Jousi Forum Index Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
 
 FAQFAQ   SearchSearch   MemberlistMemberlist   UsergroupsUsergroups   RegisterRegister 
 ProfileProfile   Log in to check your private messagesLog in to check your private messages   Log inLog in 

pitkälle lentävät nuolet

 
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Nuolet
View previous topic :: View next topic  
Author Message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 18.05.2006 10:59    Post subject: pitkälle lentävät nuolet Reply with quote

Suomessa (Turussa) on käyty jo sen verran monet primitiiviaseiden pituusammuntakisat että saavutetuista tuloksista voi hahmotella pitkälle lentävän nuolen yleispiirteitä käytännön kokemuksen valossa.

Nuolen kantomatkan ratkaisee, kun sen jäykkyys on jouseen sopiva, lähinnä nuolen massa, painopiste ja ilmanvastus (varren halkaisija / muotoilu / pinnan rakenne ja sulituksen koko / muotoilu / pinnan rakenne).

Alla ovat kaikki Suomessa muinaisaseesta todistetusti yli 230 metriä lentäneet nuolet.

Turunen 18 g / 2,4% FOC / varren halk. 7 mm.

Haverinen 22,5 g / 5% FOC / varren halk. 8 mm.

Kumpulainen 18 g / 0% FOC / varren halk. 6,8 mm.

Hankaniemi 18 g / 1,7% FOC / varren halk. 7 mm.


Eri nuoliseppien käsin tekemät, pisimmälle lentäneet nuolet ovat yllättävän samankaltaisia. Kaikissa näissä on ohut nuolivarsi, eritoten jousten jäykkyyksiin suhteutettuna. Kaikki näistä, Haverisen nuolta lukuunottamatta, on tehty kovista, painavista, jäykistä puulajeista joista erityisen ohuen nuolen teko onnistuu. Tiheän, ohuen nuolen ballistinen kerroin on selvästi parempi kuin samanmassaisen, kevytaineisen nuolen. Nuolten pinta on lisäksi hiottu liukkaan sileäksi. Tämä vähentää osaltaan nuolen ilmanvastusta.

Kaikkien näiden nuolten painopiste on selvästi lähempänä nuolen keskipistettä kuin tavanomaisissa nuolissa. Yksikään nuolista ei kuitenkaan ole takapainoinen.

Nuolten massa on lähes identtinen, eli noin puolet tavanomaisen, täyspitkän metsästysnuolen massasta. Kokemusperäisesti vaikuttaakin siltä, että Suomen tuulisissa, merenpinnan tasoisissa oloissa nuolen tekeminen tätä kevyemmäksi ei jousen iskunopeudesta riippumatta paranna nuolen kantamaa.

Kaikissa näissä nuolissa on hyvin pienet sulat. Useimmat sulituksista ovat paitsi pieniä, myös ohuita, eli leikattu pienemmistä sulista kuin tavanomaiset kaupalliset sulitussulat.

Nämä nuolet mielessä pitäen pitäisi hyvin pitkälle lentävän nuolen tekeminen onnistua keneltä tahansa, olipa päämääränä sitten hyvä pituustulos tai vaikkapa osumatarkkuus erityisen pitkältä matkalta tauluun ammuttaessa.
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 18.05.2006 11:21    Post subject: Reply with quote

Millaiset kärjet noissa oli?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 18.05.2006 12:03    Post subject: Reply with quote

Kärjellä ei ole merkitystä, painopiste ratkaisee. Turusen ja Haverisen nuolissa itse tehdyt /modifioidut, erittäin kevyet metallikärjet, Hankaniemellä muistaakseni katkaistu luodinvaippa, minulla ei mitään.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 18.05.2006 12:46    Post subject: nuoli Reply with quote

Selvyyden vuoksi todettakoon, että 14.9.2005 ampumani tulos 238 m on todistamaton. Eli en onnistunut saamaan paikalle muita henkilöitä, vaikka soittelinkin muutamille. Lisäksi laukaus ammuttiin erittäin voimakkaassa myötätuulessa, joten se ei ole aivan rinnastettavissa näihin muihin tuloksiin.

Tuon lehtokuusamanuolen kärkenä on tosiaan kuparinen luodin vaippa, jota on hieman katkaistu.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 18.05.2006 13:02    Post subject: Reply with quote

Luotan Simon sanaan, eritoten kun laaki ammuttiin samalla radalla kuin viralliset kisatkin, mutta tulos on tosiaan todistamaton. Kyseessä on kuitenkin kokeneen jousimiehen paras pituusnuoli ja sellaisena se puoltaa joka tapauksessa paikkaansa esikuvaksi soveltuvien pituusnuolten listassa.
Back to top
View user's profile Send private message
Eero



Joined: 01 Nov 2005
Posts: 69
Location: Helsinki

PostPosted: 18.05.2006 16:26    Post subject: Reply with quote

Tuukka Kumpulainen wrote:
Kärjellä ei ole merkitystä, painopiste ratkaisee.

Mutta kärjen muodolla ja mallilla on merkitystä. Esimerkiksi hylsy vastustaa ilmaa paljon tehokkaammin kuin terävä kärki. Kuitenkaan tämäkään ei taida olla niin yksinkertaista, että mitä kapeampi ja terävämpi kärki, sitä pidemmälle lentää. Pituusammunnasta en juurikaan tiedä, mutta jonkin verran keihäänheitosta (siis nykykilpailumuodosta). Myötätuuleen tarkoitetuissa keihäissä kärjen muoto on tylpempi kuin vastatuuleen tarkoitetuissa. Eräs kaverini koitti selittää asiaa, ja ymmärsin, että tietyn muotoinen kärki aiheuttaa ilmaa sivuilleen työntäessään keihäälle paremman "uran" tai jotakin. Tosin nykykeihäshän ei ole muutenkaan optimaalinen, sillä sen painopistettä siirrettiin eteenpäin liian pitkien heittojen välttämiseksi.

Eräs mielenkiintoinen asia on ns. röpelökeihäs. Se kehitettiin vanhan mallin kieltämisen jälkeen, mutta pian sekin kiellettiin. Röpelökeihäässä keihään peräpäässä oli nimensä mukaisesti tietynlaisia röpelöitä, jotka paransivat keihään liito-ominaisuuksia samaan tapaan kuin golf-pallon kolot, vaikka voisi kuvitella päinvastoin. Voisiko tätä joku insinööri soveltaa myös nuoleen?

Ilmanvastus ei muutenkaan taida olla kovin yksinkertainen juttu. Joskus pari vuotta sitten, kun viimeksi oli MM- tai EM- jalkapallokisat käynissä, Hesarissa oli juttu liittyen jalkapalloiluun. Siinä selostettiin mihin kierrepotku perusuu. Sen yhteydessä oli myös kuvaaja jalkapallon ilmanvastuksesta nopeuden funktiona. Se ei kasvanut lineaarisesti, vaan tietyn nopeuden saavutettuaan, olisiko ollut 25 m/s, pallon ilmanvastus pieneni merkittävästi. Vähän niinkuin taljajousen jäykkyys. Elikkä jos pelaaja pystyy laukomaan yli tuon 25m/s, se lähtee sitten helposti myös kovempaa, eikä hiadastu niin nopeasti. Onkohan mahdollista, että nuolikin käyttätyisi samalla tavalla, ja että silläkin olisi jokin tuollainen "raja-arvo".

Tämä oli nyt vähän tälläista spekulaatiota, mutta itsestäni ainakin ihan mielenkiinotista Smile .
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 18.05.2006 16:51    Post subject: Reply with quote

Quote:

Röpelökeihäässä keihään peräpäässä oli nimensä mukaisesti tietynlaisia röpelöitä, jotka paransivat keihään liito-ominaisuuksia samaan tapaan kuin golf-pallon kolot, vaikka voisi kuvitella päinvastoin. Voisiko tätä joku insinööri soveltaa myös nuoleen?


Ideana on, että jos takaa jarrutetaan, niin keihäs pysyy suoremmassa. Tätä voisi kehitää edelleen, niin että tekisi sen muotoiset röpelöt, että ne saisivat keihään pyörimään. Linnun sulat voisivat olla aika hyviä tähän tarkoitukseen. Ne sopisivat myös tyylinsä mukaan pritiiviaseeseen.

( Sulat/evät olivat mielestäni myös kiellettyjä keihäänheitossa, siksi röpelöt, myöskin juomuja kokeiltiin.)
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Eero



Joined: 01 Nov 2005
Posts: 69
Location: Helsinki

PostPosted: 18.05.2006 16:55    Post subject: Reply with quote

En usko että röpelöt olivat pelkästään pitämään keihään suorassa. Ainakaan minulla tämä ei koskaan ole ollut ongelmana. Miks golf-pallossa on kolot?
Back to top
View user's profile Send private message
Eero



Joined: 01 Nov 2005
Posts: 69
Location: Helsinki

PostPosted: 18.05.2006 16:58    Post subject: Reply with quote

jkekoni wrote:
Tätä voisi kehitää edelleen, niin että tekisi sen muotoiset röpelöt, että ne saisivat keihään pyörimään.

Keihäshän lähtee lähes väkisin pyörimään akselinsa ymäpäri melko voimakkaasti, kun sen heittää, sillä sormi pyöräyttää sitä kuin itsestään.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 18.05.2006 18:16    Post subject: Reply with quote

Eero,

Terävän nuolen tosiaan olettaisi olevan pitkäkantamaisempi kuin tylpän, onhan autonkorejakin jatkuvasti "teroitettu" tuulitunnelitestien myötä ja aika paljon lujempaa ne hevosvoimaa kohti taitavat mennä kuin 20-luvun laatikkobiilit. Käytännön kokemukset nuolten osalta eivät, kuten arveletkin, kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteisiä.

Amerikkalaisen kilpajousiammunnan isä, Maurice Thompson, vannoo kirjassaan, että tylppä nuoli lentää kauemmas kuin teräväpäinen. Juuri kukaan nykypituusampujakaan ei käytä suippoja, teräviä pituusnuolia, ja selitykseksi on tarjottu juuri kuvailemaasi ilmiötä, jossa tylpähkö nuolen pää avaa ilmaan uran nuolivarrelle. Eli kärki puhkaisee aukon josta varsi pääsee sujahtamaan helposti mukana. Blunttinuolilla tauluun ja riistaan ampumisesta olen oppinut saman. Tylppä kärki avaa riittävän ison käytävän, josta nuolivarsi pääsee kitkatta kulkemaan, toisin kuin suippo nuoli joka hirttää kiinni.

Pitäisi tehdä testi, jossa ampuisi kevyellä jousella nuolia, joissa ainoastaan kärjen muoto vaihtelee. Muutaman kymmenen laakin jälkeen luulisi erottuvan, onko kärjellä väliä. Olen varma että sillä ei ole läheskään niin paljon väliä kuin nuolen painopisteellä tai sulituksen koolla. Omien parhaiden pituusnuolieni päät on vuoltu "tylpän teräviksi".

Röpelöt tosiaan lisäävät golf-pallon ja bumerangin, ilmeisesti myös keihään, kantamaa. Koloihin tarttuu ilmaa, ja ilman ja ilman välinen kitka on pienempi kuin vaikkapa puun ja ilman. Kysyin tämän soveltamista nuoleen eräältä amerikkalaiselta nuoliballistiikkaan paneutuneelta insinööriltä saatuani kuningasidean. Hän totesi jotain sen suuntaista että nuolen pinta-ala on liian pieni jotta koloista olisi hyötyä (tästä on jo aikaa enkä muista tarkkaa selitystä).
Back to top
View user's profile Send private message
Tuomo



Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi

PostPosted: 19.05.2006 08:32    Post subject: Reply with quote

Kertokaapas vielä nuolen barreloinnin merkitys. Tavoitellaanko sillä kevyempää nuolta ilman että jäykkyys kärsii keventämisestä, vai onko barreloinnilla jotain aerodynaamista merkitystä? Ilmeisesti on.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail Visit poster's website
S. Hankaniemi
Guest





PostPosted: 19.05.2006 11:33    Post subject: barrelointi Reply with quote

Barreloidussa varressa etu- ja takapää ovat kevyempiä ja joustavampia kuin keskusta. Laukaisussa nuoli alkaa tehdä käärmemäistä liikettä ja tämä liike rauhoittuu suoremmaksi menoksi nopeammin, jos varsi on barreloitu. Siitä on siis aerodynaamista etua. Juhani Uusitalon mukaan barreloitu nuoli osuu tietyllä matkalla ylemmäksi kuin esim. tasapaksu varsi, eli siis lentorata on suorempi, mikä helpottaa tähtäämistä ja osumista.

Vesanuolien kohdalla barrelointi on seurausta jo käytetystä materiaalistakin. Vesahan ei yleensä ole tasapaksu, vaan ohenee latvaa kohti. Kun nokki tehdään paksumpaan päähän on samalla myös luonnollista veistää pois ylimääräistä puuta peräpäästä, jolloin tuloksena on barreloitu varsi.
Back to top
Eero



Joined: 01 Nov 2005
Posts: 69
Location: Helsinki

PostPosted: 21.05.2006 21:34    Post subject: Reply with quote

Tässä tulikin mieleen, että eikös kaikista aerodynaamisin muoto ole pisara, jonka "kärkihän" on varsin pyöreä ja tylppä. Pitääkin tehdä pisaran mallinen nuoli Smile . Barreloitu nuolihan muistuttaa hieman venytettyä pisaraa, eli tämäkin puoltaa pituusnuolten barrelointia.
Back to top
View user's profile Send private message
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 22.05.2006 19:00    Post subject: nuoli Reply with quote

"Pisaran muotoinen" nuoli on ilmeisesti sellainen, missä varren etupää on paksumpi kuin takapää. Englanniksi tämä varsi taisi olla "bobtailed". Pituusammuntanuoleksi se on liian kärkipainoinen. Mutta maastoammunta-bluntiksi tämä bobtailed on melko hyvä, sillä varren arin kohta kärjen takana on varren paksuin ja kestää hyvin rajujakin osumia koviin kohteisiin.
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 22.05.2006 19:08    Post subject: Reply with quote

Tosta tuli väkisin mieleen, että jos tekisi pisaran muotoisen nuolen, missä olisi metallia nokissa. Todennäköisesti toi ei olisi parempi, koska massa kasvaisi korkeammaksi kuin barrelloidussa nuolessa.

( Onko toi parempi kuin vastaavan painoinen barelloitu on aika akateeminen kysymys... )
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Simo Hankaniemi



Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku

PostPosted: 22.05.2006 19:30    Post subject: nuoli Reply with quote

En usko, että se olisi parempi kuin saman painoinen barreloitu. Mutta ainahan voi kokeilla.

Pisarahan vain putoaa suoraan alas, sen ei ole tarkoitus lentää pitkälle painovoimaa uhmaten. Pisara tulee alas painovoimalla, mutta nuoli tuupataan matkaan, joten muotoiluvaatimuksetkin ovat hieman erilaiset.
Back to top
View user's profile Send private message
Jukka Koivusaari



Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232

PostPosted: 27.05.2006 01:35    Post subject: Reply with quote

Omat pituusennätykseni olen ampunut noin 35 grammaisella nuolella , jossa oli pisaranmuotoinen 22mm paksu spoilerikärki. - Täysin valvomattomia ja askelpareilla mitattuja , että turha kait lukuja laittaa.

Massaa kannattaa olla, koska pieni ilmanvastus on tärkeämpi kuin nopeus.
230 metrin kantama 45 asteen lähtökulmalla ilman ilmanvastusta ei vaatisi kuin 48 m/s (160fps) lähtönopeuden.
Back to top
View user's profile Send private message
Jukka Koivusaari



Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232

PostPosted: 27.05.2006 01:39    Post subject: Reply with quote

Joo niin - niiden golfpallokolojen viilaaminen nuoleen näytti parantavan kantamaa 10-20 metriä.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 27.05.2006 11:32    Post subject: Reply with quote

Harva "fakta" on yhtä hataralla pohjalla kuin omissa oloissa askelilla mitattu nuolen kantama. Askelen mitta vaihtelee kymmeniä senttejä riippuen sekä kävelijästä, kävelijän vireystilasta että alustasta jolla kävellään ja huomaamaton huojunta suorasta linjasta askelia laskiessa tuo mukavasti lisämetrejä. Tyypillinen aikuisen miehen pitkä kävelyaskel on noin 70 senttiä, ei lähelläkään metriä niin kuin monet uskovat vakaasti.

Kolmensadan jaardin ampujia riittää kunnes ollaan pituusviivalla todistajien läsnäollessa (ei sillä, etteikö kolmesataa jaardia olisi kenen tahansa saavutettavissa tasokkailla vermeillä ja tekniikalla).

Jukka,

Miten viilasit kolot nuolivarteen? poikittain lyhyitä uria limittäin koko varrelle? Urien syvyys? Parinkymmenen metrin kantaman lisäys on huima. 35 gramman nuolesi varsi lienee pinta-alaltaan reilusti isompi kuin omat, seiskamilliset puikkoni?

Ilmanvastus syö tosiaan kantamaa. Minä tarvitsin 230 metriin yli 200 fps:n lähdöt 18 gramman nuolelle.
Back to top
View user's profile Send private message
Jukka Koivusaari



Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232

PostPosted: 28.05.2006 19:35    Post subject: Reply with quote

Tuukka Kumpulainen wrote:

Jukka,

Miten viilasit kolot nuolivarteen? poikittain lyhyitä uria limittäin koko varrelle? Urien syvyys? Parinkymmenen metrin kantaman lisäys on huima. 35 gramman nuolesi varsi lienee pinta-alaltaan reilusti isompi kuin omat, seiskamilliset puikkoni?


Viilasin ,tai itseasiassa vuolin kynäveitsellä ja siloitin pikkukivellä - limittäin koko varrelle . Tuomen ja pajun oksia - ei tuommoisia rimaan uskaltaisi tehdä.

Reilusta 120 metristä vajaaseen 140 metriin ei ole huima noin 20g nuolella ja 60 paunaisella jousella - sanoisn jopa että jäi ero virhemarginaaliin (siksi "näytti parantavan" ) . Sama jousi heitti tuon isomman nuolen noin 100 askelparia mennessä ja 200 askelta tullessa eli puhelinpylväsvälillä kalibroiden ehkä 170-180 metriä . (Tai sitten ei , mutta selvästi kauimmas. Naapurin pelto nyt kuitenkin on kartan mukaan 200m - aika lähelle jäi toista reunaa. )



Varsi oli 8mm koivurimaa "noin" 35g nuolessa . Saattoi olla 32-33 tarkkaan en enää muista ihan tarkkaan. Ammuin sen muinoin hukkaan sen pellon yli -luullakseni, hävinneitähän ei lasketa - yli 70 paunaisella vastakaarella , nyt on sitten kaikki saavutettu.

Tuukka Kumpulainen wrote:

Ilmanvastus syö tosiaan kantamaa. Minä tarvitsin 230 metriin yli 200 fps:n lähdöt 18 gramman nuolelle.


Kokeilin viime kesänä isosulkaisia keveitä taulunuoliani, eri jousilla monella lähtökulmalla. Nätti kasa tuli 120 askeleen päähän.
Back to top
View user's profile Send private message
Jukka Koivusaari



Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232

PostPosted: 28.05.2006 19:41    Post subject: Reply with quote

Joo niin se painava nuoli oli reilusti etupainoinen ja käytännössä sulittamaton -pyrstönä parisenttiset palat ohutta pääskysen sulkaa (magiickgaa Wink )
Back to top
View user's profile Send private message
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 30.05.2006 09:08    Post subject: Reply with quote

Kiitoksia, Jukka, selvennyksestä.

Fyysikoiden mukaan reilusti etupainoisen ja sulittamattoman nuolen pitäisi lentää jopa pidemmälle kuin perinteisten pituusnuolten. Testasin tätä 70# varsijousellani. Toinen nuolista oli keskipainoinen, barreloitu ja sulitettu, toinen suorakylkinen, erittäin etupainoinen (15% FOC) ja sulittamaton. Nuolet lensivät vapaalta kädeltä peräkkäin ammuttuna metrin sisään toisistaan. Mutu-tuntumalla perinteinen nuoli oli paremmin viimeistelty kuin äkkiä koemielessä kasaamani vertailuvasama, mutta kärkipaino ja sulattomuus näyttivät silti potentiaalinsa.

Käsijousista en ole vielä saanut kärkipainoisia nuolia lentämään yhtä pitkälle kuin keskipainoisia.
Back to top
View user's profile Send private message
Tuomo



Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi

PostPosted: 30.05.2006 12:57    Post subject: Reply with quote

Veikkaisin, että syynä on käsijousen nuolen suurempi pituus, jolloin epäideaalisuudet, kuten nuolen jäykkyys vaikuttaa asiaan. Teoreettisissa laskelmissa ei varmastikaan ole huomioitu tuota jäykkyyttä. Varsijousen nuoli taasen on lyhyt, jolloin jäykkyys ei ole niin iso ongelma. Tai siis pikemminkin jäykkyyden puute. Löysän nuolen värähtelyihin hukkuu tarpeettomasti energiaa. Ideaalisessa tapauksessa sulittamaton nuoli on toki parempi, koska ilmanvastus on pienempi, mutta valitettavasti mikään ei ole ideaalista.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail Visit poster's website
Tuukka Kumpulainen



Joined: 25 Jul 2004
Posts: 1566
Location: Turku

PostPosted: 30.05.2006 14:53    Post subject: Reply with quote

Tämä kärkipainoisen ja sulittamattoman nuolen teoria on testattu ihan käytännössäkin. 1930-luvulla tehdyissä kokeissa ampumakoneeseen kiinnitetystä kevyestä puujousesta pisimmälle lensi sulittamaton, muistaakseni 17% FOC nuoli. Kantamaero takapainoisiin, sulitettuihin nuoliin oli prosenteissa aika vakuuttava. Vaan eipä ole ennätyksiä ammuttu tällaisilla nuolilla. Ehkä testijousesta ammuttiin ylijäykkää nuolta, joka ei ollut moksiskaan painavasta kärjestä tai peräti vaati sellaisen hyvin lentääkseen?

Painava kärki epäilemättä vahvistaa sormilaukaisussa, kahvan kiertämisessä jne. syntyviä häiriöitä jotka lisäävät nuolen ilmanvastusta ja energiahukkaa lennon alussa. Varsijousen nuoleen ei kohdistu sormien sivuttaisvääntöä eikä sen tarvitse kiertää kahvaa. Mielenkiintoista on, että keskiaikaisissa sotavasamissa, joiden kantomatka on myös varmasti pyritty maksimoimaan (tietyn massan sisällä pysyen), esiintyy molempia rakenteita, eli sekä pitkiä, barreloituja, pienikärkisiä ja sulitettuja että lyhyitä, (ulkonäön perusteella) painavakärkisiä ja sulittamattomia nuolia.
Back to top
View user's profile Send private message
Jukka Koivusaari



Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232

PostPosted: 19.06.2006 15:15    Post subject: Reply with quote

Käsittääkseni peräpainoisen nuolen kantama ei perust niinkään ilmanvasuksen vähentämiseen, kuin lisäämiseen. Keski- tai peräpainoinen nuoli pysyy pitempään nousukulmassa ja sulat ja varsi jarruttavat putoamista. Nuoli tavallaan liitelee pitemmälle.

Se ilmanvastuspuolen ongelma, johon paksut kärjet , lyhyet varret ja golfpallourat auttavat on laminaarivirtauksen irtoaminen. Pitkän nopean kappaleen kyljissä ilmavirtaus ei pysy nättinä ajotuulena vaan irtautuu pyörteiksi ja kehittää nuolen taakse alipaineen, joka imee nuolta taasepäin.
Yksi temppu on vielä laittaa sulitus lähemmäs varren keskiosaa , jolloin nuolen perä toimii sulkien kehittämää turbulenssia vaimentavana spoilerina.

Tuulitunnelikokeissa pienin ilmanvastus on mitattu noin 7cm vasamilla, joiden varsi on ollut colapullon tai shamppanjalasin muotoinen. Parempi kuin pisara tai veneperä, juuri ym syystä.
Back to top
View user's profile Send private message
Mika



Joined: 22 Apr 2006
Posts: 978

PostPosted: 05.07.2006 14:08    Post subject: ovaali Reply with quote

Quote:
"Jukka Koivusaari"Käsittääkseni peräpainoisen nuolen kantama ei perust niinkään ilmanvasuksen vähentämiseen, kuin lisäämiseen. Keski- tai peräpainoinen nuoli pysyy pitempään nousukulmassa ja sulat ja varsi jarruttavat putoamista. Nuoli tavallaan liitelee pitemmälle.


Ovaalin muotoinen pituusammuntanuoli siis kumoaisi takapainoisena takapainosta saavutettavan ilmanvastusta lisäävän edun, koska muodolla vähemmän ilmanvastusta ollen enemmän aerodynaaminen lennon aikaiselle ilmavirtaukselle verrattuna tasapaksuun. Ovaalia on kuitenkin käytetty pituusnuolissa, mutta kenties muiden ominaisuuksian vuoksi. Ovaalin taipuma ja laukaisuominaisuudet ainakin erilaiset.
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Tuomo



Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi

PostPosted: 11.07.2006 09:27    Post subject: Reply with quote

Nuolen erilaisista variaatioista on jo ollut paljon tarinaa mutta vielä yksi nuolityyppi tuli mieleen. Miten toimisi ontto, putkimainen nuoli? Siis nuoli, joka on avoin kärjestä ja nokista. Nuoli olisi kevyt, jäykkä ja poikkipinta-alaltaan pieni. Mutta miten putken läpi nopeasti virtaava ilma vaikuttaa nuolen lentoon? Näkemyksiä?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail Visit poster's website
Tuomo



Joined: 25 Oct 2004
Posts: 2220
Location: Hausjärvi

PostPosted: 01.08.2006 09:18    Post subject: Reply with quote

Miten ohueen pituusammuntanuoleen tehdään helposti, kätevästi, nopeasti ja halvalla toimiva ja kestävä nokki? Minulla on nippu halkaisijaltaan noin 7 mm saarniaihioita ja nokin tekeminen niihin tuntuu hiukan hankalalta. Nykyisten nuolten nokki on leveydeltään noin 4 milliä, jolloin nokki on nykyisillä pellavajänteilleni hiukan väljä. Kestääkö noinkin leveä nokkiura ohuessa nuolessa vai pitäisikö sitten käyttää kapeampaa nokkiuraa ja ohuempaa (pituusammunta)jännettä? Vai pitäisikö nokkia vahvistaa jotenkin, esimerkiksi puuinsertillä, joka taas on työlästä, en viitsisi millään siihen ryhtyä. Entä jos vielä barreloin nuolia, jolloin päistä tulee vieläkin ohuemmat?
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail Visit poster's website
K.Haulivuori



Joined: 02 Jan 2006
Posts: 122
Location: Nousiainen

PostPosted: 01.08.2006 11:52    Post subject: Reply with quote

On kieltämämttä hiukan pelottavaa tehdä nokkeja pituus ammunat nuoliin, mutta kyllä niiden pitäisi kestää kun laittaa ne ihan perus lanka\jänne sidokset nokin eteen.
Back to top
View user's profile Send private message
jkekoni



Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo

PostPosted: 02.08.2006 12:38    Post subject: Reply with quote

Hikkorista/Bulletwoodista tehty irtonokki. Confused
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Jukka Koivusaari



Joined: 04 Nov 2005
Posts: 232

PostPosted: 08.09.2006 14:34    Post subject: Re: ovaali Reply with quote

Mika wrote:

Ovaalin muotoinen pituusammuntanuoli siis kumoaisi takapainoisena takapainosta saavutettavan ilmanvastusta lisäävän edun, koska muodolla vähemmän ilmanvastusta


Tsori . Meni vähän myöhään - piti juosta asioilla .
Siis tietysti menosuuntaan halutaan mahdollisimman pieni ilmanvastus .
Painopistettä virittämällä saadaan nuoli pidettyä paremmin vaakasuorassa ja siten pystysuuntaan lisää ilmanvastusta ja putoamisnopeus pienemmäksi.
Back to top
View user's profile Send private message
Mika



Joined: 22 Apr 2006
Posts: 978

PostPosted: 08.09.2006 15:14    Post subject: Re: ovaali Reply with quote

Jukka Koivusaari wrote:
Siis tietysti menosuuntaan halutaan mahdollisimman pieni ilmanvastus. Painopistettä virittämällä saadaan nuoli pidettyä paremmin vaakasuorassa ja siten pystysuuntaan lisää ilmanvastusta ja putoamisnopeus pienemmäksi.


Yleensä mitä pitempi aerodynaaminen jättö, eli perä, niin vähemmän ilmapyörteitä ja siten aerodynaamisempi jättö. Etupään muoto ei ole ihan yhtä ratkaiseva, paitsi haettaessa nuoleen erityistä nosteita, tai liitoominaisuuksia.

Mikäli haetaan liitoominaisuutta tai erityistä nostetta nuolelle, niin ei ole mielestäni sama asia, kuin ampua jousella nuoli. Pikemminkin ampua jousella liidin. Jousihan on millä nuoli ammutaan, eikä nuolen tulisi olla mikä ampumattakin lentäisi.

Samalla vaivalla raketti, niin pääsee jo kuuhun asti. Laskuvajolla ja liitovarjolla on eroja, vaikka varjoja voivat olla kummatkin, vaan liitovarjo on ohjattavaksi tarkoitettu. Nuoli on mielestäni kuitenkin lähinnä laskuvarjo ja aina tulee olemaan, eikä liidin. Näin kuvainnollisesti sanottuna Laughing
Back to top
View user's profile Send private message Send e-mail
Display posts from previous:   
Post new topic   Reply to topic    Jousi Forum Index -> Nuolet All times are GMT + 3 Hours
Page 1 of 1

 
Jump to:  
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group