Jousi

[Mahe]

Tuossa pihassa Falco Stormilla ammuskellessa alkoi kyteä päässä ajatus lyhyen puujousen teosta, kun ei tuossa l***kuitujousella ammuskelussa oikein ole sitä fiilistä... Sopiva vaahtera-aihiokin on talvella kaadettu kuivumaan.

Eli ajattelinpa kysäistä, mitkä asiat pitää erityisesti ottaa huomioon lyhyttä jousta tehdessä? Ainakin koko kaaren lienee syytä taipua, eli kahvaa ei jätetä merkittävästi paksummaksi? Kantsisko kokeilla rekurvien taivutusta päihin? Onko lapojen muotoilussa jotain erityistä? Jännekorkeus?

Ajatus olisi jotain tällaista:

- pituus 130-140 cm
- vetopituus 24" max
- paunoja 30-40
- selystys pellavakankaalla
- höyryllä käyrää päihin?

Kuulostaisko siltä että voisi olla onnistumisen edellytyksiä?

[J Menna]

Hyvä ajatus. Kaavaillut mitat toimii yhteen.

Kyllä voi onnistua, vaikka valitsisin mieluummin puuksi: jalavan, saarnen, katajan tai marjakuusen.
Jos vastakäyryyttä päihin niin syreeni putoaa pois valikosta kierteisyyden aiheuttamien vaikeuksien takia. Pihlaja ja tuomipihlaja ovat myös usein kierteisiä ja putonevat pois jos rekurvi mittelöön lähdet...
Jasmike on luja lyhäripuu, mutta minulla ei ole rekurvien teosta kokemusta jasmikkeeseen.

Paunamäärä on maltillinen jota haet. Onnistunee vaahterastakin. Teksin lavat aluksi leveyteen 40-35mm, paksuus siellä 15mm hujakoilla. Siitä sitten jalostaen. Palikan pitää olla ihan priimaa. Kädensijan jättäisin hieman paksummaksi: +25mm ja täten se ei taivu. Jos läpitaipuva niin ohuempi kädensija. Vaahtera on vain vähän arveluttava materiaalivalinta.

[Tuomo]

Mennalta hyviä kommentteja, eipä juuri muuta lisättävää kuin että tee jousesta riittävän leveä, sekä vähän ylimääräistä pituutta aluksi. Lyhennät sitten jos tarvitsee ja näyttää, että materiaalit kestävät.

Tarkoituksenani on tehdä lyhyehkö (140-145 senttiä) bambulaminaatti noin 26-27 tuuman vedolla. Prototyypin muotti on kohta valmiina - jousesta tulee voimakkaasti myötä-vastakaareva, eli kahvan kohdalta myötäkaareva ja lavoista vastakaareva, ei kuitenkaan rekurvi. Selkä bambusta ja vatsa luultavasti bambusta tai bulletwoodista. Hitaasti etenee mutta jospa kesäksi saisi pari protoa ampumakuntoon.

[Mahe]

Lisäkysymys rekurvien teosta:

Kun puu mitä nyt ajattelin ensin alkaa työstää on jo valmiiksi rutikuivaa, pitää taivuttaa rekurvit höyryllä.

Niin se kysymys kuuluu: kantsiiko tehdä alkuun tilleröintiä johonkin asti ennen rekurvien taivutusta?

[Tuomo]

Itse tilleröisin jonkin verran, niin, että lavat taipuvat tasaisesti ja suurin piirtein oikein, toki jättäen kärjet jäykiksi. Sen jälkeen rekurvit. Rekurvien kanssa jänteelle virittäminen ja tilleröinti vaikeutuvat sen verran, että esitilleröinti helpottaa jatkatilleröintiä. Lisäksi jännelinja kannattaa ehdottomasti laittaa kuntoon.

[J Menna]

Jos puu on rutikuivaa niin ei mene pelkällä höyryllä rekurville hajoammatta. Jos tipit on paksuudeltaan havinoilla 11-,niin hyvä ja upottaisin tipin ämpäriin ainanniin 4 päiväksi.- vaikka viikoksi. Sitten höyrytys ja salamana muottiin. Sama manööveri sitten toiselle päälle.
Olen tehnyt tuolla tavoin jokusen rekurvin ja tullut tulemaan että rekurvit kannattaa tehdä kun puu on ihan tuore. Ei kasteluita - ei höyryjä. Vain oikea paksuus ja hiljakseen muottiin. Kiristellen sitä siis pikkuhiljaa ja tarkkaillen että ei napsahda vatsan puolelta.

tähän sitten kuuluisa rekurvin vääntäjän mietelause: kuuntele puuta...

[J Menna]

Vielä rekurvien tekemiseen kikka. Kun ne tipit on paksuuksissa 10-12mm niin tiukasti narua 10-20cm matkalle tipin ympärille antaa hieman lisävaraa taivutukseen. Ei pääse niin helpolla syynsaumasta vatsan puolelta sitten aukeamaan. Kun naru on kierretty millin raoilla, ei se estä höyrynkään pääsyä puuhun. Saman narujipon voi tehdä tuoreeseenkin puuhun.

Mulla oli just tossa naseva kataja-aihio ja tarkotuksena tehdä California tyyppinen lyhyt rekurvijousi leveillä lavoilla, mutta yliarvioin katajan kyvyt ottaa vastaan taivutusta. Tein ilman noita "tukipunoksia" ja sehän rapsahti. Hitotti hiukan kun oli muuten niin hyvä-tiukka-miltei oksaton kataja-aihio. Lastenjousen siitä vielä saa.