Jousi

[Mika]

Kuinka monella sulitus on lyhempi tai pidempi kuin jännekokeus ?

[Guest]

Tuo kuvan nuoli näyttäisi muuten olevan varustettu ns. tangenttisulituksella, eli varren molemmille puolille on kiinnitetty kaksi halkaisematonta sulkaa. Näin nuolessa on tavallaan neljä sulan puolikasta, mutta ne osoittavat ainoastaan kahteen eri suuntaan. Lukemani mukaan tämä on varhaisin sulitustapa.

Onko kukaan muuten miettinyt miten kivikauden ihmiset ovat alunperin keksineet että sulkien liittäminen nuoleen parentaa sen lentoominaisuuksia?
Arvelisin että aluksi sulkia on kiinnitetty nuoliin koristeeksi tai on ajateltu että jos linnuillakin on sulat niin ehkä se auttaisi nuoltakin.

[Tuukka Kumpulainen]

Sulituksia on luolataiteen perusteella käytetty jo vipukeihäissä, joten ensimmäisten jousimiesten on tarvinnut vain matkia perässä. Loogiselta tuntuisi että joku on joskus kiinnitellyt sulkia keihään perään maagillisissa tarkoituksissa ja - kas kummaa - se on tosiaan saanut ammuksen lentämään vakaammin! Kun vielä juuri petolintujen sulat ovat olleet lähes maailmanlaajuisesti halutuinta sulitusmateriaalia, voi arvella pyrkimyksenä olleen nimenomaan siirtää keihääseen / nuoleen saaliiseen erehtymättömästi iskevän petolinnun ominaisuudet.

[Simo Hankaniemi]

Luulen, että heittokeihääseen on jo hyvin varhaisessa vaiheessa alettu kiinnittää lisukkeita, jotka jarruttavat keihään peräpään etenemistä ja tekevät siten keihään lentoradasta helpommin hallittavan. Tein itsekin tämän "keksinnön" jo aika nuorena lapsena. Sidoin keihääni perään muutamia kangasnauhoja ja huomasin näiden vakauttavan keihään menoa. Muutaman sulan sitominen varteen toimii samalla tavalla. "Nuoli" oli tosiaankin jo valmis keksintö siinä vaiheessa kun jousta alettiin käyttää. Ei tarvinnut muuta kuin tehdä nuoli hieman pienempään kokoon jousta varten.

[Simo Hankaniemi]

Mikan alkuperäisestä kysymyksestä puheen ollen, minulla sulitukset ovat oikeastaan aina jousen jänneväliä pitempiä, kun jänneväli on yleensä nelisen tuumaa tai vähän päälle ja sulitukset 5-6 tuumaa. Joissakin amerikkalaisissa jousijutuissa jänneväliä pitemmät sulitukset koetaan ongelmaksi, mitä ne eivät ole. Käsi oppii pian automaattisesti kohottamaan nuolta hieman käden päältä vedon alkuvaiheessa, jotta sulitukset eivät tärvelly. Kun veto on edennyt sulituksen ohi nuoli laskeutuu käden päälle. Tämä menee niin automaattisesti, ettei sitä tarvitse ajatella.

[Mika]

Harvoin sulitukset ovat alle 4-6tuumaa jolloin 3-5tuumalla ampuvat ampuvat aina pitemmillä kuin jännekorkeus mutta toimivia ratkaisuja löytyy lyhyempinäkin. Raskas ja kevyt sekä määrä mittaiset että lyhyet tarvitsevat kaikki erilaisen sulituksen samalla ampujalla. Millaiset niin riippuu millaista käyttää yhteen käyttämäänsä nuoleen joka toimii. Vaikutus on samankaltainen kaikille ampujille eli mm paino ja paksuus ja pituus ja tasapaino ja muut vaikuttavat tietyllä tavalla vaan silti ampujan tavasta ampua on kiinni mm. onko sulituksen vaikutus sopiva tai riittävä riittävään nuolen lentoon.

Pitkälti tiedät sopivuuden ainoastaan joko testaamalla tai käytännössä mukauttamalla vaikka tietäisitkin miten.

Kuten Simo totesi itse tuohon lisäten että käsi oppii kun kättä opettaa ja että kädelle voi opettaa.

Automaattinen toiminto on toistamista.
Lukeva toiminto on joka kerta erikseen.