Jousi

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Osaisitteko kertoa, mistä Suomessa saa laadukasta pellavalankaa, joka sopisi jousen jänteeksi, itse punottuna. Muutamasta isosta lankakaupasta ei ole vielä löytynyt oikein mitään sopivaa. Ensi vuonna asia ei olekaan enää ongelma, kun pääsen keväällä kylvämään omat pellavat... Kertoisitteko myös hiukan kokemuksianne erilaisista jännemateriaaleista (pellava, hamppu, silkki, puuvilla...). Ja tiedättekö, saako Suomessa mistään raakanahkaa, ihan kaupasta ja valmiina.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Metsästelin jännepellavaa aktiivisesti pari vuotta sitten. Testasin about kuuden erilaisen lujaksi olettamani pellavalangan murtolujuuksia. Tulokset olivat melko yllättäviä. Tamperelaisesta nahkaliikkeestä ostamani kallis erikoissuutarinlanka, laatuluokka "best superior" oli erittäin heikkoa, kun taas Anttilan lankalaarista löytynyt Anchor-merkkinen valkaisematon lanka oli erinomaisen lujaa. Teinkin tästä langasta vain 8-säikeisen, kevyen jänteen, joka toimi mainiosti 45-paunaisessa pihlajajousessa. Laskennallisesti jänne oli kyllä liian heikko: testieni perusteella 50-paunaiseen jouseen olisi tarvittu vähintään 12 säiettä. Sittenkään jänne ei olisi painanut paljoa dacronia enempää.

Pellavakuitu itsessään on erittäin luja materiaali, langan lujuuden määrittää ymmärtääkseni pääasiassa kehruun tasalaatuisuus, joka on huipussaan irlantilaisen Barbour's pellavafirman suutarinlangoissa, jotka testien mukaan vastaavat täysin dacronia. Suomesta tätä lankaa en ole etsinnöistä huolimatta löytänyt.

Kokemukseni mukaan pellava on "kovempi" jännemateriaali kuin polyester- l. dacron: pellava soi laukaisussa terävästi ja venyy tuoreenakin vähemmän. Pituusampujat ovatkin todenneet pellavan paremmuuden nuolen kantaman suhteen. En ole ampunut pellavalla niin suuria laukaisumääriä että osaisin sanoa sen käyttöiästä dacroniin verrattuna, mutta dacronjänteet tuntuvat kyllä rispaantuvan paljon nopeammin vähäisestäkin hankauksesta.

Käyttövalmista, jousen selkään hyvin sopivaa raakavuotaa myy Suomessa ainakin Kemin Nahkatarvike (rumpunahan nimellä). Nettisivut löytynee googlettamalla.

Guest · Posted: 05.11.2004 18:38 Post subject:

Muutamia vuosia sitten ostin Jyväskylän jostain ompelutarvike liikkeestä (pellava)nypläyslankaa. Tein siitä jänteen asiasta noin 60-65 paunaiseen jouseen ilman parempaa tietoa, millaisia rasituskokeita jännemateriaalille tulisi tehdä. Tein siitä vain "suunnillen yhtä paksun", kuin aiemmasta dacronjänteestä. Jänne toimi erinomaisesti ja kesti monta vuotta, kunnes pitkän varastoinnin jälkeen katkesi, kun koetin jälleen laittaa jousta jänteelle. Valitettavasti kyseinen lanka on loppu, enkä ole saanut hommattua sitä lisää. Ostin Turun braahenkadulla sijaitsevasta ompeluliikkeestä heidän "parasta" nypläyslankaa ja maksoin itseni kipeäksi. Samana päivänä satuin Jätti Rättiin, ja ostin sieltä pellavalanka rullan jota myytiin kilohintaan, noin kymmenesosa hintaan kuin yllämainittua nypläyslankaa. Veto lujuus testissä Jätti Rätin lanka oli huomattavasti kestävämpää (mutta ei siltikään riittävän lujaa). Että semmosta.

-Mikko Haverinen

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

En muista koskaan käyttäneeni jousenjänteeksi puuvillaa, silkkiä tai hamppua. Tai hamppunarusta kyllä tuli tehdyksi muutama improvisoitu jänne joskus lapsena, kun piti saada jousi käyttöön akuuttia tarvetta varten. Samoihin aikoihin tuli tehtyä myös sisal-kuidusta (pakettinarusta), mutta eivätpä ne kestäneet pitkään edes noissa 20-25 -paunaisissa jousissa.

Pellavalankojen kanssa saa tosiaan olla kriittinen. Nypläys- ja fransulangat ovat kokemukseni mukaan petollisen heikkoja. 2002 ammuskelin koko kesän pellavaisesta fransulangasta tehdyllä jänteellä. Sitten se meni kolmen kuukauden jälkeen poikki silmukan kohdalta, eli nokin aiheuttaman hankauksen ja kulumisen seurauksena. Luulen että se olisi kestänyt paljon pitempäänkin, jos silmukan kohdalle olisi tehnyt suojapunokset jostakin toisesta langasta.

Jos haluaa varmistaa jänteen kestävyyden ja eettiset käsitykset antavat myöten, niin pellavalankojen joukkoonhan voi lisätä muutaman dacron-langan. Ei tarvitse jännittää katkeamista samassa määrin ja jänteessä on silti pellavan tuntu. Eräs kaveri käytti tätä kikkaa tehdessään jousen jotakin museota varten.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

En tiedä, että löytyykö Suomesta, mutta Ruotsista löytyy kyllä sellaista irlantilaista pellavalankaa. Parasta mitä olen löytänyt tähän asti, sitä saa valmiiksi vahattunakin, tilauksia otetaan tietysti vastaan. Maksaa n. 60 kruunua rulla, kaupassa. Razz

Irlannillahan on vanhat perinteet pellavanteossa. Myös keskiajalla parhaat pitkäjousen jänteet tehtiin nimenomaan irlantilaisesta pellavasta, joka pellava myös tehtiin parhaimmiksi jousenjänteiksi Flanderissa, jossa Flanderissa valmistettiin mitä parhaita jousenjänteitä. Heti kanaalin toisella puolella Ranskan maaperällä. Marjakuusta jousiin tuotiin myös Espanjasta, koska Välimeren alueella ei marjakuusta käytetty jousiksi, koska marjakuusi menettää ominaisuutensa jousipuuna 37 asteen lämmössä. Eli niihin jousiin käytettiin aika kansainvälisiä apuvoimia. Flanderissa oli muutenkin perinteenä nimenomaan tämä tekstiili, kun tehtiin näitä keskiaikaisia "tapestry", sellaisia seinille ripustettavia kankaita, joissa oli kuvia. Ne tehtiin lampaan villasta, jota piti koossa pellava pohjusteena.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Onko kukaan muuten tehnyt nokkoskuidusta jousenjännettä? Minulla on ollut vuosia kuidut valmiina olemassa, mutta ei ole tullut vielä sitä lopullista kipinää homman tekemiseen. Nokkoskuidun pitäisi kai olla vahvin Suomesta saatava kasviperäinen luonnonkuitu.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Jännetyyppejä valmistusta ja solmuja
http://www.ancientarchery.com/Strings.htm
http://www.rfd.cc/ta/flemish/
http://www.africanarcher.com/flemish.html
http://www.rfd.cc/endless/timber.html
http://residents.bowhunting.net/sticknstring/string.html
http://www.geocities.com/archeryrob/twisting_string.htm

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tein tänään kolme jousenjännettä lampaan suolesta, jota sain Gero Geickilta. Niiden kiertäminen märkänä oli aika paljon hankalampi homma kuin jänteen tekeminen kasvikuidusta tai kuivasta luonnonjänteestä. Kierteet eivät tulleet ihan niin tiukoiksi kuin oli tavoite. Jänteet tulivat myös ohuemmiksi kuin olisin halunnut. Eli siis meni opiskelun piikkiin. Nuo kaksi parempaa jännettä kuitenkin luultavasti kestävät 40-paunaisessa jousessa.

Kolmas jänne tuli jämäpaloista ja se kelpaa vain lapsen jouseen. Kokeilinkin sitä jo Jaden jouseen ja hyvin näytti toimivan. Suolijänteessä on kyllä ihan oma fiiliksensä verrattuna dacroniin tai pellavaan.

Jotkut intiaanit pitivät karhun suolta parhaana jännemateriaalina ja aloin oivaltaa, mikä siihen oli syynä. Karhun suoli on varmaankin sen verran paksumpaa tavaraa, että riittää kun suolen vetää kierteelle ja kääntää kaksinkerroin + kuivaa pingotettuna. On siis nopea- ja helppotekoinen jänneratkaisu. Ja ehkä karhun suoli on sitkeämpää kamaa kuin joillakin muilla eläimillä. Täytyykin jossakin vaiheessa hankkia jostain karhun suolet, niin pääsee kokeilemaan.

Eero A. · Joined: 05 Dec 2004 Posts: 20

Löysin mökiltä viikonloppuna vanhan, puisen tennismailan, jonka jänteet ovat suolta, varmaan lampaan tai jonkun. Irroitin jänteet mailasta, ja tavaraa tuli useampi metri. En tiedä, miten aika on kohdellut tätä jännematskua, mutta vaikutti alustavasti ihan ok kestävältä. Tästähän voisi koittaa kiertää jännettä jouseen, ja aika helpolla pääsisi kun valmiina on tasa- ja hyvälaatuista (ainakin on joskus ollut) ohutta materiaalia. Pitääpä koittaa.

Tästä löydöstä tulikin mieleen, että voisi ostaa jostain tennisliikkeestä ihan uutta suolesta tehtyä jännettä, jos sitä enää ylipäätänsä nykyään käytetään. Muistan joskus muutama vuosi sitten TV:n tennisselostajan maininneen, että mailan jänteet ovat luonnonmatskua, lampaan suolta. Ehkä näin on vain huippupelaajilla ja tavalliset sunnuntaipelaajat käyttävät tekokuituja, en tiedä.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Joo, tennismailan suolilanka on ihan hyvää kamaa. Sain sitä joskus 1980-luvulla eräästä helsinkiläisestä tenniskaupasta, käytettyä tavaraa. Siellä oli myytävänä myös uutta suolilankaa, mutta oli sen verran hintavaa, että jätin hyllyyn.

Tein siitä käytetystä langasta parikin jännettä. Yhden punoin kolmesta langasta kastelematta lankoja. Jaden ensimmäisen jousen jänteen tein yhdestä suolilangan pätkästä.

Eero A. · Joined: 05 Dec 2004 Posts: 20

Onkohan kukaan laskellut jänteen kestävyysvaatimuksia? Paljonkohan jänteen pitäisi kestää kiloja maasta nostaen, ollakseen sopivaa esim. 40 paunan josueen? Tämä nykäyshän, mikä lauklaisussa tulee, rasittanee varmasti eri tavalla kuin hidas tasainen nosto.

Onko kenelläkään kokemuksia puuvillan käytöstä jänteenä? Hyää pellavaa en ole vielä koskaan löytänyt, mutta puuvillaa löytää helpolla ja se on aika halpaakin. Ostin eilen 500 gramman rullan 9 säikeistä puuvillaista kalalankaa. Kotona mittailin, paljonko yhdellä langalla voi nostaa maasta. Tulos oli noin 5 kg. Jos siis tästä langasta tekee vaikka 14 säikeisen jänteen, mikä ei ole vielä edes mitenkeen paksu, vastaava kesto lienee siis 5kg*14 eli 70kg. Vai vahvistaako tämä punominen jännettä verrattuna 14 vierekkään menevään säikeeseen?

Riittääköhän noin 70 kg:n vedon kestävä jänne noin 40 paunaiseen, siis 20 kiloiseen jouseen?

Paljonko yksi dacron-säie kestää vetoa?

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

70 kg kestävä jänne riittää 20-kiloiseen (40 paunaa) jouseen. Jänteen vetolujuuden pitäisi olla kolme tai neljä kertaa suurempi kuin jousen vetorasitus.

Puuvilla ei kyllä ole kovin hyvää kestävyydeltään verrattuna moniin muihin kuituihin. Mutta kyllä sitäkin onn käytetty jousenjänteenä mm. Amazonin alueella. Olen joskus 1970-luvun alussa tehnyt jousenjänteen karhunlangasta, joka on puuvillaa ja kyllä se muistaakseni kesti ihan hyvin noin 35-paunaisessa jousessa.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Kuinkas paljon luonnon materiaaleista tehty jänne venyy.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Mitä on flemish? Dictionary com sanoo että se on fleemiläinen. Rolling Eyes

Mitä on dacron?

Mistä noita saa mitä maksaa?

Onko tyhmä idea että tekisi jänteen jostain synteettisestä matriaalista ilman että kiertäisi mitään ja päihin laittaisi yksinkertaisesti jonkin sopivan solmun?

Ajattelin että jouse tekemisessä on tarpeeksi hommaa ja jos saisi jonkun melkeintoimivan jänteen, niin siihen voisi ehkä tutstua myöhemmin.

MikaNuotio · Joined: 06 Sep 2004 Posts: 534

Flemish taitaa tarkoittaa juuri mitä sanoitkin. Yksilenkkinen flemishin toinen pää on punotulla lenkillä varustettu ja toinen pää on säädettävällä solmulla. Kuvassa tuollainen alalavan solmu jota kutsutaan myös usealla muulla nimellä.

Dacron on keinokuitu jännemateriiali samaan tapaan kuin huomattavasti venymättömämpi Fast Flight jännemateriaali. Ovat rullatavaraa ja saa jousiammuntaliikkeistä kautta maan.

Mika · Guest

Tuossa vielä kuinka.

marko · Joined: 30 Mar 2006 Posts: 66 Location: Hamina

Mulla on puuvilla lankaa mitä käytetään räsymattojen tekemiseen. Yhden langan vetolujuus on noin 3,5 kg ja lanka on aika ohutta että ei siitä kovin paksua jännettä tarvi tehdä että kestää 60 paunan jousessa. Toi lanka kestää kulutusta tosi hyvin ja on mun tekemät rasitus kokeet kestänny hyvin.

Juri · Joined: 20 Oct 2004 Posts: 3319 Location: Vantaa

Joonas, yksiluuppisen jänteen teko on niin helppo juttu ettei sitä kannata turhaan vältellä. Vähemmällä säätämisellä pääset kun teet samantien kunnollisen, homman opettelu vie puolisen tuntia. Dacronrullakaan ei paljoa maksa.
_________________
Kantapään kautta.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Solmujen kanssa kannattaa olla varovainen. Minulla oli yksi pellavajänne, jonka vetolujuus oli luokkaa 150 paunaa; jänteen toisessa päässä oli punottu silmukka ja toisessa solmuoppaasta löydetty ns. jousenjännesolmu. Periaatteessa tuo oli kuitenkin umpisolmua vastaava, jolloin jänteen todellinen vetolujuus putosi noin 50 %. Toisin sanoen, solmu heikentää aina langan/narun/köyden vetolujuutta, umpisolmun tapauksessa vetolujuus putoaa noin puoleen. Tämän huomasin, kun viritin kevyen jousen ja rupesin ihmettelemään, että miksi jousen jännekorkeus vaikuttaa matalalta, kun vielä jokin aika sitten oli ihan hyvä. Parin sekunnin kuluttua jännekorkeus oli nollassa kunnes jänne sitten napsahti poikki solmun kohdalta. Jänteessä oli toki muutakin kulumaa, joten solmu ei ollut ainoa syy. Nykyisin käytän kyllä tuota Mikan yllä esittämää solmua, joka lienee se yleisin, ja paras.

Jännepellavasta ? itse käytän, ja parhaaksi olen todennut kaikenlaisilta markkinoilta löytyvän pellavanarun, joka kulkee nimellä haukisiima.

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Hauksiima numero 4,6 vai 8 ?
http://www.saunalahti.fi/normalo/hinnasto.html

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Veikkaisin, että tuo numero 6. Se on kolmisäikeinen, vetolujuus reilu 30 kg. Siitä olen punonut kolmella langalla jänteitä, vetolujuus noin 90 kg. Numerot tarkoittavat paksuuksia/vahvuuksia, joten kannattaa ottaa kaikkia, jos jotain tilaa. Kokeilemalla löytyy hyvä - jos haluaa tarkan vetolujuuden, pitää valita oikea lanka ja lankojen lukumäärä.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Jousenjänteen vetolujuuden kannattaisi olla noin neljä kertaa suurempi kuin jousen voima. Eli 40-paunaiseen jouseen jänne, jonka vetolujuus on 160 paunaa. Pituusammuntajänteissä tästä suhdeluvusta tingitään, jotta jänteen ilmanvastus saadaan mahdollisimman pieneksi.

90 kg kestävä jänne sopii siis jouselle, jonka voima on 22,5 kg eli mitä se tekeekään, siinä 50 paunaa.

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

TBB.ssa oli lyhyt testi ilmanvastuksesta, eikä sen mukaan paksuuksilla ollut vaikutusta lähtönopeuteen. Taisivat laittaa jotainhörhelöä ilmanvastuksen lisäämiseksi. Massan lisääntyminen otettiin huomioon.
Jänteen paino on se joka vaikuttaa sekä venymättömyys.

tkorte · Joined: 23 Dec 2005 Posts: 648 Location: Ilomantsi

Se oli TBB 2 s.241 ,air resistance.