Jousi

[Smirkelimies]

[Kiul]

Itse pidän lakitekstiäkin parempana vastauksena kuin vastaajan pelkkää 'mielipiteeseen' perustuvaa vastausta ilman viittausta 'mielipiteen' pohjana oleviin 'pykäliin'. Lakiteksi kun kuitenkin antaa mahdollisuuden itse tutustua pykäliin, joiden vastaaja katsoo olevan asian kannalta relevantteja. Samalla pääsee sitten käsiksi hallituksen esitykseen perusteluineen ja voi luoda edes jonkinlaisen mielikuvan asiasta. Maallikko ei usein edes tiedä, mitkä pykälät tai lait jotain asiaa sääntelevät ja jos näihin ei vastauksessa viitata, niin asiaan on vaikeaa tarkemmin tutustua. Rivipoliisi tuntuu usein myös hieman 'yleistävän' asioita ja pelaa vastauksissaan myös ikään kuin varman päälle ja varovaisuusperiaatetta noudattaen, joten ilman viittausta ao. pykäliin voi kysyjä olla vastauksen kanssa ns. hukassa.

[Smirkelimies]

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Naisten+takamuksia+Turussa+kuvannut+tuomittiin+sakkoihin/1135259115993

"Poliisi antoi 63-vuotiaalle miehelle 12 päiväsakkoa, vaikka laista ei löytynyt teolle sopivaa rikoskuvausta."

Tämä on ehkä hiukan kaukaa haettu esimerkki (jonkun mielestä ihan perseestä ). Poliisi viittaa sukupuolisiveellisyyden julkiseen loukkaamiseen. Jos pahvilaatikkomies olisi anonut luvat selityksenä nykytaiteen tuottaminen, olisi lopputulos voinut olla erilainen.

Aika hankala maallikon on varmistaa selustansa pelkästään lakitekstejä lukemalla, virkavalta jyrää yli. On vaikeaa ennakoida kuinka kaukaa pykälät haetaan, tarvittaessa varmaankin tutkitaan eläinrääkkäyspykäliä (jos metsästää vaatteet päällä).

Mutta voin olla väärässäkin, asia ei varmistu ilman käytännön kokeilua ja/tai sinnikästä paperisotaa.

[Ilkka Seikku]

[Smirkelimies]

http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20020068/

"Metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle". Mainitsiko joku edellä että oli asiasta alustavasti kysellytkin MMM:stä? Sitä sun tätä pätkätyölaisenä tehneenä olen joutunut työni puolesta asioimaan eri ministeriöihin. Jos asiassa haluaa konkreettisesti edetä, kannattanee tehdä kirjallinen, kohtelias lausuntopyyntö. Mitä huolellisemmin laadittu, sen parempi: virallinen asemointi, ei kirjoitusvirheitä. Yksityisen henkilön kyselyt on helppo sivuuttaa, tai vastaus voi olla ympäripyöreän lyhyt. Siksi lausuntopyynnön tekijäksi kannattaisi laittaa joku uskottava yhdistys tms. Allekirjoitus ainakin kahdella nimellä. Taustat pitäisi miettiä huolella:
-Lausuntopyynnön tekijän esittely. (Kokemus jousimetsästyksestä yms)
-Vipukeihään ominaisuuksien selkeä esittely kuvineen ja iskutehoineen, jos laskelmia on olemassa.
-Perustelut, miksi kyselijä haluaa lausuttavan: matkailuyritystoimintaa palvelevat ohjelmapalvelut, kulttuuriperinnön ylläpito, ekologisuus jne.
-Soittokierroksella voi varmistaa, kelle lausuntopyyntö olisi osoitettava.
-Tulipa MMM:stä millainen vastaus tahansa, on ainakin jotain mistä lähteä liikkeelle asian ajamisessa.
-Periaatteessa voisi kysyä pelkästään: saako vipukeihäällä metsästää, mutta ministeriöissäkin työskentelee paljon epävarmoja pätkätyölaisiä joille voisi olla hyvä vääntää rautalangasta asian viitekehys, ettei virkamies lyö heti jarruja päälle.

Notta laaditaanko ihan piruuttaan lausuntopyyntö tässä ja nyt porukalla ja laitetaan menemään? Kirjelmäaihiota voisi kommentoida porukalla niin saataisiin hiottua hyvä kysely. Mitäs mieltä olette? Yksin ei varmaankaan kannata lähteä kyselemään, ministeriöihin soittaa niin paljon hämyä porukkaa maakunnista, että homma ei välttämättä etene.

[Kiul]

Sen verran toteaisin Seikun sinänsä asialliseen viestiin, että eläisuojelullinen lopettaminen ei ole metsästystä, joten siitä ei voi vetää johtopäätöksiä soveliaista metsästysvälineistä. Lopetusvälineistä kylläkin. Tähän eläinsuojelulliseen lopettamiseen viitataan myös metsästyslaissa, oliko se 84§:ssä tai sielläpäin.

Ilmeistä on, että metsästyslainsäädännössä on pidetty joitakin asioita 'itsestään selvinä' ja lainsäädäntö on joiltakin, esim. juuri näiden 'erilaisten aseiden', osalta hieman epätäsmällistä. Vastaava kuin tämä heittokeihäs, on vaikkapa ilmakivääri. Wanhassa asetuksessa se oli yksiselitteisesti kielletty, mutta nykyisestä lainsäädännöstä vastaava kielto uupuu. Ilmakivääristä käydään aivan samanlaista keskustelua; se ei ole aselain mukaan ampuma-ase, mutta asetuksessa on asetettu 'otsikkotasolla' ampuma-aseelle tiettyjä vaatimuksia ja sitten erikseen tarkennettu vaatimukset 'rihlatulle luotiaseelle'. Peruskysymys on, voiko ilmakiväärillä metsästää, jos se täyttää rihlatulle luotiaseelle asetetut vaatimukset?

Minusta yhden ongelman näissä lain tulkinnoissa muodostaa se, että alan etujärjestöt, SML ym., ovat ottaneet varsin konservatiivisen linjan näissä 'erilaisiin metsästystapoihin' liittyvissä kysymyksissä ja siten sieltä on turha odottaa tukea asialle.

Mitä turkulaismieheen tulee, niin eiköhän sieltä 'sakkolapusta' löydy ne viittaukset ja pykälät, joihin sakko perustuu.

[Martti Auer]

Saako curarella metsästää?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

[Ilkka Seikku]

[Ilkka Seikku]

[Smirkelimies]

>>ML33§ mainitsee keihään, joten keihäs on tunnettu väline lainlaatijoille. Keihäs on tuossa pykälässä kielletty vain ansaan asetettuna, muutoin keihään käyttöä ei ole rajoitettu.


Metsästysasetuksessa puolestaan mainitaan nuoli. Mielenkiintoinen määrittelykysymys on, milloin nuoli on niin iso että sitä on pidettävä viranomaisnäkökulmasta keihäänä. Joku viranomainen saattaisi ajatella siroa vipukeihäskeihästä nuoleksi (eikös se ole englanniksi "dart")ja heittovipua jouseen verrattavaksi "ammunta"välineeksi. MA: "Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia."
Täten vipukeihään keihäällä nähtävästi saisi metsästää, jos keihään (vai nuolen) linkoaisi matkaan 180 newtonin jäykkyinen jousi. Ehkäpä tässä onkin suurempi ongelma se vipu kuin keihäs? Jos laskelmin osoittaisi että vivulla saa saman lähtöenergian aikaiseksi kuin jousella, rinnastuisikohan vipukeihäs sitten lopulta jouseen ja nuoleen? Tai ehkä kriittinen tekijä on iskuenergia. Osaajalle ei varmaankaan ole kummoinen homma laskea vertaamalla massoja ja lähtönopeuksia. Uskoisin että ministeriössä olisivat vailla ko. selvityksiä.

Loppukevennyksenä: jos heittovivun päähän ruuvaa 180 newtonin kierrejousen, on homma kai ok.

[T. Manner]

Ihan vähän OT: onhan näitä muitakin "vanhoja" metsästysaseita, joiden kohdalla on sama ongelma: esim. bola ja bumerangi tai heittokeppi.

TLM
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."

[Ilkka Seikku]

[heikki]

[Smirkelimies]

Oheiset pykälät lienee ainoat, joissa mainitaan keihäs, nuoli tai jousiase:

ML:"10) haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampuma-ase tai keihäs tai muu näihin verrattava väline, sekä muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet, jotka ovat ihmisille tai kotieläimille vaarallisia;"

MA:"Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset
Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin ja metsäkauriin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen. (15.3.2001/224)

Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N).

Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. (15.3.2001/224)

Varsijousen käyttäminen metsästykseen on kielletty. (30.12.1996/1374)"


Minun näkemys on tällä hetkellä, että vipukeihäällä saa metsästää jos onnistuu rakentamaan vipuun heittohetkellä laukeavan 180 newtonin apujousen, (kuminauha, kierrejousi tms.). Jousi voinee sijaita myös keihäsosassa. Molemmissa tapauksissa lienee kyseessä asetuksen mainitsema jousiase, joka ei ole kuitenkaan varsijousi. Asetus ei määrittele jousiasetta kovin tarkasti, ainoastaan teho mainitaan ja se ettei varsijousella saa metsästää.

Keihäs todellakin mainitaan laissa. Asetus ei kuitenkaan rajaa nuolen kokoa. Uskoisin, että sulilla varustettu noin 10 mm paksuinen esine menenee nuolen kategoriaan vaikka esine olisikin keihään mittainen - eli noin parimetrinen. Mutta voin olla väärässäkin.

Saattaa olla että ilman vivun apujoustakin saa metsästää, mutta ainakaan jousiasepykälään ei voi tällöin nojata.

[heikki]

Ei kai siihen vipuun mitään vietereitä tarvita? Sehän on jousi: se taipuu vetovaiheessa ja palautuu vedon lopulla, jolloin taipumiseen varastoitunut energia siirtyy keihäälle.

Etköhän ala siinä vaipanvaihtojen lomassa luonnostelemaan lausuntopyyntöä...

[Ilkka Seikku]

[Ilkka Seikku]

[heikki]

[T. Manner]

[jkekoni]

Mä osaan kuvitella käyrän heittovivun, joka väännetään suoraksi. Pidetään virreessä pitämällä keihästä vivussa kiinni.

Uskon myös että hyvällä tekniikalla keihään saa ehkä lentämään yli oman pituutensa.

[Smirkelimies]

Apujousivipu oli ihan teoriatason heitto. En tarkoittanut että se olisi välttämättä toteutettavissa käytännössä.

Idea oli että vivun apujousi esiviritettäisiin ja lukittaisiin vireeseen ennen heittoa. Jousen saisi laukaistua jonkunlaisella liipaisimella heittoliikkeen loppuvaiheessa tai jousi laukeaisi keskipakovoimalla toimivalla jutulla. Varsinaisen vauhdin keihäälle antaisi ihan normaali vipukeihään heittoliike. Se jousi olisi vain "suksiboksi piilofarmarin katolla että saa rekisteröityä farmarin pakettiautoksi"

Teoriassa keskeltä saranoitu ja laukaistavalla jousella varustettu turbovipu saattaisi antaa keihäälle melkoisen vauhdin yhdistettynä normaaliin heittoliikeeseen. Vipu olisi viritettynä suora ja laukaistuna ehkäpä 90 asteen kulmassa. Jousen aiheuttama rekyyli saattaisi olla ongelma ja voinee kuvattu rotanloukku myös nyrjäyttää ranteen. Voi se varmaan tuhannella muullakin tavalla osoittautua vaaralliseksi ja säälittäväksi Spede-keksinnöksi, mutta hauska tuollaista on suunnitella.

[Kiul]

[Smirkelimies]

>luotetaan asioiden 'tunnettuvuuteen' tai 'yleiseen käsitykseen' yms.

Onko Kuralan kisassa vipukeihässarjaa tänä vuonna? MMM:n porukka lukee Maaseudun Tulevaisuutta. Jos toimittajan kutsuisi Kuralaan juttua tekemään teemalla "maaseudun ohjelmapalvelut kaipaavat uusia ideoita, esittelyssä vipukeihäs", saisi asia ainakin vähän julkisuutta. Toimittaja saattaisi innostua kysymään MMM:n kantaa laillisuusasiaan. Positiivinen julkisuus olisi paras asian edistäjä.

[Kiul]

Allt om Jakt och Vapen -lehden numerossa 5/2011 on juttua keihään käytöstä metsästyksessä, erityisesti villisan lopetuksessa. Sweduissa näyttää olevan jokunen keihään käyttäjä ja Keski-Euroopassa homma onkin sitten jo 'vakiokamaa'.
Keihästä verrataan lähinnä 'lopetustikariin', joka on varsin yleisesti käytössä Itämeren eteläpuolisessa Euroopassa. Jos asia kiinnostaa kannattaa etsiä ko. lehti käsiinsä.

[ddog]

Tein, testasin ja hämmästyin. Eli pidemmssä muodossa, valmistin heittovivun, siihen keihään, koeheitin niin kauan kuin keihäs pysyi ehjänä ja hämmästyin yhdistelmän uskomattomasta tehosta.

Huolimatta siitä, että keihäs oli kärjetön barreloitu 15mm mäntyrimakepakko jossa oli sulituksena kokonaisia, ilmeisesti variksen pyrstösulkia ja kepin lento kovin epävakaata, tehoa tuntui olevan aivan älyttömästi. Heittotekniikkani on jossain surkean ja naurettavan välimaastossa ja keihäs ei lennä kuin viiden-kuudenkymmenen metrin päähän. Keihään kärki oli muutaman ensiheiton jälkeen tylppä, pilalle hakkaantunut mäntytupsu ja siitä huolimatta keihästä sai repia nurmikosta irti tosissaan. Puihin tuli koloja ja oksiin osuessa keihäs tuli alas oksien kaverina.

Edes taulukärjellä varustettuna keihäs olisi melkoisen tehokas tappoväline, leikkurikärjellä jo aivan mahdoton.

Täytyy alkaa tekemään muutamia kärkiä ja nippu vipuja keihäineen niin voi tehdä jatkotestejä. Mahdollisesti myös muotoilemaan lausuntopyyntöä virkamiehille. Kyllä vipukeihäällä mielellään metsästäisi, jos sen voisi tehdä ilman että joutuu miettimään erilaisia tulkintoja laeista ja asetuksista. Keihäälle kun etsii sopivan minimipainon ja vivulle minimimitan sekä leikkurikärkivaatimuksen, pitäisi laskelmiin yhdistettynä saada melko hyvä lausuntopyyntö asiasta. Jos viel pyytää muutamia ensikertalaisia kokeilemaan ehdotettujen minimien mukaista keihästä ja tutkii näiden heittojen vaikutukset osumakohteessa, saa siitäkin lisävahvistusta asialle.

Vipukeihästä ei kylläkään voi kieltää metsästyskäytössä järkisyihin vedoten. Tunneajattelulla ehkä.

[jousipata]

Testasin kans kuralassa vipukeihästä kun kukaan ei ollut näkemässä. Ainakin sen teho, lentomatka ja uppoaminen taustaan, kumielukkaan ym. vakuutti. Muutamankymmenen heiton jälkeen oppi jo tarkkuuden arvioinnista jotakin ja heittotekniikka muuttui tehokkaammaksi. Kuralan keihäs oli taulukärkinen, paksu, liekö n. 15 mm paksua rimaa ja liki 2 metriä pitkä. Vipu oli n. 40-50 cm eli n. miehen kyynärän pituinen, joka tuntui melko sopivalta kun muutakaan ei ollut verrattavaksi. Sulitus oli hyvin isosulkaista, ehkä vastaavasti isompaa kuin jos kuvittelisi n. 2 m pitkän jouskarinnuolen ja siihen sulituksen. Oliko kalkkunansulkia vai mitä. varmaan Simo tai joku osaisi sanoa.

Jos jotain minimiä haetaan, niin luulisi, että jouskarin nuolten kokoluokka olisi suunnilleen alarajana. Vaikkeihän nuolia kaiketi ole määritelty metsästyskäyttöön kooltaan, ainoastaan leikkurikärjeltään.
_________________
tzoinnngggg...

[ddog]

Ei nuolia tosiaan ole määritelty kokonsa puolesta Suomessa. Eikä edes kärjeltään muuten kuin majavien ja peuran metsästyksessä. Muiden eläinten kohdalla laki ei ota muuta kantaa, kuin että asianmukaisen osuman tulee olla heti tappava. Tähän riittänee esimerkiksi oravan kohdalla jopa taulukärki, vaikkei sitä missään nimessä voikaan suositella.

Vipukeihään minimit on luultavasti paras määritellä juurikin keihään minimipainona, kärkivaatimuksena ja vivun minimimittana. Minimipaino takaa riittävän tunkeuman, kärkimallivaatimus tappavuuden ja vivun minimipituus hyvän lentonopeuden keihäälle.

[Mangrove]

Onko tässä asiassa tapahtunut minkäänlaista kehitystä? Mielestäni olisi tarpeen esittää Maa- ja metsätalousministeriölle selvityspyyntö keihään ja vipukeihään laillisuudesta. Suomessa ei tietääkseni vieläkään ole vieläkään omaa yhdistystä vipukeihäiden harrastajille, joten pyynnön lähettäisi mahdollisesti joko jokin vipukeihäitä harrastava jousi- tai ruutiaseyhdistys, yksityishenkilö tai joukko yksityishenkilöitä.

Itselläni olisi mielenkiintoa tälläisen pyynnön laatimiseen. Siihen olisi mielestäni hyvä saada selkeä johdanto-osa aseiden historiasta, niiden laillisesta nykykäytöstä Euroopassa ja muualla lainsäädäntöineen sekä laskelmia aseiden tehosta verrattuna jouseen sekä ruutiaseisiin. Lausuntoja keihäistä voi pyytää ulkomaisilta yhdistyksiltä.

Mitä mieltä olette tästä?

[Mangrove]

Huomattakoon kuitenkin;

[Ilkka Seikku]

Tuon hallituksen esityksen mukaan vipukeihäs ja keihäs ovat tällähetkellä siis täysin laillisia metsästyskäyttöön. Ei niitä muuten kiellettäviksi esitettäisi.
Kaikkein mielenkiintoisin juttu on se, että keihäällä metsästettäviä riistaeläimiä ei ole kuitenkaan mitenkään rajattu.
_________________
www.rautasarvi.fi

[heiluri]

Keihäällä saa metsästää kaikkia muita paitsi hirvieläimiä.

[Ilkka Seikku]

Millä perusteella ei saa keihästä käyttää hirvieläinten metsästyksessä?
_________________
www.rautasarvi.fi

[Jukka Koivusaari]

[heiluri]

[Ilkka Seikku]

[heiluri]

Lähtee juuri siitä että hirvieläimille on määritelty aseet ja niiden vähimmäistehorajat.
Muussa tapauksessahan jousellakin olisi aikoinaan,siis ennen kuin jousi mainittiin erikseen metsästyslaissa, saanut metsästää kaikkia hirvieläimiä,mutta juuri tuosta syystä se katsottiin sallituksi vain pienriistan metsästykseen .

[Ilkka Seikku]

Juu aseet ja tehorajat on määritelty silloin kun käytetään lainkohdassa sanottua asetta. Ne aseet on rihlattu luotiase ja haulikko. Laki kieltää lisäksi haulikolla ampumasta hirveä, ellei se ole haavoittunut. Sama juttu käsiaseen kohdalla.
Jousiaseelle on määritetty ne elukat joita sillä saa ampua ja hirvi ei lukeudu niihin.
Keihäästä ei mainita laissa mitään, paitsi se, että ei saa ansakuoppaan laittaa törröttämään.
Laista ei siis löydy keihään kieltävää kohtaa mistään, eikä laissa ole mitenkään mainittu että VAIN luotiase on hirvelle sallittu.
Jos on niin voitko laittaa vaikka finnlexistä suoraan copupastaamalla tänne sen/ne lainkohdat jossa tämä näkyy. Enkä tinkaa ja väittele nyt, vaikka voi vaikuttaa tämmöseltä vittelyltä, vaan mua ihan tosissaan kiinnostaa, että olenko missannut jotain.
Lakiahan pystyy paikapaikoin hiukan tulkitsemaan miten sattuu, mutta korkein oikeus sen sitten loppupelissä viheltää paikallensa. Onko tästä asiasta siis ennakkotapaus olemassa. Millainen?




Metsästysasetuksen pykäliä joista nuo nyt pitäisi tulla selville..

16 §

Yleiset ampuma-asevaatimukset

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea (E 0 > 100 J). (29.10.2009/823)

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on:

1) jos asetta käytetään ketun, tarhatun naalin, mäyrän, saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, metson, teeren tai hanhen ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J). (29.10.2009/823)

2) jos asetta käytetään metsäkauriin, hylkeen, suden, ilveksen, ahman, majavan tai muflonin ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J);

3) jos asetta käytetään valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsäpeuran, kuusipeuran, japaninpeuran tai villisian ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J) tai, luodin painon ollessa vähintään 8 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea (E 100 > 1 700 J); ja (31.1.1994/81)

4) jos asetta käytetään hirven tai karhun ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J) tai, milloin luodin paino on vähintään 10 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J).

Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen ei saa käyttää kokovaippaista luotia.

Käsiasetta ei saa käyttää metsästyksessä.

Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen. (27.11.1998/869)

17 § (29.10.2009/823)

Haulikon kaliiperi

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10?20. Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää villikanin, piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.

18 §

Haulikkoa koskevat rajoitukset

Haulipatruunalla ladatulla haulikolla ei saa ampua hirveä, valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, karhua, villisikaa, hyljettä tai muflonia. (21.12.2000/1206)

Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen.

19 §

Poikkeussäännös aseita koskevista kielloista

Sen estämättä, mitä edellä säädetään, saa luolassa, loukussa tai muutoin vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen sekä haavoittuneen tai loukkaantuneen eläimen ampumiseen käyttää tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta.

20 §

Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin ja metsäkauriin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen. (15.3.2001/224)

Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N).

Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. (15.3.2001/224)

Varsijousen käyttäminen metsästykseen on kielletty. (30.12.1996/1374)
_________________
www.rautasarvi.fi

[heiluri]

Ei vanhasta metsästyslaista löytynyt mainintaa jousestakaan,silloinkin katsottiin jouselle luvalliseksi riistaksi kaikki ne joiden pyynnissä käytettäville aseille ei ollut laissa määritelty tehorajoituksia.
Tuolloin olivat .22LR ja .22WMR aseet metsästyksessä kiellettyjä,poislukien riekko muutamassa pohjoisessa kunnassa, ja hirvieläinten ja karhun metsästyksessä köytettäville aseille oli asetettu rajat käytetyn luodin rakenteelle,painolle ja vähimmäisiskuenergialle,tämän katsottiin rajaavan nämä riistaeläimet jousimetsästyksen ulkopuolelle.
Keihäästä pitäisi saada ennakkopäätös joka selkiinnyttäisi sen aseman metsästysaseena,tosin siinä taidetaaan olla jo myöhässä.

[Kiul]

[heiluri]

Instanssista en tiedä,mutta näinhän se oli,jouselle olivat sallittua riistaa kaikki muut paitsi karhu ja hirvieläimet,joku,uskoisin että metsästyksestä vastaava viranomainen,oli kysyttäessä kantaa ottanut,kyseessä taisi olla vain ohje jota kuitenkin sellaisenaan noudatettiin siihen saakka kunnes jousi ensi kerran mainittiin metsästyslaissa metsästysaseena ja sille määriteltiin metsästettävät riistaeläimet.
Olisihan se kohtuullisen äijää hommaa kaataa karhu tai hirvi keihäällä ja vaatisi jo hiukan kanttia osaamisen lisäksi,mutta taitaa uuden lain myötä jäädä historiaan.

[Varjaagi]

Veikkaampa että vanhankin lain mukaan löytyy joku paragraaffi jolla tukka pölisee jos kaataa hirven. Esim vaikkapa viimekädessä eläinrääkkäys ja salakaato koska hirvet ovat poikkeuksetta luvanvaraisia ja mikään hirviporukka ei 110% varmasti hyväksy aamukäskynjaossa keihäsmiestä riveinsä...
Mutta jos salakaataa ja pitää turpansa kiinni eikä rehvastele keihäskaadolla Knuutinpoikien sivuilla niin mikäs ei muuta kuin kaatamaan vaan jos siltä tuntuu...
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[Ilkka Seikku]

Näin se juur on ollut, että kun hirvijahti kerran on jahtipäällikön alaisuudessa mennyt ja jähtuupäälliköt saavat ylemmiltä tahoilta käskyjen lisäksi SUOSITUKSIA, niin nämä suositukset muuttuvat käskyiksi kun jahtipäällikkö ne latelee käskynjaossa.
Jahtisääntöjä kun voidaan tiukentaa seurueen sisällä mutta ei löyhentää.

Jos jollain keihästä hirvimetsälle janoavalla on 1000 hehtaaria maita ja sillä perusteella siis voi hirvilupia jo anoa, niin mahdollisuudet hirvenkeihästykseen ovat ainakin lain osalta kunnossa.
Yleensä kuitenkin alueet ovat erilaisten seurueiden vuokraamia ja toimintaa pyöritetään yhdistysmuotoisesti. Yleisimmin metsästysoikeuden on vuokrannut metsästysseurat, tietysti.

Omat juttunsa ovat sitten jos joku epäilee että hirven keihästys on tuottanut eläimelle ylimääräistä kärsimystä.
Samaa voi epäillä tosin yhtälailla myös silloin kun ampuu kiväärillä.
Jokainen enempi hirvimetsällä ollut on varmana tutustunut tilanteeseen kun hirveä on ammuttu huonosti ja haavakkoa jaakataan yöhön asti.
Ja vaikka on ammuttu kiväärillä, niin aika selvää on että eläimelle aiheutuu silloin tarpeetonta kärsimystä.
Se on jotenkin erikoista että monet ajattelevat että vaikka ammuttaisiin kiväärillä hirveä perseeseen, niin se on eettisesti enemmän oikein, kuin vaikka se, että keihästät se hirven niille sijoillensa.
_________________
www.rautasarvi.fi

[toni]

Seuraava keihäs metsästys video vaatii valitettavasti rekisteröitymisen, mutta on siitäkin huolimatta katsomisen arvoinen.

http://bit.ly/TQYy1b

ja näitähän tuolla tubessa piisaa.

[Mangrove]

Uutta metsästyslakia pohtiva valiokunta ei aio esittää muutoksia lakiehdotuksen kiellettyjen metsästysvälineiden listalle.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö 11/2012 vp

[Ilkka Seikku]

Aion metsästää ainakin supia vipukeihäällä tai ihan tavan keihäällä tänä vuonna.
_________________
www.rautasarvi.fi

[Kiul]

Kannattaa pitää kiirettä ennen kuin uusi laki tulee voimaan. Valiokuntahan on esittänyt muutosta vain hallituksen esityksen kohtaan 7 ja muuten hyväksynyt esityksen:

33 §
Pyyntivälineet ja pyyntimenetelmät
Metsästyksessä on kielletty seuraavien
pyyntivälineiden ja pyyntimenetelmien käyttö:
1) räjähteet;
2) myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta
sisältävät syötit;
3) tainnuttavat ja tappavat elektroniset laitteet
ja sähkölaitteet;
4) yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet,
jotka elektronisesti suurentavat tai
muuttavat kuvaa;
5) keinotekoiset valonlähteet ja kohteita valaisevat
laitteet sekä peilit ja muut häikäisevät
laitteet;
6) linnunliimat, lintuverkot ja koukut;
7) toimintatavaltaan automaattiset aseet sekä
sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen
mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa;
8 ) kaasun tai savun avulla pyydystäminen
tai tappaminen;
9) elävien eläinten käyttö houkuttimena;
10) haudat ja ansat, joihin on sijoitettu ampuma-
ase tai keihäs tai muu näihin verrattava
väline, sekä muut vastaavanlaiset pyyntilaitteet,
jotka ovat ihmisille tai kotieläimille vaarallisia;
11) raudat, jotka eivät tapa heti;
12) varsijousi tai sitä vastaava jousiase;
13) keihäs, vipukeihäs, harppuuna tai muu
niitä vastaava ase;
14) puhallusputki; sekä
15) ääntä synnyttävä koneellinen laite.
Vesilintujen metsästyksessä ei saa käyttää
lyijyhauleja. Riistanisäkkäiden metsästyksessä
ei saa käyttää toiminnaltaan tai käyttötavaltaan
valikoimattomia verkkoja.

Kyllä nuo kiellot sieltä listasta löytyvät - valitettavasti.

[Simo Hankaniemi]

Milloin tuo järkyttävä laki tullee voimaan? Hullua, että keihäs kielletään sen jälkeen, kun sillä on ilman ongelmia metsästetty Suomessa yli 11 000 vuotta!

[Kiul]

Enpä tiedä, koska tulee voimaan, mutta metsästysvuosi vaihtuu elokuun alussa, joten se voisi olla vahva veikkaus.

Asiantuntijoitakin on kuultu ja heiltä, ehkä, voisi saada selvennyksiä niistä ajatuksista, joita lakiehdotuksen taustalla on:

Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä marraskuuta 2012 lähettänyt maa- ja metsätalousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi metsästyslain muuttamisesta (HE 157/2012 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
? apulaisosastopäällikkö Christian Krogell ja ylitarkastaja Rami Sampalahti, maa- ja metsätalousministeriö
? poliisitarkastaja Seppo Sivula, sisäasiainministeriö
? julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus
? viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus
? tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
? järjestöpäällikkö Teemu Simenius, Suomen Metsästäjäliitto
? puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto ry


Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

?oikeusministeriö
?Rajavartiolaitos
?Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
?saamelaiskäräjät
?Paliskuntain yhdistys.

[jousipata]

hullu laki, jos ikiaikaiset pyyntivälineet kielletään. jos laki ei voi olla kohtuus, niin ei se silloin ole lakikaan, sanoo vanha tuomarin ohje.

karhukeihäillä ja vipukeihäillä on metsästetty aina arktisilla alueilla. samoin varsijousilla suomessa mm. oravia kolkkanuolilla.
_________________
tzoinnngggg...

[Martti Auer]

Miten varsijousi ei sovi metsästykseen? Sitten en ymmärrä myöskään tuota vipukeihästä, mites polkupyörä?
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.