistä lueskelin näistä eteenpäin sojottavista hampaista, niin ymmärsin, että niillä nimenomaan estetään nuolen uppoamista liian syvälle pienriistaan. Mikä on sen homman filosofia, siihen en osaa ottaa kantaa.
_________________
Kotisivu: http://linko-sling.jimdo.com/

http://www.youtube.com/user/TimpaLinkosling/videos

[Simo Hankaniemi]

No pienriistan, lähinnä lintujen, kohdalla kärki saattaa olla ihan hyvä. Ajaa saman asian kuin ns. riistakaulus, eli estää nuolta menemästä kokonaan läpi. Vaikka en minä ole sitä kokenut miksikään ongelmaksi, jos nuoli sujahtaa kokonaan läpi. Joskus se johtaa nuolen katoamiseen, mutta niitähän saa lisää tekemällä.

[Tuukka Kumpulainen]

Ihmiseen nykyaikana osuneita nuolia kun on oikeuslääketieteilijöiden toimesta tutkittu, niin on todettu, että nuolen jääminen haavaan parantaa uhrin selviämismahdollisuuksia huomattavasti; jos tulppa poistuu, elämänvoima valuu paremmin ulos. Metsästyksen puolella tähän täsmää se kokemuspohjainen käsitys, että suurriistaeläimestä kokonaan läpi lentänyt nuoli tuottaa kaikista nopeimman putoamisen. Aina välillä pienriistan kanssakin läpäisyllä on väliä, jos esimerkiksi linnun vahva siipiruoti osuu just päästään lovellisen kärjen loveen.

On vähän hassu ajatus, että tehdään ensin leikkaava ja siten läpäisevä kärki ja sitten pannaan siihen kaulusta ja vipstaakia jotta läpäisy saataisiin pienemmäksi. Ammattimetsästäjillä oli lähes poikkeuksetta eri nuolet pienelle ja isolle riistalle, ja pienriista otettiin erilaisilla iskevillä ja pistävillä kärjillä, joiden ei ollut tarkoituskaan leikata yhtään mitään vaan ruhjoa eläimeen shokeeraava isku. Kokemukseni mukaan kapealla ja kovalla kolkalla fasaanin ja heinäsorsan kokoinen lintu lävistyy vielä vallan mainiosti ja kuolee nopeammin kuin liukkaasti läpi sujahtaneen leikkurin osumasta. Joku leikkaava mutta "jarruilla" varustettu kärki on tavallaan huonoin yhdistelmä kahta eri toimintaperiaatetta: ei läpäise kunnolla mutta ei iskekään.

Kolkan merkityksen tiesivät kaikki metsästäjäkansat, ja saman totesivat satakunta vuotta sitten pioneerijousimetsästävät lääkärismiehet huomattuaan että pienriista ei raukea leikkurin osumasta yhtä hyvin kuin peura, paradoksi jos mikä. Selitykseksi tarjottiin, että pienen eläimen pienet elimet, verisuonet ja hermosäikeet pikemminkin väistävät läpäisevää osumaa kuin katkeavat ja puhkaistuvat. Tarvitaan ruhjova isku jotta puree.

[Kuhmon Ahma]

[Kuhmon Ahma]

Lainaampa tähän Varjaagin kommenttia:

[Tuomo]

Jonkun kärkityypin paremmuus on aina suhteellista. Erot ovat ampujakohtaisia ja pikemminkin tilastollisia kuin suoraan kaikkialle yleistettävissä. Esimerkiksi Conrads (2003) toteaa kirjassaan Traditional Bowhunter´s Handbook, että hän on saanut satoja pienriistaeläimiä blunteilla ja muilla pienriistakärjillä. Mutta, pyy (paikallinen, vähän isompi laji) osoittautui haastavaksi. Vaikka voimakkaalla jousella raskaan blunttinuolen osuma oli hyvä, pyyt selvisivät ja katosivat. Sen jälkeen hän vaihtoi aavistuksen tylsiin (!) leikkureihin ja yksikään osuman saanut pyy ei enää karannut.

Jos lukee SJML:n foorumia (lähinnä taljametsästäjiä), niin yleinen konsesus on, että leikkurilla saalis saadaan. Haavakot ja epäonnistumiset tulevat keskimäärin pienriistakärjillä.

On toki totta, että ison riistan selviäminen voi parantua, jos nuoli jää kiinni. Mutta tilanne on lähinnä teoreettinen, kuten Varjaagin esimerkin mukaan voi käydä. Lisäksi iso riista ei jää odottamaan apua, vaan kuolee hitaasti. Haava, jossa on ylimääräistä tavaraa, tulehtuu jokseenkin varmasti.

En edelleenkään ymmärrä, miten pienen riistan kriittiset elimet voivat väistää leikkurikärkeä. Jos kärjen koon suhteuttaa riistaan kokoon, niin leveydeltään 22 millin leikkuri vastaa fasaanilla samaa kuin noin 100 millin leikkuri ihmisellä. Jokainen voi hahmotella mielessään sellaisen osumaa. Mutta, se ei tietenkään muuta sitä faktaa, että Tuukka ja monet muut ovat saaneet paremmin saalista blunteilla kuin leikkureilla.

Onko kyse lopulta siitä, että pienen riistan vitaaleille on vaikea osua perinnevälineillä. Metsästäjä ottaa maaliksi koko eläimen, ei vain vitaaleja, kuten suurriistan kohdalla. Tällöin huono osuma (lihasosuma) johtaa ilmeisesti parempaan tulokseen, jos se on ammuttu bluntilla, kuten monien perinnemetsästäjien kokemukset ovat osoittaneet.

Jälleen kokemusten mukaan, riistakaulus ei ole turha. Jos leikkurin pituus on 50 milliä ja riistakaulus vähän sen takana, niin eikö siinä yhdisty silloin leikkurin ja bluntin parhaat puolet. 50 milliä läpäisyä pieneen eläimeen vastaa lähes kokonaan läpäisyä mutta mukana on myös riistakauluksen blunttiefekti. Esimerkiksi eräs tämän foorumin metsästäjistä käyttää menestyksellisesti juuri kauluksellista leikkuria vähän isomman "pienriistan" metsästyksessä, taas kokemustensa mukaan.

Tällaista pohdintaa. Omaa kokemusta ei juuri ole mutta minun kokemukset eivät tuo mitään uutta, koska minun kokemukset eivät ole kuitenkaan totuus, vain yksi näkökulma. Totuus löytyy monien kokemusten joukosta, eikä totuuksia ole vain yhtä, vaan se riippuu paljolti tilanteesta. Saaliin koko, osuman laatu, kärki, jne., kaikki vaikuttavat ja aina ei optimaalinen tilanne osu kohdalle.

[Nanook - pakkasen poika]

[Varjaagi]

Loppupeleissä jäljityspointti on tärkeämpi kuin hiukan lyhyempi pakolaukka. 100m on aika lyhyt maksimimatka pakolaukaksi hyvällekin keuhkosydän alueen osumalle millään pössykällä. Kerran jäljitettiin molemmat keuhkot ja sydämmen reunan silponeen osuman saanutta hirveä 450m - matka mitattiin kartalta ns linnuntietä. Pakomatka riippuu monesta asiasta osuman lisäksi mm adrenaliinitaso ja maaston laatu vaikuttaa - salaojitetulla rehupellolla pääsee vähilläkin voimilla pidemmälle kuin vaikkapa mäkisessä louhikossa tai märällä suolla.
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[Kuhmon Ahma]

Tuossa aika optimaalinen peurakaato.
Moderniusvaroitus!! Videolla hitech tekniikkaa ja keinokuitua yms.

http://youtu.be/7oAWI12tTz0
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..

[T. Manner]

Itsellä on kerran hirvi juossut 100 m vaikka sydämestä ei ollut jäljellä mitään, olkaluuhun osunut osittain pirstoutunut luoti hajotti kaiken rintaontelossa. Pari hyvää keuhko-osumaa on juossut tuon saman 400 m.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Tuukka Kumpulainen]

Mutta ne patologien tutkimustulokset. Heidän mukaansa kudokset pyrkivät sulkeutumaan haavaonteloon paikoilleen jääneen nuolivarren ympärille, toimien tamponina (traumatologinen termi). Ainoastaan siinä tapauksessa, että suuria verisuonia on leikkautunut poikki, merkittävää sisäistä verenvuotoa tapahtuu. Muutaman sentin pituinen luoti ei tuki tekemiään kanavia jo pelkästään kokonsa ansiosta, minkä takia luotiosumia ja nuoliosumia ei voi verrata toisiinsa. Nuolivammasta tai muusta lävistävästä pistohaavasta kärsivän potilaan ensihoitoon kuuluu ehdottomasti nuolen jättäminen paikoilleen leikkauspöydälle asti. Ei ole elokuvaklisee, että nuolen pois vetäminen (tai läpi lentäminen) tappaa. Tässä suhteessa joku kauris ja joku jantteri tuskin eroavat radikaalisti toisistaan.

Konehuone silppuuntuu pakolaukassa tietenkin ainoastaan siinä tapauksessa, että nuolen läpäisy on niin alhainen, että kärki ei tule lainkaan ulos sydän-keuhko-maksa-alueen kääntöpuolelta. Jos läpäisy onkin siivun parempi, niin nuolivarsi toimii haavakanavaa tukkivana ja elintoimintojen hiipumista ehkäisevänä tulppana silppuamisen sijaan. Tietenkin semi-läpäissyt nuoli yleensä katkeaa tai putoaa pois haavasta pakolaukan aikana.

[M.Reinikainen]

Tää on parempi.
https://www.youtube.com/watch?v=wrWYuh_s1RQ
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Kuhmon Ahma]

[Kuhmon Ahma]

[Simo Hankaniemi]

Minulla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia blunteista pienriistan kohdalla. Kysymys ei ole vain kärjestä vaan myös siitä, mistä suunnasta se osuu. Olen nähnyt hylsybluntin kimpoavan pois koivun oksalla istuvan fasaanikukon rinnasta kuin riisiryynin morsiusparista. Jousi oli 60-paunainen ja nuoli aika raskas. Nuoli tuli suoraan edestä rintaan. Toisaalta 44-paunaisella ja paljon kevyemmällä rynkynhylsybluntilla takaa päin ammuttu fasaani putosi heti, kolmasosa vartta tuli rinnasta ulos. En käyttäisi mielelläni blunttia fasaanin kokoiseen elukkaan, vaikka olen niillä nipun fasaaneita saanutkin. Toisaalta huono osuma leikkurilla ei ole hyvä sekään. Lintu voi liidellä tai juosta nuoli mukanaan paikkaan nimeltä jemma.

[Kuhmon Ahma]

Tuommosen saa puunuoleenkin kun laittaa kierreholkin
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..

[Kuhmon Ahma]

Teräkulma on jyrkkä
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..

[Kajban]

Mites tuollainen kärki on toiminut? Ilmeisesti tuolla konejousipuolella pienellä porukalla suosittu kärki pupujen kanssa leikkiessä. Taisipa joku ollut ampunut useamman sata jänistä tuolla ja sanoi vain että jousessa pitää lähtöjen olla se n.300fps että toimii varmasti.
Tänään tuli ainakin todistettua että muovibluntti ei toimi fasaanin kanssa. Ammuin fasaanin leikkurilla ja nuoli sujahti kokonaan linnusta läpi, fasaani lähti vielä juosten karkuun ja kaveri paikkasi reilu 5m päästä bluntilla, kuului vain tömähdys ja sulat pöllysi. Fasaanilla tais vintti pimetä hetkeksi, mutta se hetki riitti että pääsi ottamaan kurkusta kiinni. Jos olisi ollut voimissaan ilman reikää niin olisi 100% varmuudella päässyt karkuun pelkällä bluntilla ammuttaessa. Ko. Bluntissa siis halkaisija n.20mm, en tiedä miten olisi toiminut esim.hylsybluntilla tms.
_________________
"Difference between men and boys, are the size of their toys"

[Simo Hankaniemi]

Muovi- ja varsinkin kumibluntit eivät ole suositeltavia tuohon hommaan. Kumibluntit ovat niin pyöreäreunaisiakin, että eivät haukkaa kiinni vaan pikemminkin kimpoavat pois, jos tärsky ei tule suoraan pintaa vasten. Olen nähnyt kerran erään kaverin ampuvan sorsan muovibluntilla ja se toimi kyllä ihan ok. Lintu kääntyi ympäri ja jäi kellumaan räpylät kohti universumia.

[Tuomo]

Fasaani taitaa olla tosiaan sitkeä otus. Pitäisikö kehittää fasaanikärki? Vaikka tuon tyyppinen kuin yllä on esitetty mutta pitemmin ja leikkaavin siivekkein. Eli leveäteräinen leikkuri. Kahtia mennyt fasaani ei enää karkaa. Edellyttäen toki, että läpäisyä löytyy edelleen.

[J Menna]

Ja sitten on laukaisussa mahdollista ihan normi leikkurilla se "hyvä osuma". Kun on sellainen "hyvä osuma" sattunut omalle kohdalle niin 2 sek ja lintu oli autuaammilla metsästysmailla. Ei karannut minnekkään.
Toisaalta pisimmillään olen jäljittänyt tunnin - ja löytänyt.

On muuten viimeinen metsästyspäivä tänään.

[Kajban]

Viimeinen reissu heitetty ilman saalista. 4 näköhavaintoa fasaaneista ja 1 ohilaukaus lentoon... jatketaan haaskaeläimillä ☺
_________________
"Difference between men and boys, are the size of their toys"

[Kuhmon Ahma]

[Kuhmon Ahma]

Yhden fasun olen minäkin päässy ampumaan ja 2 teräinen Magnuksen leikkuri toimi hyvin. Osuma oli kaulassa, aivan tyvellä. Verenvuoto oli runsasta ja lintu oli lähes heti vainaa.

Ei tulis mieleenkää ampua oravaa isompi otuksia kumipluntilla. Metsästyskärjen on oltava heti tappava!!
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..

[Kuhmon Ahma]

Jauhetaan nyt vielä pluntista.
Kun metsästetään jousella, varsinkin itse tehdyllä joita taitaa osa jousimetsästäjistäkin pitää aivan leluina, niin ei kannata tuota luuloa enää ruokkia ei-tappavilla riistalaukauksilla. Jokainen joka osaa metsästyslaillisen jousen valmistaa, osaa varmasti tehdä myös leikkaavan kärjen nuoleen jos ei halua valmiina ostaa.

Osa taljajousilla metsästäjistä ei käytä plunttia edes pyylle juurikin siitä syystä, että haavakkoriski on moninkertainen leikkuriin verrattuna. Tuuhea höyhenpeite ja siipisulat suojaavat lintua hyvin pluntilta.

Kumi- ja muutkin pluntit saisi kieltää kaikkien muiden kuin oravan metsästyksessä. Kun metsästyslaissa on löyhästi mainittu, että kärjen on oltava heti tappava, niin se jättää metsästäjälle vastuun siitä että käytetään asianmukaisia kärkiä. Tässä asiassa on parempi pelata varman päälle, jo metsästyksen etiikankin takia.
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..

[Simo Hankaniemi]

Pyöreäreunainen kuminen bluntti ei ole hyvä oravallekaan. Sanoo nimimerkki "kokemusta on". Metallinen bluntti toimii oravalle, mielellään raskas sellainen, esim. rynkyn hylsy tai vastaava. Perinteinen raskas puinen bluntti toiminee myös oravalle, kun niitä on siihen tarkoitukseen käytetty tuhansia vuosia, mutta en ole itse ampunut oravaa puu-bluntilla.

[Kuhmon Ahma]

Eiköhän pluntti (kolkkanuoli) ole alkujaan ollut juurikin oravanmetsästykseen tarkoitettu kun nahan piti säilyä ehjänä.
Paljonko lienee ollut nopeutta ja painoa varsijousella ammutuissa puisissa kolkkanuolissa?
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..

[Varjaagi]

Minä metsästelin 3 kautta noilla siipimutterikärjillä. Sydeemi oli että vuoroin kaato avautuvalla leikkurilla ja vuoroin siipimutterikärjillä eli "pattipää specialilla". Tuli ammuttua kaikenkaikkiaan nelisenkymmentä öttiäistä fifty-fifty. Hyvä ja toimiva kärki kunhan vaan nopeutta löytyy se 190-200 feettiä ja nuolella on painoa vähintään 450gn hujakoilla sekä pitää matkan alle 15 metrin. 125gn vielä suht helppo rakentaa M6 mutterista mutta satanen ei enää tahdo onnistua kun taulukärki jää lyhyehköksi ja siivet joutuu hiomaan liian hentoisiksi. Sanoisin että jänikseen asti toimii noilla em. ehdoilla yhtä hyvin kuin leikkurikin mutta tekee syötävään riistaan joskus jopa liian rumaa jälkeä kun vie moskat elukan läpi ja murustelee luut. Eipä siinä paljon jää mutusteltavaa kun tavin rupin läpi voi työntää 2 sormea löysästi. Siirryin kokonaan leikkureihin tämän takia ja jos on tarpeen käytän riistakaulusta sen takana - holekin on pienempi kun leikkuri leikkaa sen siistista...
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[Kuhmon Ahma]

[Varjaagi]

Korjataampa tarkistusten jälkeen hiukan tuota "kokeen" kestoa ja otantaa: 2 kautta ja kolmisenkymmentä kaatoa. Kyllä sen saisi siipimutterikärjen saisi tehtyä vaikka M vitosesta mutta en kyllä näe sitä millään tapaa kannattavaksi saaliin saannin kannalta.
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[jkekoni]

Eikö kolkkanuolen primääri-idea ole se että reiätön turkis on arvokkaampi? Jos ammut oravaa 30mm leikkurilla, niin turkki on pilalla.

[Varjaagi]

Niimpä...9
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[Timpa]

Vielä tällainen kokeilu. Ei kannata ottaa kauhean vakavasti
Puukkokärjet keihääseen ja nuoleen:
https://www.youtube.com/watch?v=-yHQIuX-dPc
_________________
Kotisivu: http://linko-sling.jimdo.com/

http://www.youtube.com/user/TimpaLinkosling/videos

[Kuhmon Ahma]

Tuo mora-keihäs on fiksu systeemi. Survival meininkiä
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..