Jousi

[OPTikkanen]

Hei!

Vaikuttaako sulattoman nuolen testissä käytetty ammuntaetäisyys nuolten käyttäytymiseen ja osumapisteeseen eri matkoilta (10-50m haarukassa) ammuttaessa?

Teknisesti testaushan kyllä vaikeutuu 20 m jälkeen kasan levitessä, mutta pitäisikö tätä sulattoman nuolen testausta tehdä eri etäisyyksiltä vai onko tällä testausetäisyydellä mitään vaikutusta nuolten virityksen kannalta?
_________________
Olli-Pekka Tikkanen

[Tuomo]

Lyhyesti - mitä pitemmältä ammut, sitä pienemmät virheet saat esille ja tavallaan sitä tarkemmin saat tehtyä virityksen. Minimimatkana pitäisin 10 jaardi ja perinnejousille 20 jaardia alkaa olla jo aika vaativa - mutta tietenkin hyvä matka.

[Jakke]

Moi!

Olen samoilla linjoilla Tuomon kanssa. Koska jokainen puunuoli on erilainen, on varmaa, että mitä kauemmas menet, sitä enemmän hajontaa syntyy. Lento voi jopa muuttua holtittomaksi. Testin tarkoitushan on löytää itselle sopivat nuolet ja viritellä jousta. Silloin riittää, että on riittävän kaukana, mutta kuitenkin sopivan lähellä koron, nippujen tai pystylinjan arviointia varten. Eri asia on hiilikuitunuolien ja modernin jousen härpäkkeiden (esim "plungeri") kanssa. Nillä ammuskelevat kaverit ampuvat yli 50 metrin matkoja ilman suurempia ongelmia. 10-20 jaardia on puunuolille hyvä matka. Kannattaa hankkia riittävän pehmeä tausta. Nuolet lentävät usein vinossa kulmassa taustaan ja silloin ne katkeavat helposti noin 10 cm kärjestä.

Jakke Lehtinen

[Lehtis]

En ole koskaan kokeillut sulatonta ampua omien nuolieni rakentelupuuhissa, kun tuntuu osuvan ilman sitäkin. Tiedä sitten, sattuiko aikoinaan vahinko ensimmäisiä nuolia tehdessäni, kun toimivat asiallisesti. Samalla kaavalla olen sen jälkeen muutkin nuoleni tehnyt. Voi olla, jos testailisin sulatonta, että tulisi vain uusia murheita, kun alkaisi ihmetellä osumakuvioita ja virittelykierre olisi valmis...

[Lehtis]

Sen verran olen vaivaa nähnyt, että tsekkaan aihioiden painon ja jäykkyyden samaan settiin ja varmistan kärkivalinnalla, että painopiste on suositusten mukaisella alueella. Vetopituuteeni nähden pari tuumaa "ylipitkät" nuolet ja 5" sulat hoitavat nuolen vakautumisen sitten lopuksi.

Nuolteni toimintaa ja vakautumista lennossa kuvannee myös se, että niissä muutamissa pituusammuntakisoissa, joissa olen ammuskellut 60 - 74 paunaisilla jousillani, olen aina ollut taulunuolisarjassa kärkipäässä ja onpa pituusnuoliakin jäänyt taakse.

[Kuhmon Ahma]

Sulattoman nuolen testiä ei kaiketi ole tarpeellista ampua 15 m kauempaa.

Jos tausta on tasalaatuinen, esim solumuovi tms. niin nuolen asento taustassa jo kertoo paljon. Ammunta 2-3 m etäisyydeltä antaa viitteitä missä asennossa nuoli jousesta lähtee. Toki se sulattomalla näkyy pidemmältäkin matkalta.

Sulaton lentää yleensä vakaasti väärässä asennossa, sulitetussa sulat korjaa lentoa ja nuolen perä voi heitellä puolelta toiselle.

Jos on mahdollista, kannattaa kokeilla ampumista loivassa kaaressa pitkälle (normaali vetopituus!!!). Siinä näkee miten nuoli ilmassa käyttäytyy.

Korjatkaa konkarit, jos kirjoitin puuta-heinää
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..

[Tuomo]

Eihän sulattoman nuolen testi mikään välttämättömyys tietenkään ole. Esimerkiksi Esa on osoittanut, että ilman pärjää loistavasti. Jos nuolet osuvat sinne mihin pitää, niin hyvä!

Kiinnostavaa on ollut lukea vanhojen, 1930-luvun mestarien välineistä. Esimerkiksi yksi maailman parhaista puujousiampujista, Russel Hoogerhyde ampui York roundin kolmella eri jäykkyisellä jousella mutta samoilla nuolilla. 100 jaardilta hän ampui 67-paunaisella ja 60 jaardilta 56-paunaisella. Jos samoja nuolia ampuisi noilla jousia sulattomana, niin toisella jousella viritys olisi aivan pielessä. Mutta ilmeisesti sillä ei ole mitään merkitystä tulosten perusteella!

Toisin sanoen, taitavalla ampujalla nuolien viritys toimii laajallakin jäykkyysalueella jos ja kun ampujan tekniikka (erityisesti laukaisu) on hyvä. Ja huonolla ampujalla virityksellä ei ole mitään merkitystä, koska virheet ammuntatekniikassa vaikuttavat eniten tarkkuuteen.

Pitkän "Pitäisi tehdä" -listan yhtenä kohtana on testata täysin viritetyn ja hyvin epämääräisen nuolisarjan eroa, esimerkiksi pisteissä 20 jaardin ja 60 nuolen kierroksella.

[Kuhmon Ahma]

Metsästyksessä upotus on toinen tärkeä juttu tarkkuuden lisäksi. Jo siitä syystä kannattaa panostaa hyvin lentävään nuoleen
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet..