Jousi Forum Index Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
 
 FAQFAQ   SearchSearch   MemberlistMemberlist   UsergroupsUsergroups   RegisterRegister 
 ProfileProfile   Log in to check your private messagesLog in to check your private messages   Log inLog in 

poistaa settiä valmiista jousesta ?

 
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset
View previous topic :: View next topic  
Author Message
jussi



Joined: 12 Apr 2006
Posts: 12

PostPosted: 15.04.2006 09:26    Post subject: poistaa settiä valmiista jousesta ? Reply with quote

Tein jousen tammisesta kynnyslistasta. Lista oli suorasyinen bias-tyyppinen aihio. Lista oli varastoitu kylmään ulkohalliin jossa se oli "kypsynyt" ilmeisesti vuosia. Otin listan lämpimään viikko sitten ja pari päivää huilattuaan annoin lastujen lentää. Ajattelin että aihio ei olisi liian kuiva koska oli ollut kostean kevään kylmässä hallissa.


Tilleröinti sujui oppien mukaisesti. En virittänyt jousta tavoitejäykkyyteen kertaakaan liian aikaisin. Muutenkin olin todella huolellinen etten taivuttanut jousta liikaa tilleröintiprosessin aikana.

Jousesta tuli D-mallinen, pyramid-tyyppinen 70 "pitkä 40 # (piti tulla 50#) kapeakahvainen 2" leveä leveimmästä kohdasta ja 1/2" nokit (liimasin kahvaan lisää puuta saadakseni siitä puolitoista senttiä leveän tehdäkseni siitä mahdollisimman center-shotin) Ihan mukavan näköinen peli siitä tulikin ja nuolet lensivät kauniiisti ja sulavasti kahvan ohi osuen tarkasti kohteeseensa


Mutta mutta....

Sitten laitoin jänteen kiinni kun olin saanut jouseen 6" tuuman jännevälin.
ja aloin tilleröimään jousta haluttuun jäykkyyteen. Sitten tein ensimmäisen varovaisen vedon lopulliseen 28" vetopituuteen... Mitä ihmettä jousi kevenevän käsissä ?? testasin jäykkyyden ja huomasin että paunoja oli hätäisesti 40# Kymmenen paunaa tipahti tuosta vaan!!!
Lavoista ei kuulunut mitään ääniä enkä löytänyt sälöjä mistään kohti lapoja mikä olisi selittänyt jäykkyyden aleneman.

Lopulta tulin siihen tulokseen että aihio oli kuitenkin kostea oltuaan useita vuosia varjoisassa ulkovarastossa (vaikkakin aihio oli toiselta puolelta lakattu) ja jousi otti settiä liiallisen kosteuden vuoksi. Onko tulkinatni oikea Liitän mukaan kuvan jousesta jotta voisi paremmin muodostaa kuvan tielleröinnistä... voisiko kyse olla liian jyrkästä lapa-kulmasta (liian jyrkkä D)

Kysymys : voiko settiä korjata enää mitenkään ? luin TBB:stä että reflex olisi pitänyt tehdä aiemmin Valmiista jousesta ei kuulemma saa settiä enää pois. Ajattelin laittaa jousen puristimilla reflexoitumaan ja lämpökäsitellä kuumailmapuhaltimella lapoja ja jättää sitten jousen tekeytymään pariksi viikoksi. Epäilen vain että auttaako tuo mitenkään.


Olisin kiitollinen neuvoista !!!

Jussi
Back to top
View user's profile Send private message
jussi



Joined: 12 Apr 2006
Posts: 12

PostPosted: 15.04.2006 11:04    Post subject: liittyen edelliseen viestiin... Reply with quote

Tässä kuvia.
Unohdin mainita että sitä settiä tuli melkein 3" mikä kylläkin palautui yön yli levättyään yhteen tuumaan.

Huomasin tuossa jousta tarkastellessa että niitä kuuluisia "chrysalssejahan" siellä toisen lavan vatsapuolella oli... mikä selittänee tapahtuneen? Kärkitoimisen jousen teko onkin näemmä aika vaikeaa varsinkin jos haluaa pitää lavat kapeina...
Back to top
View user's profile Send private message
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 15.04.2006 11:11    Post subject: Reply with quote

Lämpökäsittely pitäis toimia ihan hyvin ja pari päivää riittää asettumiseen. Ei muuta kuin käryttelemään vaan sillä se tekee ihmeitä. Tarkista tilleri asettumisen jälkeen.

Kuvassa oman jalavajousi ennen ja jälkeen.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 15.04.2006 11:16    Post subject: Reply with quote

Haa, jousesi vasen lapa ei ole tasapainossa sillä siinä näkyy selvästi ohentuma. Voisit ehkä lyhentää joustasi 68# tuumaan ja säätää lapoja toimimaan hieman lähempää kädensijaa. Näin saat paunoja lisää ja koko lapa toimisi tehokkaammin. Mielestäni nyt näyttää siltä että liian pieni osa lavoista tekee töitä.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
K.Haulivuori



Joined: 02 Jan 2006
Posts: 122
Location: Nousiainen

PostPosted: 15.04.2006 11:16    Post subject: Reply with quote

Tammi taitaa ottaa ihan luonnostaan aika paljon settiä. Jousi taipuu liikaa lavan keski paikkeilta, josta luultavasti johtuu nuo crysaalit.
Back to top
View user's profile Send private message
Mika
Guest





PostPosted: 15.04.2006 12:09    Post subject: Reply with quote

Settiä tulee kaikkiin suoriin jousiin 1-3" aina. Parhaassa tapauksessa voi settiä tulla suoraan jouseen lähelle 1" vaan erittäin harvoin jos ollenkaan ja vaatii että kaikki menee nappiin sekä lisäksi että puu ei ole mediumia.

Nyt SETTI EI OLE MITÄ TULISI KARTTAA VAAN ENEMMÄNKIN SALLIA.

Mikäli puhutaan täysin suorasta jousesta niin settiä EI VOI EHKÄISTÄ vaan myötätaipuma on luonnollista KUN muodostuu riittävästä lapojen tasapainotuksesta (tilleröinti) sekä puun ja liimausten kestäessä rasituksen. TÄLLÄISESSÄ tapauksessa setin voi antaa olla.

Settiä voi ennaltaehkäistä monakin tapaa ja valmiistakin jousesta saa settiä pois muun muassa ottamalla vatsasta puuta pois ja liimaamalla uutta tilalle samalla taivuttamalla muotoa tai mikäli puuta ei ole liimattu niin lämmittäminen tai höyryttäminen toimii kunhan tietää miten tehdä ettei kova puu halkeile lämmön ja kosteuden vaikutuksista.

Mikäli tilleri ei ole paras mahdollinen puun ominaisuuksille kuten Jussin kuvissa taipumaa on liian jyrkästi että sopisi puun puristuslujuudelle vaikka taivutusta kestääkin joten chrysalsit ovat varma tapaus.

Mikäli chrysalsseja ilmenee niin jousen vatsa on käyttökelvoton tai "rikki" aina niin syvälle kuin hiusmurtuma ulottuu ja selkä joutuu vain suotta kovemmalle rasitukselle mikäli tuollaisella ampuu.

Samalla kun korjaa chrysalsseja ottalla puuta vatsan puolelta niin paljon pois ettei hiusmurtumaa ole enään havaittavissa ja liimaalla uutta puuta niin voi myös antaa hieman vastataipumaa jouselle.

Huomattava vastataipuma tarvitsee erilaisen lapojen tasapainoituksen sekä elää enemmän pehmeämmällä puulla ja hankaloittaa jousen virittämistä ellei käytä viritin narua erikseen.
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 15.04.2006 12:59    Post subject: Reply with quote

Jotkut jousiampuja ovat jopa sanoneet että heidän mieluisin jousi omaa jopa 3" myötätaipumaa. Näin on todennut muistaakseni Rod Parsons bambuselkäisestä pitkäjousestaan jossa vieläpä kovapuinen ydin jota käytetään antamaan jouselle suoruutta sekä muutenkin lähes taipumattomiksi pidettyjä puulajeja mutta eihän jousta edes voisi tehdä täysin taipumattomista puulajeista tai vatsapalana täytyisi olla erityisen kestävää puuta että kestäisi selän ja ytimen aiheuttaman yhteis puristuksen joka olisi täysin taipumattomasta puusta.

Puu taipuu läpi koko paksuudeltaan eikä vain ole vedossa ja puristuksessa kahdella pinnalla kuten modernit jouset... Eräs kuitualan täysammattilainen joka suunnitteli muun muassa koneita kuituteollisuudelle että sama mitä modernin jousen välissä on koska työn tekee kuitupinnat ja liimaus sauma.

Mikäli haluaa suoremman jousen jostakin syystä kuin miksi suorasta jousiaaihiosta tulee rasitettuna niin silloin taivuttaa tavalla tai toisella 2" vastakaarta. Tehoon tai tarkkuuteen tai käyttöön tuolla on vähemmän vaikutusta kuin mielikuviin... vaan en sano etteikö olisi.

Quote:
...string follow to reduce the stress at full draw...


Quote:
...the string follow makes these bows safer and easier to string...


Quote:
...the key here is what moisture content is correct for optimum performance...


Quote:
a properly desighned recurve should out shoot a properly desighned flatbow, by shooting as fast as a 15 % heavier flatbow.


Quote:
...most people worry too much about set...up to 2" is not a problem at all and if you have that amount of set, you should feel you did a good job...
Back to top
jussi



Joined: 12 Apr 2006
Posts: 12

PostPosted: 15.04.2006 15:18    Post subject: settiä! Reply with quote

Kiitoksia ohjeista! tosiaankin yhdestä kohdasta vasen lapa taipui yhdestä kohdasta enemmän mikä johtui montusta...

Olen samaa mieltä Mikan kanssa siitä että settiä voi ja pitääkin olla. Sopiva määrä settiä onkin sitten toinen asia. Pieni määrä settiä tuo pehmeyttä ampumiseen, mutta liiallinen tekee jousesta henegttömän oloisen. Minusta settiä saa olla kunhan jousen käyttötarkoitus ei vaarannu.

turaamisen kompensoimiseksi suoritin seuraavat toimenpiteet:

-Lyhensin jousta 2" niinkuin M ehdotti.
-Tilleröin sen uudestaan kokotoimisemmaksi ( lavat taipuvat lähempänä kahvaa)
-Refeleksoin sitä n. 1" verran lämpökäsittelemällä

Jään odottelemaan tuloksia....

Matti : Hieno jalava-jousi sinulla Kerrotko specsit ? Mistä muuten ostit jalavaa jos saa udella ?
Back to top
View user's profile Send private message
Mika
Guest





PostPosted: 15.04.2006 16:19    Post subject: Reply with quote

Hiusmurtumat ovat pahempi juttu koska ovat sama asia kuin jousen vatsa katki. Hiusmurtumat ulottuvat helposti jopa 5-10mm syvyyteen... Saattaa katketa.

Settiä ei voi tai pidä olla mutta settiä aina on puujousissa. Ei kuitenkaa ensimmäinen asia mihin kiinnittää huomiota tai karttaa vaikka onkin helposti ensimmäisiä asioita mihin huomio kiinnittyy.
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 15.04.2006 16:21    Post subject: Reply with quote

jussi wrote:
Mistä muuten ostit jalavaa jos saa udella ?


Punajalavaa löytyy ainakin puukeskuksista...
Back to top
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 16.04.2006 15:07    Post subject: Reply with quote

Olen samaa mieltä diagnoosista Haulivuoren kanssa. Kosteudella on myös varmasti osuutensa asiaan, viikko on liian vähän kuivaamiseen. Mikään lakka ei estä kosteuden imeytymistä puuhun, hidastaa vain. Lämpökäsittelyn pitäisi auttaa.
Mielestäni 1/2 tuumaa settiä on jo liian vähän, 1 tuuma on oikein hyvä, 3 tuumaa liian paljon.
Hieno jousi on tulossa!
_________________
Kantapään kautta.
Back to top
View user's profile Send private message
Mika
Guest





PostPosted: 17.04.2006 12:08    Post subject: Reply with quote

Tekee settiä niin paljon kuin settiä luonnostaan tulee. Kun tilleri on ok ja puu kestää rasituksen tällöin tuota tapahtumaa kutsutaan "Bow is broken to String" tapahtumaksi eli jousi saavuttaa luonnollisen taipuman eikä taivu enempää.

Tuohon riittää joko 200 - 400 laukausta tai muutamien minuuttien pito täydellä vedolla että luonnollinen taipuma syntyy.

Quote:
"Supersymmetry is broken in string theory... This symmetry between forces and matter is called supersymmetry..."


Kaikki on suhteellista syystä.

Tässä suora jousi jossa lähes 3" myötäkäyrällä. Jousen ulkomitat ovat 48" pituus ja 6" jännekorkeus ja 23" vetopituus.
Back to top
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 18.04.2006 09:39    Post subject: Reply with quote

Tuota kun tässä on puhuttu setistä, niin pitäiskö se suhteuttaa jousen pituuteen ja jäykkyyteen. Esim. 50# jouset, 50" ja 70", niin lyhemmässä tuuma hyvä ja pitemmässä kolme? Ei kai se nyt sama ole, jousi kuin jousi?
Vatsapuolen murtumista en kyllä olis niin huolissaan. Murtuminen tarkoittaa että puu ei siltä kohtaa enää palaudu kuten ehjä puu. Vaikka se on "poikki" niin se vaatii vielä aika paljon enemmän puristusta ennenkuin se hajoaa lopullisesti. Selän kestävyys on tärkeämpi, jos se kestää niin vatsan saa laittaa aika lujille ja vaikka kokonaan hiusmurtumille. Murtumat (puristus)ulottuvat vain korkeintaan neutraalitasoon.
Selän pettäminen on sen jälkeen jousen kohtalona.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Guest






PostPosted: 18.04.2006 10:27    Post subject: Reply with quote

Vatsan murtumista kyllä kannattaisi olla huolissaan , ellei sitten ole väliä jousen käyttöiästä tai heittokyvystä. itse pistäisin jousen seinäkoristeeksi tai takkapuuksi ja yrittäisin pahkäiilä missä meni vikaan. Ja lastu lentämään rohkeasti uudestaan.
Back to top
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 18.04.2006 11:02    Post subject: Reply with quote

Jousentekijän näkökulmasta:
Omalla kohdalla 2" on raja jonka vastentahtoisesti hyväksyn pitkissä jousissa ja kaikki sen yli on merkki siitä että jokin meni pieleen. Kun on päässyt ampumaan pyssyllä jossa ei ole settiä ja vetäessä tuntuu alusta alkaen napakka tasainen tuntuma, niin ei kiinnosta enää kokea sitä löysää alkuvetoa joka jotenkin lannistaa fiiliksen. 2 tuumassakin tuntuu alkuveto aika lötöltä. Ja tehon näkee nuolen piirtämässä kaaressa.

Meillä on mahdollisuuksia kontrolloida myötäkäyryyttä - lämpökäsittely ja laminoinnissa perryreflex. Käytetään niitä!

Ampujan näkökulmasta:
Mikä tuntuu parhaimmalle kätösissä ja millä osuu parhaiten on paras jousi setin suuruudesta välittämättä.


Tein muuten testin loppuun ammutulle punatammiselkäiselle vaahteraELBille liimaamalla siihen uuden jalavaselän perryreflexillä. Kasaan puristuneet vaahteran vatsapuolen puusolut eivät palautuneet enää vastakaarelle väännettäessä jolloin tuli millin levyyinen rako toiseen lapaan Smile Tuikkasin sinne raa'asti liimaa ja pistin kuivumaan. Tilleröinnissä vatsa petti juuri liimatusta kohdasta jolloin selkäkin hajosi. Jos en olisi ahnehtinut liikaa perryreflexin kanssa olisi jousi vielä elossa. Mutta ei harmita, sillä tulihan sillä kepillä ammuttua ainakin 10 000 laakia.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
toni



Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki

PostPosted: 18.04.2006 12:02    Post subject: Reply with quote

perryreflex ilmeisesti ehkäisee lisä setin ilmestymistä,miten tehokkaasti? tarkoitin tällä kysymyksellä alunperin perryksi tehtyä jousta.vai oliko viittaus ainoastaan yksipuisen ison setin omaavan jousen selystämisestä,kuten esimerkissäsi?
Back to top
View user's profile Send private message
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 18.04.2006 13:40    Post subject: Reply with quote

Niin perryreflex on näppärä tapa ottaa puusta enemmän irti sillä omituista kyllä, puu rasittuu ampuessa vähemmän mitä enemmän sitä liimatessa kiskotaan vastakaarelle. Tästä on juttua lisää lisää TBB-kirjoissa. Oman rajoitetun kokemukseni (4 elbiä) mukaan perryllä liimattu kaksipuinen jousi ottaa settiä heti liimausjigistä poistamisen jälkeen 1" ja tilleröinnin plus sisäänampumisen jälkeen settiä tulee lisää.

Suosittelen laittamaan liimatessa mutkaa 4" (pitkälle jouselle) ja ehdottomasti kannattaa ohentaa vatsapuolen puu lähelle tilleröintipaksuutta, sanotaan vaikka 5mm paksumpi kuin lopullinen tulee olemaan. Muuten vahva vatsapuoli repii heikompaa selkäpuolta ja jousi suoristuu kun jousen ottaa pois liimausjigistä.


Tein ensin punatammi/vaahtera elbin josta tuli 2" reflexistä -> 3" deflexiä.
Sitten pähkinäpensas/jalava elb 2" reflexistä -> 0".
Sitten bambu/ipe elb 0" reflex -> -2" deflexiä.
Sitten ipe/massaranduba lattavatsainen elb 2" -> 1" joka menee nollaan kunhan pääsen sillä ampumaan kunnolla.
Seuraavaksi tulossa bambu/ipe 3" joka toivottavasti päätyy reflexin puolelle.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 18.04.2006 13:46    Post subject: Reply with quote

hmm.. pieni kirjoitusvirhe. Siis BAMBU/massaranduba elb, ei ipe/massaranduba.

Niin ja sellainen seikka vielä mainittakoon että bambuselkä kannattaa testata koepalalla ennen liimaamista. Jos 50cm palanen ottaa väännettäessä settiä, on se kostea. Lämpökäsittely/ruskeaksi kärventäminen bambun sisäpuolelle tekee siitä hyvän 15 minuutissa.

Sorry, eksyttiin vähän alkuperäisestä aiheesta Wink
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 18.04.2006 14:33    Post subject: Reply with quote

No en mie ampuma kelpoista jousta jätä seinälle. 56" 45#@ 25" valkotammi vastakaari ampuu edelleen. Puristusmurtumia molemmissa lavoissa, settiä ei ole tullu niiden takia ainakaan niin että voisin niiden syyksi laittaa. Ylälavassa on itseasiassa madonreikä puolessa välissä paksuutta jonka kohdalle tuli heti tilleröidessä murtuma(mahapuolelle). Ei siinä kohti ole sen enemmän settiä. Jousi on ollut käytössä jo kaksi vuotta, että seinälle olisin laittanu sen´(tai niiden) murtuman takia Twisted Evil
Tilleröimällä poistaa/jakaa puristusta muualle.
Saa sen jousen hajalle jos yrittää sellaiseen repiä refleksiä. On kokeiltu. Mutta muuten ammun loppuun, ei ne ihan ikuisia ole muutenkaan..
Pihlajaanhan tulee murtumia aika helposti ja kestää hyvin.

Matti: käytitkö mitä liimaa?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
K.Haulivuori



Joined: 02 Jan 2006
Posts: 122
Location: Nousiainen

PostPosted: 18.04.2006 20:55    Post subject: Reply with quote

Matti, tuo jalava/pähkinä perrysi on yksi hienoimmista näkemistäni jousista. Pistä toki kuvat tänne myös eikä vain paleoplanetille.
Back to top
View user's profile Send private message
jussi



Joined: 12 Apr 2006
Posts: 12

PostPosted: 18.04.2006 21:24    Post subject: setin poistoa ja kärventelyä kuumalla ilmalla Reply with quote

Lyhensin jousen matin ohjeen mukaan jolloin taipumakohta siirtyi lavalla eikä uusia hiusmurtumia ole tullut. Reflexoin käppyrää 1" ja alustavien kevyiden virittelyiden jälkeen pysyvää reflexiä jäi 1/2 ". Jousi kipakoitui heti ja piristyi lutterosta makkaratikusta taas jouseksi....

Rfleksoinnin myötä tilleri muuttui ja jousí meni epätasapainoon. Aloitin tilleröinnin uudestaan mutta en uskalla ottaa lavoista matskua pois kun lapojen toiminta muuttui aikalailla. Tuntuu että vaikka kuinka ottaisi lapojen tyveltä puuta pois niin en saa sitä taipumaan lähempää kahvaa. Nyt siinä on 20" vedolla n. 35 # mutta lisää pitäisi ottaa pois. Toinen lavoista taipuu lähempää kahvaa muododstaen jyrkähkön kaaren. löytyykö äkkiseltään muuta vikaa ?
Back to top
View user's profile Send private message
jussi



Joined: 12 Apr 2006
Posts: 12

PostPosted: 18.04.2006 22:22    Post subject: Reply with quote

Quote:
Jousentekijän näkökulmasta:
Omalla kohdalla 2" on raja jonka vastentahtoisesti hyväksyn pitkissä jousissa ja kaikki sen yli on merkki siitä että jokin meni pieleen. Kun on päässyt ampumaan pyssyllä jossa ei ole settiä ja vetäessä tuntuu alusta alkaen napakka tasainen tuntuma, niin ei kiinnosta enää kokea sitä löysää alkuvetoa joka jotenkin lannistaa fiiliksen. 2 tuumassakin tuntuu alkuveto aika lötöltä. Ja tehon näkee nuolen piirtämässä kaaressa.

täysin samaa mieltä!
Back to top
View user's profile Send private message
Matti



Joined: 10 Oct 2004
Posts: 538
Location: Helsinki

PostPosted: 18.04.2006 22:37    Post subject: Reply with quote

Jussi:
Ihan hienolta vaikuttaa, mutta minä lähtisin rapsuttelemaan vähän kerrassaan pois 10-15cm etäisyydeltä kädensijan feideistä kädensijaa kohti kunnes tuo lavan kaartuma suurenisi. Lavan ei tarvitse taipua feidin jälkeen täydessä vedossa kuin ihan hitusen, muuten tulee settiä ja paljon.

Kaartamalla lapojen viimeiset 15cm vastakaarelle saat lisää tehoa, mutta silloin tilleri pitää olla aivan kohdallaan kun muu lapa joutuu kovempaan rääkkiin. Ei kannata ehkä tammen kanssa kikkailla, ellet ole valmis päällystämään selkää esim raakavuodalla.

Sellainen kikka on hyvä että pistät jossain kuvankäsittelyohjelmassa kuten Photoshopissa jonkun mestarin tekemän samanlaisen jousen oman jousesi päälle ja vertaat kaarien taipumista. Ohessa on kuva jossa on mielestäni hyvä tilleri jäykkäkahvaiselle flättärille. Ehkä jotain tuollaista voisit hakea?

Sain vuorijalavaa Hesasta omakotitalon pihasta, hehe. 72", 41# @ 28" 1" leveimmillään. Oli alunperin 50 hujakoilla mutta tilleröin sen kevyemmäksi jotta oli mukavampi vetää 29".

Tkortelle:
liimana on Titebond 3, hyvää shittii.
Back to top
View user's profile Send private message Visit poster's website
jussi



Joined: 12 Apr 2006
Posts: 12

PostPosted: 18.04.2006 22:59    Post subject: Reply with quote

kiitos vinkistä! täytyypä lähtä raapimaan jousta.....
Back to top
View user's profile Send private message
Mika
Guest





PostPosted: 19.04.2006 11:41    Post subject: Reply with quote

tkorte wrote:
Ei kai se nyt sama ole, jousi kuin jousi?


Kyllä vain nimen omaan setti on lähes sama jousessa kuin jousessa ! Ymmärtäen ken sitten huomioi käytetyn materiaalinkin pituuden lisäksi. Taipuma ei synny pituudesta vaan käytetystä materiaalista.

Paristakin syystä:

- Yleensä pidemmät ja lyhemmät jouset tuottavat saman verran rasitusta suhteessa puuhun materiaalina vain puun paksuuden ja leveyden muuttuesa. Tällöin pidemmässä jousessa puuta on usein paksummalti ja kapeammalti jolloin rasitus puuhun muodostuu lähes yhtäläiseksi kuin lyhyessä jousessa jossa puuta onkin ohuemmalti ja leveämmälti.

- Toinen syy että usein keskinkertaisesta puusta tehdään pidempi jousi koska käytetty puu ei muutenkaan kestäisi lyhempänä jousena ja päin vastoin.

Hyvin tilleröity parhaasta puulaadusta ja kuivana valmistettu jousi ottaa helpostikkin vain 1" settiä ollen jopa 80#.

Taasen huomommin tilleröity tai keskilaatuisesta tai kosteasta puusta valmistettu jousi pidempänäkin ottaa settiä helpostikkin 2-3" ollen vaikka 40#.

tkorte wrote:
Vatsapuolen murtumista en kyllä olis niin huolissaan.


Kyllä vain koska jousi menee vähintään mutkalle ja ellei selkä kestäkkään suurempaa rasitusta menee jousi kerrasta poikki tai käyttökelvottomaksi tai mutkalle. Kuten sanoin hiusmurtuma on paljon pahempi juttu kuin mitä nimi kuulostaa tai päältäpäin näyttää. Jänneselkä saattaa kestää paremmin hiusmurtumia kuin puuselkä.

tkorte wrote:
Vaikka se on "poikki" niin se vaatii vielä aika paljon enemmän puristusta ennenkuin se hajoaa lopullisesti...Murtumat (puristus)ulottuvat vain korkeintaan neutraalitasoon.


Ei vaadi yhtää enempää puristusta mikäli jousessa jo on hiusmurtumia että selkä olisi jo vaurioitunut.

Lisäksi murtumakohdassa puristus vaikuttaa tietenkin murtuman pohjassa jolloin paljon syvemmältä kuin pinnasta ja mikäli tuollaista jousta ampuu murtumista välittämättä niin murtuma syvenee entisestään ja puristuksen rasitus siirtyy kokoajan syvemmälle murtuman myötä ja aina jopa jousen selkään asti.

Ellei asiaa korjaa heti murtumat syvenee vain entisestään ja mikäli korjaa niin voi tietää myös kuinka syvät murtumat voivat olla. Puhut kuin teoriassa.

Omien kokemusten mukaan murtumat ulottuvat jopa jousen selkäpalaan saakka ollen helposti 5mm-10mm syvyisiä ! Jalava, Saarni, Vaahtera ottavat melko helposti murtumia puristuksessa...
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 19.04.2006 12:52    Post subject: Reply with quote

Quote:
Omalla kohdalla 2" on raja jonka vastentahtoisesti hyväksyn pitkissä jousissa ja kaikki sen yli on merkki siitä että jokin meni pieleen...


Kuten totesin että parasta hyväksyä setti osana suoraa jousta koska oli sitten pitkä jousi tai lyhyt jousi niin saman verran on mahdollista saada jouseen myötätaipumaa. Pidemmässä jousessa myötäkäyryys ei ole yhtään huonompi asia kuin lyhyemmässäkään (*) mikäli malli sopiva materiaalille muuten ja pysyvät hyvin samoina koska myötäkäyryys on minkä käytetty materiaali sallii eikä tuolla seikalla ole mitään tekemistä jousen pituuden kanssa koska rasitukset pysyvät mallista riippuen hyvin samoina ja 40# rasitus jaetaan pitkällä jousella materiaalille pituuteen ja paksuuteen sekä lyhyemmällä jousella 40# jaetaan materiaalin leveyteen ja ohuuteen. Kaikkea tuolta väliltä silloin kun materiaali halutaan rasittaa äärimmilleen.

Samasta materiaalista tehty pitempi jousi taipuu myötäkäyrään lähes saman verran kuin lyhempi jousi taipuu myötäkäyrään mutta koska harvoin sama materiaali sopii yhtäläisesti sekä pidempään että lyhyempään jouseen että jousi tehtäisiin saman mallisena niin tehdäänkin usein jousia erimallisina jolloin rasitus sekä myötätaipuma pysyy suoralla jousella kutakuinkin samana.

Pienemmässä jousessa puun pienempi määrä kuten pienempi vuosirenkaiden määrä alkaa vaikuttaa jousen käyttöikään ollen yleistäen pidemmän puujousen eduksi. Jälleen johtuen ainostaan käytetyn materiaalin eli puun määrästä ja mallista eikä sääntönä jousen pituudesta johtuen vaikka onkin usein pidemmän eduksi.

Edelleen paksumpi pidempi puujousi rasittuu liki saman verran kuin ohuempi leveämpi ja puulle jaetun rasituksen määrästä setti johtuu suoralla puujousella. Tasaisesti rasitettu puu ottaa vähemmän settiä kuin epätasaisesti.

(*)Mikäli teet pitkän ja ohutlapaisen jousen niin melko varmasti 1-2" tuntuu pahemmalta kuin vastaavan pituisena sekä paksummalla lavalla olevalla jousella. Ei johtuen jousen pituudesta vaan lavan ohuudesta ja kapeudesta suhteessa pituuteen jolloin lavan paksuus ei pääse kompensoimaan jousen pituudesta ja kapeudesta johtuvaa taipumaa kuten paksumpi kompensoisi jämäkänpänä ja näin vaikka kapea ja ohut lapainen ottaisi vähemmänkin myötätaipumaa kuin 2".
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 19.04.2006 14:10    Post subject: Reply with quote

Lyhyemmän jousen painolla on käytännön etu mikä liittyy myötäkäyryyteen ja ei toimi pidemmällä jousella.

Eli jousi minkä paino on vain noin 250 grammaa voi jättää vireeseen silti jousen heiton pysyen miellyttävänä eikä niin sanotusta alkulöysyydestä ole juuri tuntuvaa haittaa koska tuon painoinen jousi ei enään tuota juuri potkua painosta johtuen muutenkaan. Edellyttäen toki että jousi on muuten suhteellisen jäykkä jolloin jäykkyyttä myös jää jäljelle tarvittava määrä.

Pidemmällä jousella jo painostansa johtuen niin ylimääräinen setti kuin vireeseen jättäminen ei ole ihan yhtä hyvä ajatus tai samalla tavalla mahdollista.
Back to top
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 19.04.2006 16:20    Post subject: Reply with quote

Joo. Jänneselkäisistä tietysti. En mie niin hölmö ole että tollasta tekisin puuselkäisellä.
Jos/kun murtumia tulee niin tietysti pitää tilleröidä uudestaan, ei ne murumat ole sen jälkeen syventyneet.
Eikä ihan teoriapohjalta. Sahasin halki yhden kovalle rasitukselle murtumia täynnä olevan lavan halki ja poikki eikä ne murtumat menneet kuin lähelle puolta väliä.Sen jäkeen ei ole hirveästi huolettanut vatsan murtumat SELÄSTÄ VAHVISTETUISSA jousissa.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 20.04.2006 09:34    Post subject: Reply with quote

Pitää nyt sitten lisätä vielä TIM BAKERIN testin lausunto pellavalla selätetyn jousen kohtalosta kun se oli ensin saatu vatsapuolelta lähes kokonaan murtumien peittoon vetämällä sitä 20# yli sen oletetun kestävyyden." Jousen lopullinen tuhoutuminen(ampumakelvottomaksi) vaatisi PALJON enemmän rasitusta kuin mitenkään järjellisellä vatämisellä on mahdollista. Siispä se jousi oli ansainnut elää! "

Mika.Et ole varmaankaan tutustunut puun puristuslujuus testien tekemiseen. Murtumien ilmestymisen jälkeen puun lopullinen "tuhoutuminen" vaatii vielä aika paljon voimaa. Eli suomeksi jos murtuman kohdalle ei lisätä rasitusta vaan vähennetään/siirretään sitä niin murtumakohta ei siitä juurikaan huonone. Se on käynyt rajalla ja ilmoitti siitä.
Tietysti tosi huonolla tilleröinnillä saa aikaan peruuttamatonta vahinkoa?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Mika
Guest





PostPosted: 20.04.2006 10:17    Post subject: Reply with quote

tkorte wrote:
Joo. Jänneselkäisistä tietysti... Jos/kun murtumia tulee niin tietysti pitää tilleröidä uudestaan, ei ne murumat ole sen jälkeen syventyneet... Sahasin halki yhden kovalle rasitukselle murtumia täynnä olevan lavan halki ja poikki eikä ne murtumat menneet kuin lähelle puolta väliä.


Ymmärrän. Itsellä olen korjannut murtumia YKSIPUISISTA jousista mutta lavan paksuuskin on tuolloin ollut 1,5-2,5cm. Yksipuisissa jousissa murtuma on aina pois jousen todellisesta paksuudesta...

Murtumat jänneselkäisiin tulee osin jänteen puristuksesta ja jänne toimii jousen selkänä sekä keventää ohuen vatsan kuormitustakin toisella tapaa kuin suora puuselkä tai yksipuisen selkä päätellen esimerkeistä joita olen kuullut. Murtumat kuitenkin kertovat aina jotakin vaikkeivat huolestuttaisikaan.
Back to top
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 20.04.2006 10:19    Post subject: Reply with quote

Eiks yksipuisten jousten murtumat ole paras korjata kahvaliitoksella... tai takassa.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Mika
Guest





PostPosted: 20.04.2006 10:32    Post subject: Reply with quote

tkorte wrote:
Et ole varmaankaan tutustunut puun puristuslujuus testien tekemiseen. Murtumien ilmestymisen jälkeen puun lopullinen "tuhoutuminen" vaatii vielä aika paljon voimaa... Tietysti tosi huonolla tilleröinnillä saa aikaan peruuttamatonta vahinkoa?


Murtuma itsessään on käytännössä jo rikko käyttää mitä nimitystä tahansa ja toki ei lähellekkään sama kuin selän rikko ja puu ei puristamalla hajoa päreiksi kuin erittäin suuressa rasituksessa joka on moninkertainen murtumaan vaadittavaan puristukseen.

Myös parhaalla tillerillä saa murtumia aikaan eikä tarvita kuin puulajille ja laadulle sopimaton muoto sekä riittä jo pelkästään puristusheikko puulaji ja laatu.

Miten vain. En jaksa jankaa mutta olen tutustunut puun puristuslujuus testeihin ja lukuihin.
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 20.04.2006 10:43    Post subject: Reply with quote

jkekoni wrote:
Eiks yksipuisten jousten murtumat ole paras korjata kahvaliitoksella...


Kannattaa ottaa niin paljon puuta poikkes kunnes syvin kohta vikapaikkasta on saavutettu ja liimata uutta puuta.

(ensimmäinen vaihtoehto):
Quote:
Found that if a bow chrysals on the belly an easy fix is to sand the belly real flat its entire length from handle to tip making it rather light in draw weight then laminating a good belly wood Maple ,Ipe ,even Yew wood etc onto the belly side. This makes the draw weight shoot up again and fixes the belly chrysals.


(toinen vaihtoehto):Torges bow patching method:
http://www.bowyersedge.com/patch.html

(kolmas vaihtoehto): you name that...
Back to top
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 20.04.2006 12:35    Post subject: Reply with quote

Quote:
Murtuma itsessään on käytännössä jo rikko käyttää mitä nimitystä tahansa ja toki ei lähellekkään sama kuin selän rikko ja puu ei puristamalla hajoa päreiksi kuin erittäin suuressa rasituksessa joka on moninkertainen murtumaan vaadittavaan puristukseen.

Niin. Murtuma on merkki siitä että siinä kohti on kyseisen puun puristuslujuus käytetty loppuun ja on syytä tilleröidä rasitusta muualle jolloin murtuma EI pahene. Ei ole merkki siitä että jousi pitää hylätä.

Quote:
Miten vain. En jaksa jankaa mutta olen tutustunut puun puristuslujuus testeihin ja lukuihin.

Älä mika suutu ja ala kiukuttelemaan, jos tyhmemmät ei ymmärrä sinun ajatuksia niin sinun pitää laskeutua meidän tyhmempien tasolle ja puhua niin että tulet ymmärretyksi. Se menee niinpäin Wink
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Mika
Guest





PostPosted: 20.04.2006 13:59    Post subject: Reply with quote

tkorte wrote:
Älä mika suutu ja ala kiukuttelemaan, jos tyhmemmät ei ymmärrä sinun ajatuksia niin sinun pitää laskeutua meidän tyhmempien tasolle ja puhua niin että tulet ymmärretyksi. Se menee niinpäin Wink


:) Ei ole varaa kovin alas laskeutua... sellainen vie mennessään helposti.

Mikäli haluaa tulla ymmärretyksi niin tuohon menee koko elämä ja vielä senkin jälkeen löytyy aina niitä jotka eivät jokatapauksessa ymmärrä joten kukin ajatelkoon tuon omakohtaisesti sopivaksi ajan tappamiseksi.

Mikäli joku todella haluaa asiaa ymmärtää niin unohtaa kaikki mitä toiset ovat ikinä sanoneet ja kertoneet ja ottavat itse asiasta selvää niin loppuu asioilla tärkeily ja niin sanottu vapaaaika.

Ihminen vain ajattelee monet asiat toistenpäin päästen mielestään siten itse helpommalla.

---

Teoriassa täysin katkaistu vatsakakin toimii liimattuna suoraan selkäkappaleeseen mikäli pelkkä selkäpala kestäisi syntyneen rasituksen mutta jousen vatsakappaleella on olennainen tarkoitus.

Kaiken laiset kuidut lisäävät puuselän kestävyyttä tottakai ja mikäli jousesta ei halua keveintä mahdollista painoltansa niin ihan vapaasti liimailemaan kestävempää jousen selkää pellavasta tai silkistä tai muusta ellei jousi muuten toimi mieleisesti tai on ajatuksenakin huolettomampi.

Quote:
"Steel has an elastic modulus of 30 million psi (pounds per square inch), Hickory has an elastic modulus of 2.2 million psi, Black Locust has 2.1 million psi, and the measurements I have made on Yew wood give a figure of 1.2 million psi."


---

Tuossa mainitsin että lyhyt 50# puujousi voi olla 250 gramman painoinen. Turkkilainenkin on melko kevyt ollen 300 - 450 grammaa 100# riippuen pituudesta.

---

Myös Bakerin ja kumppaneiden tulokset lähes 100 puujousella sisälsi lähes kaikki myötäkäyryyttä 1" - 3,5".

Tässä mitä myötäkäyryys vaikuttanee puujousien tehoon:

Vine Maple 68" 58@28" 150 fps 3.00"

Hickory 66" 40@28" 136 fps 1.25
Hickory 61" 43@27" 136 fps 3.50"
Hickory 64" 56@28" 153 fps 3.50"
Hickory 67" 44@27" 146 fps 3.25"

Osage 64" 58@25" 162 fps 0.00"
Osage 66" 50@26" 152 fps 0.75"
Osage 65" 60@28" 171 fps 2.00"

Eli setti ei kerro juuri mitään mutta jotakin kertoo kun settiin tuijotetaan ja mielestään tehdään paljon parempia puujousia pitempänä ja pienemmällä myötäkäyryydellä. Vedon voimakkuus ja vedon pituus vaikuttavat aina enemmän.

Täytyy myös muistaa että puu mikä ottaa myötäkäyryyttä on valmiiksi rasitettua puuta ei vain taipunutta puuta jolloin selkä jo valmiiksi kireämmällä ja löysät ovat poissa.

Kuten joku valtameren tuoltapuolen muistaakseni totesi niin unohtakaa ohjeisiin tuijottaminen ja sääntöjen luominen mutta nauttikaa puujousiammunnasta mutta tottahan on että jotku eivät vain kykene nauttimaan mikäli eivät tarkalleen tiedä etukäteen miten.
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 20.04.2006 14:13    Post subject: Reply with quote

Yli 70" jouset ottivat myötäkäyryyttä 0,25" - 2,5". Vähiten muun muassa Marjakuusi ja Osage. Usein puuaihiossa on jo valmiiksi vastakäyryyttä tai myötäkäyryyttä joten kaikki tuloksetkin ovat tulkinnanvaraisia...
Back to top
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 20.04.2006 14:34    Post subject: Reply with quote

Quote:
Ei ole varaa kovin alas laskeutua... sellainen vie mennessään helposti.

Tarkoitin lähiinnä että hieman selkokielisemmin ja lyhyemmin.
Ei viisaasta saa tyhmää tehtyä väkisinkään, suotta pelkäät.
Oli se joku sanonta siitä paljon tietämisestä jne..

Teoriassa täysin katkaistu vatsakakin toimii liimattuna suoraan selkäkappaleeseen mikäli pelkkä selkäpala kestäisi syntyneen rasituksen mutta jousen vatsakappaleella on olennainen tarkoitus.

Eikä vain teoriassa. Jänneselkäisen jousen sarvivatsan voi ja on tehty useammista paloista. Miksi " mikäli selkä kestäisi"? Onko se mahdotonta?

[/quote]Kuten joku valtameren tuoltapuolen muistaakseni totesi niin unohtakaa ohjeisiin tuijottaminen ja sääntöjen luominen mutta nauttikaa puujousiammunnasta mutta tottahan on että jotku eivät vain kykene nauttimaan mikäli eivät tarkalleen tiedä etukäteen miten.

Eniten taulukoita, galluppeja, linkkejä, ohjeita, kuvia toisten jousista olen ,ehkä erheellisesti, tilastoinut viesteistäsi.Kuinka on, miten toi lainaus pitäisi tulkita, on kovin ristiriitainen?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 20.04.2006 22:59    Post subject: Reply with quote

Minusta tästä on turha haastaa riitaa. Mika puhuu täyttä asiaa etkä itsekään ole väärässä.
_________________
Kantapään kautta.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 21.04.2006 08:52    Post subject: jännejousi Reply with quote

Jänneselkä ei "aiheuta" jousen vatsapuolelle murtumia. Ryppyjä tulee, jos jousi on huonosti tilleröity, jos puu on huonoa tai jos jousta jännitetään suhteettoman paljon.

Joihinkin ensimmäisiin jännejousiini 1980-luvun alkupuolella tuli ryppyjä ja ensimmmäinen jännejousi hajosi vähitellen käytössä neljään palaan siten, että jänneselkä piti vielä paketin kasassa. Noiden aikojen jälkeen ryppyjä ei ole näkynyt.

Puujousikin voi kestää pitkään käyttöä ryppyilyn ilmaantumisen jälkeen, mutta en ottaisi tällaista jousta metsästysretkelle tai mihinkään muuhun vakavampaan tarkoitukseen. Koskaan ei voi tietää, milloin se sitten hajoaa lopullisesti. Jousen pitää mielestäni olla ehjä, jotta sitä kannattaa kuljetella. Perusjousen tekeminen on kuitenkin niin nopeaa ja helppoa, ettei ole syytä kuljeskella rikkinäisen jousen kanssa. Toki ryppyileväkin jousi kannattaa ampua loppuun kotipihassa tai vakioradalla.
Back to top
View user's profile Send private message
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 21.04.2006 10:48    Post subject: Reply with quote

Pitää sitä vähän aina herättää keskustelua kun ei informaatio tulvasta ei heti itse asia selviä. Lähinnä vika on tietysti aina kuulijassa/lukijassa,kuten savolaiset väittää Very Happy Aina parempi kun ei mennä henk.koht. tunnetasolle. Asiat ne riitelee ei asiat.

Joo ne halkeamat. Tilleröin uusiks kun huomasin ne, saadakseni uusia paljon lievempiä hieman laaajemmalle alueelle. Se jousi on kuitenkin pelastettu jo kerran eikä sitä oltu näin lyhyeksi, enkä ala paunoja pudottamaan. Valkotammen lujuus on nyt kokeilty tähän asti, katellaan millon hajoaa...
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 21.04.2006 11:05    Post subject: Reply with quote

Ehkä terminologia kaipaisi hieman tarkennusta:

-Vastakäyryys tarkoittaa sitä mittamäärää minkä verran jousen lapojen kärjet ovat kahva-alueen etupuolella.

-Myötäkäyrässä jousessa kärjet taas ovat kahva-alueen takana.

-Setti tarkoittaa sitä määrää minkä valmis jousi on menettänyt alkuperäisestä aihiomuodostaan. On esim. täysin mahdollista että jousi on tuuman verran vastakaarella, mutta siinä on 2 tuumaa settiä. Suorasta aihiosta ilman konstailuja tehdyssä jousessa myötäkäyryyden ja setin määrä on sama.
Settin määrää pidetään yleisesti mittarina siitä kuinka tehokas jousi on olosuhteisiin nähden saatu aikaiseksi. Puulaji ja -laatu, kosteusprosentti, desing sekä tilleröintitaito yhdessä vaikuttavat setin määrään eniten.
_________________
Kantapään kautta.
Back to top
View user's profile Send private message
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 21.04.2006 12:08    Post subject: Reply with quote

Minä kun olen elänyt uskossa että refleksi, defleksi ja setti mitataan kahvan etupinnan tasosta. Kahvan paksuus voi vaihdella eli mittaustulokset vaihtelisivat sen mukaan. Olisi varmaan viksua mitata kaikki samasta tasosta eli siitä kahvan etupuolelta ???
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Mika
Guest





PostPosted: 21.04.2006 12:52    Post subject: Reply with quote

tkorte wrote:
Tarkoitin lähiinnä että hieman selkokielisemmin ja lyhyemmin. Ei viisaasta saa tyhmää tehtyä väkisinkään, suotta pelkäät.


Turhautumista ei pidä pelkäämiseen sekoittaa...

Kysymys kuuluu miksi sanotaan että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ? Mitä siis kertoo selkokielinen ja lyhyesti sanottu ja varsinkaan sellaiselle kenelle kerrottu ei ole edes koettua vaan korkeintaan kuultua tai luettua ?

Tasan niin kauan kuin ihmiset ymmärtää kuten haluaa ja mitä haluaa niin tasan niin kauan ihmiset ymmärtää kaikkea mahdollista mielestään vaivatta ja oikein kuitenkin aina saaden itseään syyttää kun antoivat tuon jo riittää...

tkorte wrote:
Eikä vain teoriassa. Jänneselkäisen jousen sarvivatsan voi ja on tehty useammista paloista. Miksi " mikäli selkä kestäisi"? Onko se mahdotonta?


Mikäli selkä kestäisi puisena. Olen puhunut kokoajan puujousista... sekä lainauskin koski muutamia puulajeja joita korkeintaan vain verrattiin teräkseen.

tkorte wrote:
Quote:
Kuten joku valtameren tuoltapuolen muistaakseni totesi niin unohtakaa ohjeisiin tuijottaminen ja sääntöjen luominen mutta nauttikaa puujousiammunnasta mutta tottahan on että jotku eivät vain kykene nauttimaan mikäli eivät tarkalleen tiedä etukäteen miten.


Eniten taulukoita, galluppeja, linkkejä, ohjeita, kuvia toisten jousista olen ,ehkä erheellisesti, tilastoinut viesteistäsi.Kuinka on, miten toi lainaus pitäisi tulkita, on kovin ristiriitainen?


Erheellisesti olet myöskin niitä ainoastaan lukenut mikäli tarvetta ei itsellesi olisi ollutkaan eli itse et ole erheellisestikään osannut valita lukemaasi tarkemmin. Kaikesta vain tarpeellinen on tarpeellista mutta mikäli kaiken luet niin et ole lukemaasi vielä edes tarpeeseen lukemassa vaan aikaasi kulutat ja tarpeettomasti.

En todellakaan itsekkään ole tuota kaikkea määrää tule lukemaankaan tai tuosta kaikesta hyötymään vaan olen kaiken tuonkin löytänyt kaiken muun ohessa. Lisäksi taulukoita, galluppeja, linkkejä, ohjeita, kuvia toisten jousista ei ole juuri sinulle erikseen ja erityisesti osoitettu vaan niille joilla ei ole aikaa tai mahdollisuutta itsellään löytää etsimäänsä sekä käytän toki foorumia myös tietopankkina löytämilleni linkeille ja asioille. Erityisesti en ole kertaakaan etsinyt linkkejä foorumille vain etsimällä linkkejä foorumille vaan linkit ovat mitä vastaan on tullut.

Harmi että nuosta on niin paljon harmia erityisesti niille jotka osakseen erityistä ymmärrystä ja huomiota hakevat tai mielestään kaiken tuon joutuvat lukemaan tullakseen joksikin erityisesti. Itselläni ei ole mitään syytä vähätellä tai ylistää joitakin linkkejä... tartu tilaisuuteen kun vielä voit ja niin kauan kuin voit.

Lyhyesti ja selkeästi tuosta lainauksen tarkoituksesta kirjoittaessani:

Aika on rajallinen kaikille ja kaikelle mitä tekee...
Harvoin nauttii mikäli ei nauttia vain voi...
Viisas kysyy ja tyhmä tietää...
Ohjeet ja säännöt eivät vielä jousta tee...

Lopuksi kaikki mitä itse irti tuosta kaikesta saat ottaen arvailuistasi itse täyden vastuun.
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 21.04.2006 13:06    Post subject: Re: jännejousi Reply with quote

Simo Hankaniemi wrote:
Jänneselkä ei "aiheuta" jousen vatsapuolelle murtumia. Ryppyjä tulee, jos jousi on huonosti tilleröity, jos puu on huonoa tai jos jousta jännitetään suhteettoman paljon.


Mielenkiintoista koska puujousi ei aiheuta ryppyjä vaan murtumia puulajille tai laadulle sopimattomalla tillerillä.
Back to top
Juri



Joined: 20 Oct 2004
Posts: 3319
Location: Vantaa

PostPosted: 21.04.2006 13:46    Post subject: Reply with quote

tkorte wrote:
Minä kun olen elänyt uskossa että refleksi, defleksi ja setti mitataan kahvan etupinnan tasosta. Kahvan paksuus voi vaihdella eli mittaustulokset vaihtelisivat sen mukaan. Olisi varmaan viksua mitata kaikki samasta tasosta eli siitä kahvan etupuolelta ???

Olen aivan samaa mieltä, kiitos täsmennyksestä! Yritän vastedes olla huolellisempi.
_________________
Kantapään kautta.
Back to top
View user's profile Send private message
tkorte



Joined: 23 Dec 2005
Posts: 648
Location: Ilomantsi

PostPosted: 21.04.2006 14:20    Post subject: Reply with quote

Mika

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. En ymmärtänyt taaskaan höykäyksen pöläystä eli asia tuli täysin selväksi. Jatkan jousien tekemistä ja kysyn täältä kun tulee seinä vastaan. Vastauksiin suhtaudun valikoiden, kelpuutan ne jotka ymmärrän eli yksinkertaiset jollainen miekin olen.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Mika
Guest





PostPosted: 21.04.2006 19:33    Post subject: Reply with quote

Miten mittoja moderneilla jousilla mitataan tai on toisen sääntö mitata on vain yksi vaihtoehto ja samat asiat voi ymmärtää usealla tavalla.

Juri wrote:

-Vastakäyryys tarkoittaa sitä mittamäärää minkä verran jousen lapojen kärjet ovat kahva-alueen etupuolella.


Vastakäyryys (reflex) on yleensä määrä mikä on mitattuna joko kahvan tai lavan etuosasta tai takaosasta miten jousen omistaja tai rakentaja sitten asian ymmärtääkin. Kaikki ovat tietenkin eri lukuja mutta yksikään mitta täysin väärin. Täyden selvyyden asialle saa kun ilmoitetaan miltä pinnalta on vastakäyryys (reflex) mitattu. Jokaisella tekijällä on asiaan joko oma näkemyksensä ja opittu sääntö.

Juri wrote:

-Myötäkäyrässä jousessa kärjet taas ovat kahva-alueen takana.


Myötäkäyryys (deflex) on käsitteenä usein lavan keskiosien käyryyttä tai jousen keskuksen käyryyttä mikäli jousi keksitaipuva. Tuota voidaan mitata kahvan tai lavan etuosasta koska kyseessä on enemmänkin jousen rakenteellinen mitta kuin varsinaisesti ampujan kannalta tärkeä mitta että mittaa pitäisi mitata kahvan takapinnalta.

Mikäli ymmärtää myötäkäyryyden hieman kuten setin eli lapojen kärkien tai koko lavan mittaisena myötäkäyryytenä niin tuolloin mitan voi ottaa kahvan takapinnalta.

Juri wrote:

-Setti tarkoittaa sitä määrää minkä valmis jousi on menettänyt alkuperäisestä aihiomuodostaan... Puulaji ja -laatu, kosteusprosentti, desing sekä tilleröintitaito yhdessä vaikuttavat setin määrään eniten.


Setti (string follow) tarkoittaa lapojen kokopituista tai lapojen kärkien myötäkäyryyttä jonka Juri selvitti tyhjentävästi ja tapahtuu kun jousi saavuttaa materiaalin rasituksesta johtuvan taipuman jonka jälkeen puujousi on stabiilimpi ilman että lisää taipumaa samalla rasituksella enään ilmenee.
Back to top
Mika
Guest





PostPosted: 21.04.2006 20:02    Post subject: Reply with quote

Ampujan vetopituuden kannalta ainakin jousen vetopituus on helpompi mitata kahvan takaosasta vaikka korkeampi kädesijan aina aiheuttaa enemmän lapojen taipumaa mutta taasen koska lapavat ovat usein ohuemmat johtuen jäykästä kädensijasta niin korkeat kädensijat kompensoi ohuempana taipuvampaa lapaa. Kädensijoja on tehty sekä jousten etupuolelle että takapuolelle joten tuokin seikka hieman vaihtelee jousityypin mukaan.

tkorte wrote:
En ymmärtänyt taaskaan höykäyksen pöläystä eli asia tuli täysin selväksi.


Ihan samat asiat voi ymmärtää yksinkertaisesti että monimutkaisesti sekä toisinkin. Tärkeä vain mitä tarvitsee ja on välttämättömin. Jousen tekemiseen ei tarvitse etukäteen tietää välttämättä mitään ja tekemällä jousen oppii tekemään jousen. Riittää kun hengittää.

Olen hiljaa niin ei tule eikä ole vaikeutta ymmärtää.
Back to top
Display posts from previous:   
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Jouset All times are GMT + 3 Hours
Page 1 of 1

 
Jump to:  
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group