 |
Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta (tältä sivulta puuttuvat liitetiedostot!)
|
| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Patrik
Joined: 19 Mar 2006
Posts: 24
Location: Helsinki
|
 Posted: 12.12.2006 14:56 Post subject: Lyhyet jouset |
 |
|
Minkä pituisia ovat tavallisesti lyhyet jouset  |
|
| Back to top |
|
 |
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 12.12.2006 17:43 Post subject: lyhyt |
|
|
No se on osittain makuasia. Lyhyt jousi ampuu lyhyttä nuolta. Jos 70 cm nuoli on pitkä, niin kyllä 60 cm nuoli on silloin jo lyhyt, kun puhutaan keskikokoisen miehen välineistä. 60 cm nuoli tarvitsee noin 140 cm puujousen, päästä päähän mitattuna. Jännejousi voi olla tuolle nuolelle noin 105-125 cm. Sarvijännejousen pituudeksi riittää siinä 90 cm.
Moni moderni puujousiampuja nimittää jo 160 cm jousta "lyhyeksi", mutta ei se minusta kovin lyhyeltä tunnu.
Kun Reginald Laubin meni 1930-luvun alussa tapaamaan vanhoja hunkpapa-lakotoja Standing Rock -reservaattiin nämä miehet tuomitsivat Laubinin 60" (152 cm) jousen liian pitkäksi. Myös Laubinin 26" (66 cm) nuolet saivat hylkäävän tuomion "liian pitkinä". Valitettavasti Laubin ei dokumentoinut noiden lakota-veteraanien mielipiteitä ja perusteluja tarkemmin.
Samurait ja Kolumbian sirionot varmaan pitäisivät "normaaleja" 28" nuolia ja niiden jousia aivan liian lyhyinä. Eli kuka sen sitten päättää, mikä on pitkä ja mikä lyhyt. Tämä on kulttuurisidonnainen juttu. Ehkä jonkinlaisena kriteerinä voisi pitää myös sitä, mihin nuoli ankkuroidaan (jos käytetään ankkurointia). Pitkien jousten nuolet ankkuroidaan vähintäänkin leukaan tai suupieleen saakka. Lyhyiden jousten nuolia ei vedetä kasvoille saakka. Ankkurointi tapahtuu käden tai ranteen avulla, ja yleensä ammutaan ilman ankkurointiakin. |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 13.12.2006 10:03 Post subject: |
|
|
| On tieteellinen tosiasia että 25cm ampujaansa lyhyempi jousi on lyhytjousi. Jos taas jousi on 24.5cm lyhyempi kuin ampujansa, niin se on pitkäjousi. |
|
| Back to top |
|
|
Martti Auer
Joined: 27 Jul 2004
Posts: 2043
Location: takapajula
|
| Posted: 17.12.2006 21:52 Post subject: |
|
|
Lakotat eivät ilmeisesti katsoneet jousiaan tai nuoliaan lyhyiksi, vaan sopivan mittaisiksi. Eli onkin puhuttava sopivan pituisesta jousesta ja liian pitkistä jousista ja nuolista. Lakotat ilmeisesti tietävät tai tiesivät että mikä on sopivan mittainen jousi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan. |
|
| Back to top |
|
|
Santtu Risku
Joined: 31 May 2006
Posts: 1659
Location: Inari
|
| Posted: 17.12.2006 23:17 Post subject: |
|
|
martti puhuu asiaa, mutta tuollasita termilogiaa voi olla vaikea käyttää, sillä kaikille ero on yksilöllinen tässä nykyisessä maalilmassa.
hyvää tietoa on nykyään hyvin hankala löytää jos verrataan vähän vanhempan aikaan.
voi myös olla, että kansat pitivät omia jousiaan sopivina, koska eivät muunlaisia nousia käyttäneet tai joskus edes nähneet.
epäilempä että myös ilmasto ja muut ympäristöolot ovat asiaan vaikuttaneet.
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 18.12.2006 10:56 Post subject: |
|
|
Jos kaikki jouset on tehty suunnilleen saman mittaisiksi, niin yllättäen ei ole tarvetta eritellä jousia pitkiksi ja lyhyiksi.
Nykyään tällaista jaottelua on käytetty, joten pitäisi olla määritelmä jonka perusteella jaottelu tehdään tai muuten emme tarkkaan tiedä mistä puhumme.
Asiaa ei mitenkään helpoteta, että sanaa pitkäjousi käytetään jousista
((Ei vastakaari) ja (ei talja) ja (ei varsijousi)), riippumatta siitä onko jousi pitkä vai ei. Parempi termi tällaiselle jouselle olisi suorajousi tai D-jousi. |
|
| Back to top |
|
|
PekuVee
Joined: 01 Sep 2004
Posts: 157
Location: Vantaa
|
| Posted: 18.12.2006 17:02 Post subject: Re: Lyhyet jouset |
|
|
| Patrik wrote: | | Minkä pituisia ovat tavallisesti lyhyet jouset |
Korealaisjousi on pituudeltaan yleensä 48 tuumaa eli noin 1,22 m. Sanoisin sitä lyhyeksi. Samalla se on hyvin pitkävetoinen. Nuolet yleensä
32 tuumaa / 81 cm, paksuudeltaan 11/32" tuumaa eli metrisissä mitoissa n. 9 mm. Tosin, kun on kyse bambunuolista niin tuo paksuus vaihtelee luonnollisista syistä. Näillä peleillä ammutaan yleensä 145 metrin rataa.
Maalina oleva punainen täplä lienee metrin luokkaa halkaisijaltaan (?). |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 18.12.2006 17:36 Post subject: |
|
|
BTW.
Asialaiskomposiitit ovat juuri se syy miksi määrittelin pitkäjousen suhteessa ampujaansa, enkä vetopituuteen. |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 19.12.2006 10:08 Post subject: vetopituus |
|
|
| Sarvijännejousten vetopituus on eri planeetalta kuin puujännejousten vetopituus. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 22.12.2006 16:50 Post subject: |
|
|
Ja puujousen vetopituus vieläkin lyhempi saman pituisena kuin puujännejousten joten kaikki edellämainitut kuuluvat aivan erikastiin.
Perehtymättömän ja jopa kokeneemmankin on helppo sekoittaa jouset keskenään ja vertailla keskenään, vaikka vertailua voi korkeintaan tehdä samanlaisten jousten kesken ja silloinkaan ei vertaile identtisiä jousia, kun luonnonmateriaalijousista kyse.
Perehtymätön alkaa melkein ensimmäiseksi etsiä parempaa jousta ja seuraa lähes ainoastaan muiden tekemisiä ohittaen samalla muut mallit, tietäen lopulta itsekkin vain pintapuolisesti muistakaan jousista, kuin korkeintaan pintapuolisesti. Vetopituuksia ja paunoja, sekä muita toisarvoisia ominaisuuksia riittää vertaillakseen vaikka koko ikänsä... perehtymätön on vasta sovittamassa jousta itselleen, tai valitsemassa jousta, ei paljon muuta.
Edes sarvijännejousta, jotka ovat nyt niitä tehokkaimpia mahdollisia, ole kahta identtistä tehty. Aina lopputulos on tehty jousi, eikä unelmoitu jousi. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 22.12.2006 17:11 Post subject: Re: Lyhyet jouset |
|
|
| Patrik wrote: | | Minkä pituisia ovat tavallisesti lyhyet jouset |
Tavallisesti lyhyet jouset luonnonmateriaaleista ovat väliltä 40-60 tuumaa.
Samoja jousia voi myös kutsua lyhyehköiksi jousiksi, tai vain lyhemmiksi jousiksi, koska koko lyhytjousi määritelmä on tarpeeton, kun todellisuudessa käytetyt materiaalit ja laatu, sekä materiaalin suoruus määräävät jousen toimivan pituuden ja tehon, eikä halut, tai teoriat ja vain tehty jousi on olemassaoleva, joka unohtuu usein. Ei jousta ilman nuolta ja nekin jokainen erikseen tehtynä, joko ampujalle, tai jouselle sopivana.
Pitkäjousi ja lyhytjousi käsitteet voi unohtaa. Mistä ovat tulleetkin... Ihmisellä pitää olla vain käsite. Nuo käsitteet eivät muuta olekkaan, kuin keskustelun aihe, vaikkei aihetta olisikaan. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 22.12.2006 21:05 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Sarvijännejousten vetopituus on eri planeetalta kuin puujännejousten vetopituus. |
Jos tehdään puujousi tai puu-jännejousi samalla geometrialla kuin kuvan kapistus niin niistäkin saadaan pitempi veto irti kuin D-jousesta. Materiaalit ovat yksi osa, geometria toinen.
Olen muistaakseni Atarnin sivuilla joskus nähnyt kuvan puhtaasta puujousesta (saattoi olla puu-jänne) jonka lapa oli ilmeisesti n.70 mm leveä ja hyvin ohut, taipumattomat kärjet. Ilmeisesti oli toiminut. Taipuva osa oli huomattavan lyhyt ja edel. kuvaan viitaten sinä osassa kaarta joka on eniten nuolen suuntainen.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 13:28 Post subject: |
|
|
Lisäksi vielä, että muistin kyllä kyseisen Gansun. Kuvat alla.
| Quote: | | Gansu, Western China, has recently yielded up a wooden, model bow. Bede Dwyer and Grózer Csaba, who have both pre-viewed the pictures, consider that this bow is a full-scale model of a horn and sinew bow. The bow is in light-weight wood carved from two pieces. The two pieces unite at a splice at the grip. There is no sinew visible on it, and just a little birch bark remains adhering to the back of the bow. |
|
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 17:48 Post subject: |
|
|
Kova poika kaivelemaan tuo akronyymi. Olisi nyt kaivellut ne osoitteet muillekin http://www.atarn.org/letters/ltr_apr02.htm ja http://www.atarn.org/chinese/khotan_bow.htm
Muistin siis osittain väärin, eli tuon muotoisissa jousissa on käytetty sarvi/jänne konstruktiota, mutta tuossa kuvan jousessa tuskin, on ilmeisesti ollut vain hauta "malli".
Tuolla periaategeometrialla voi kyllä tehdä puustakin jousen, aivan noin radikaali muoto ei ehkä pysyisi kasassa, mutta hieman pehmentäen ehkäpä...
Tuollaisen jousen lavat ovat kovin erilaisen kuormituksen alaisina verrattuna D-jouseen ja lisäksi vielä niin, että se saadaan jaettua tasaisemmin taipuvalle osalle. Tuo taasen mahdollistaa sen alkuperäisen huomautukseni.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 18:28 Post subject: |
|
|
Kyllä ne kaivelee ihan itse, jotka tarvitsevat, tai joiden mieltä kaivelee. Ei maailmaa pidä paikallaan yhtään paremmin, vaikka laitettaisiin hopealautasella kaikille kaikki.
Turkkilaisetkin jouset, joista joku muistaakseni mainitsi aivan hiljan, että saadaa pidempi veto irti, kuin Djousista, niin...
On kumma, että tänäpäivänä puhutaan vetopituuksista 30-34tuumaa, jopa 36tuumaa on ehdoteltu.
Turkkilaistenkin jousten vetopituudet museotiedon valossakin olivat 20tuumasta 28tuumaan ja pituusammunnassakin vedettiin 24tuuman nuolta 28tuuman pituuteen erillisellä ylivetolaitteella.
Lyhyet jouset, kuten ei myöskään lyhyet vetopituudet olleet tuntemattomia mennäaikoina, sekä myös sarvijännejousten keskuudessa, kun jousta käytettiin muuten kuin sotimiseen. Sodissa käytettiin pitkiä vetoja ja sanoisinkin ns. ylipitkiä vetoja. Myös malliltaan sotajouset poikkesivat lyhyemmän vedon malleista ja vedon sanoisin olleen aina sotajousissa ylipitkän suhteessa, vaikkapa metsästyksessä käytettyihin.
Myös Djouset sotajousina ovat valmistettuja ylipitkille vedoille suhteessa normaaliin käyttöjouseen ja vetopituus on yllättävän sama, sekä Djousella, että yhdistelmäjousella. 24-28tuumaa käyttöjousena sekä 29-32tuumaa sotajousena. Ei eroa ja lisäksi nykytiedon mukaan parhaat D sotajouset joissa hieman muotoa oli mahdollista valmistaa 62-64tuuman pituisina 32tuuman vedolle, joka taasen ei juuri eroa 52tuuman turkkilaisesta sotajousesta 28tuuman vedolle.
Turkkilaiset jouset persoja kosteudelle ja puiset persoja kolhuille. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 18:57 Post subject: |
|
|
Kumallekkohan rasitus jaetaan tasaisemmin kokopituuden suhteen D jouselle, vai osin leveälle ja osin kapealle jouselle ?
Kyllähän puujousena saadaa D jouselle pidempi veto ja helpommin, kuin tuollaiselle kapealle ja leveälle pidempänäkään... |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 19:52 Post subject: |
|
|
| Onhan erikoisleveitä puujousia ennekin tehty. Ovat järjestään hyvin pitkiä jousia, eikä vetopituudet tavallista pidempiä tuosta huolimatta. Ampuivat kuitenkin nuolta suhteellisen nopeasti pituudestaan ja leveydestään huolimatta. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 20:16 Post subject: |
|
|
| Quote: | Turkkilaisetkin jouset, joista joku muistaakseni mainitsi aivan hiljan, että saadaa pidempi veto irti, kuin Djousista, niin...
On kumma, että tänäpäivänä puhutaan vetopituuksista 30-34tuumaa, jopa 36tuumaa on ehdoteltu. |
Vetopituus riippuu aika monesta asiasta: nuolen pituus, jousen pituus, jousen tyyppi, materiaali, vetotapa, ampujan käsien pituus ym. Peukalovedolla on mielestäni helpompi vetää suhteessa pitemmin kuin kahdella tai kolmella sormella. Taiteilijakertoimenkin huomioonottaen mielestäni sarvi-jännejousia vedetään kuvissa pitemmälle kuin ELB:tä. En ota sinänsä kantaa kuinka pitkälle vedetään, mutta suhteessa pitemmälle.
| Quote: | Kumallekkohan rasitus jaetaan tasaisemmin kokopituuden suhteen D jouselle, vai osin leveälle ja osin kapealle jouselle ?
Kyllähän puujousena saadaa D jouselle pidempi veto ja helpommin, kuin tuollaiselle kapealle ja leveälle pidempänäkään... |
Riippuu mitä tarkoitetaan sanalla tasaisemmin. Lisäksi tuo (minunkin käyttämäni) termi "kuormitus" on hieman epämääräinen. Jos sanotaan "taivutusmomenttijakauma" suhteutettuna "kimmoenergiajakaumaan" niin ollaan oikeammassa. ELBissä alkaa kärjestä nollasta ja päätyy maksimiinsa kädensijan kohdalla, jännitysten ja venymien ollessa lähes vakioita (riippuen tilleröintiprofiilista). Tuollaisessa korvallisessa jousessa taipumattomissa kärjissä on kyllä taivutusmomentti, mutta jännitykset ja kimmoenergia hyvin pienet, taipuvalla (tässä leveällä osalla) momentti kasvaa suhteessa vähemmän, mutta johtuen korvan vipuvaikutuksesta sen taivusmomentti on yllättävän vähän kasvava toisaalta varastoituvan kimmoenergian olessa iso, jännitykset ja venymät taasen lähes vakioita taipuvalla osalla, korvassa pienet. Hmm.. vaikea selittää sanoin tarvittaisiin kuva.
Lisäksi yksi tärkeä seikka on tuon taipuvan osan suunta jänteeseen nähden. Kun ELBssä jänne aiheuttaa leikkausvoiman, taivutusmomentin ja PURISTUSTA, niin useissa sarvi-jännejousissa osalla kaarta jänteen vaikutus onkin leikkaus, momentti ja VETOA. Tällä on iso merkitys materiaalien kestävyyden kannalta.
Lisää sekamelskaa: jousen kaaren pituus pidentää vetopituutta suhteessa komanteen potenssiin ELBssä ja suhteessa toiseen "korvajousessa". Kun tämä luetaan toisinpäin niin se tarkoittaa, että korvajousen vetopituus pienenee hitaammin kuin ELB:n kaarta lyhennettäessä.
Ja kun kaaren paikallinen taivutusjäykkyys on verrannollinen paksuuden kolmanteen potenssiin niinkuin paikallinen kaarevuusädekin niin sopassa on tarpeeksi epälineaarisuuksia epänormaalimmankin ihmisen intuition harhauttamiseen. Jos haluaa sanoa jotain perusteltua niin on joko laskettava tai sitten kokeiltava ja mitattava tarkasti. Kumpikin on mahdollista, joskin kaikkein paras on jos laskut tarkistetaan kokeella, tämän jälkeen voi sitten suunnitella mitä jatkossa tekee.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 20:26 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Onhan erikoisleveitä puujousia ennekin tehty. Ovat järjestään hyvin pitkiä jousia, eikä vetopituudet tavallista pidempiä tuosta huolimatta. Ampuivat kuitenkin nuolta suhteellisen nopeasti pituudestaan ja leveydestään huolimatta. |
Pitkä ja levää jousi tulee suhteessa ohuemmaksi kuin esim.ELB, tällöin sen pintojen venymät ovat pienemmät >>> + ei viru niin helposti, helpompi saada lujaksi; - hieman painavampi.
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 20:57 Post subject: |
|
|
...ja roikkuu ja makaa ja on lappeellaan.
| Quote: | Pitkä ja levää jousi tulee suhteessa ohuemmaksi kuin esim.ELB, tällöin sen pintojen venymät ovat pienemmät >>> + ei viru niin helposti, helpompi saada lujaksi; - hieman painavampi.
TLM |
Venymää ei ole jousessa, joka on ottanut täyden setin.
Ohuempi lapa taasen voi jäädä liian taipuisaksi ja ponnettomaksi, vaikka puolestaan palautuisikin suoremmaksi ja olisi taipuisampi.
Ohuemmankin lavan lujuus on kiinni puun ominaislujuudesta, eikä materiaalin paksuudesta alunperinkään. Monesta puusta voidaan tehdä myös paksua ja ohutta, eikä kyse ole lujuuden valmistamisesta tai varmistamisesta erikseen. Lujuus = oikein valitut materiaalit ja materiaalin mukailu. Muunlaista lujuutta saa teorisoimalla vaikka kuinka ja vaikkei tekisi ainuttakaan, niin aina löytää, mitä täsmentää, kun mielestään muut ovat invaliidejä verrattuna itseensä ja omiin höpinöihin. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 21:27 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Vetopituus riippuu aika monesta asiasta: nuolen pituus, jousen pituus, jousen tyyppi, materiaali, vetotapa, ampujan käsien pituus ym. |
Eihän jousen vetopituus riipu yhtään mistään muusta kuin materiaalin laadusta ja jousen pituudesta. Ampujan vetopituus ja halut voi riippua vaikka mistä ja mitä keksiikin. Jousen vetopituus on. Ampujan vetopituus on pitkälti tekosyitä, miksi jousen vetopituus on mitä on tai pitää olla.
| Quote: | | Peukalovedolla on mielestäni helpompi vetää suhteessa pitemmin kuin kahdella tai kolmella sormella. Taiteilijakertoimenkin huomioonottaen mielestäni sarvi-jännejousia vedetään kuvissa pitemmälle kuin ELB:tä. En ota sinänsä kantaa kuinka pitkälle vedetään, mutta suhteessa pitemmälle. |
Peukalovedolla ampuu vain helpommin pienempia jännekulmia, josta syystä pidetään paremmin soveltuvana pidemmälle vetopituudelle. Mikäli tietää peukalovedon, niin tietää myös, että tavallan on omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
Sarvijännejousia vedetään vain korkeintaan jousen pituuteen suhteuttaen pidemmälle. Ei kuitenkaan yhtään pidemmälle, kuin D jousissakaan. Modernin materiaalein tehdyillä ns. perinnejousilla on ollut vieläkin pidempiä vetoja. Modernit materiaalit vääristävät käsityksen perinnejousista, tässä mm. vetopituuksien osalta.
| Quote: | | Riippuu mitä tarkoitetaan sanalla tasaisemmin. |
No riippuu sitten... ei ole asiani.
Ohuemmalla puulla on luonnostaan enemmän vetoa, kuin puristusta. Tuo ei johdu kaarnasta, tai kaarnan puutteesta, jonka tarkoitus on suojata alla olevia kerroksia, vaikka venyykin. Ohuempi puu ei myöskään tee puusta yhtään lujenpaa, tai kestävämpää. Ei muuta mitenkään puun rakenetta. Vasta mitoilla, millä ylittää puun rakennelujuuden, vaikuttaa puun rakenteeseen ratkaisevasti.
| Quote: | | Kun tämä luetaan toisinpäin niin se tarkoittaa, että korvajousen vetopituus pienenee hitaammin kuin ELB:n kaarta lyhennettäessä. |
Jännekulma on jo valmiiksi pienempi korvallisissa jousissa. Korvallisia jousia voi harvoin lyhentää koska korvat ovat juuri suurentamaan jännekulmaa, eivät muuten vain ja samoin ELBillä pituutta syystä, eikä muuten vain, joten ei voi ELBiäkään lyhentää.
Pointtisi on hukassa.
| Quote: | Jos haluaa sanoa jotain perusteltua niin on joko laskettava tai sitten kokeiltava ja mitattava tarkasti. Kumpikin on mahdollista, joskin kaikkein paras on jos laskut tarkistetaan kokeella, tämän jälkeen voi sitten suunnitella mitä jatkossa tekee.
TLM |
Ei laskemalla jousta tehdä, mutta perustella voit miksi laskit. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 21:42 Post subject: |
|
|
| Quote: | Tuo oli suurin piirtein tayttä puppua. Ominaislujuus = lujuus/tiheys, miten se vaikuttaa lavan lujuuteen? Lava paksuus on kaikein merkittävin tekijä sen taivutuslujuudessa.
TLM |
Ellei, puun tiheys ja lujuus vaikuta mitenkään lavan lujuuteen niin huh huh. Miksi et tee lasikuidusta ja hiilikuidusta, koska kaavasi pätevät täysin moderneihin materiaaleihin toisin, kuin olettamuksesi samojen kaavojen perusteella ei oikein puuhun, tai muuhunkaan.
Puu rasittuu aina saman verran oli paksu tai ohut. Mikäli ylittää puun lujuuden niin aina samasta syystä, eli vääristä mitoista. Mittoja et tiedä etukäteen ellet koeta. Juuri tälläkin foorumilla yksi teki ns. varmasta puusta jousia jotka hajosivat. Puunimike oli oikea, kuitenkin alalaji tai laatu ihan väärä. Nyt sovellat ihan samoja kaavoja ihan kaikkeen. Einstein sentään itse otti selville kaavansa... toisin, kun nämä, jotka käyttävät toisten kaavaa saadakseen selville, miten tekemätön jousi taipuu. |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 21:44 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Modernin materiaalein tehdyillä ns. perinnejousilla on ollut vieläkin pidempiä vetoja. Modernit materiaalit vääristävät käsityksen perinnejousista, tässä mm. vetopituuksien osalta. |
Totaalisen pielessä kaikilta osin.
| Quote: | | Syy laskemiselle on että haluaa vain perustella ja toistaa jo tekemänsä. |
Sanoo henkilö, joka ei osaa laskea. On kiva kun tietää ennakolta mikä kestää mikä ei, vain täystumpelot kokeilee kaiken oppimatta mitään.
| Quote: |
Eihän jousen vetopituus riipu yhtään mistään muusta kuin materiaalin laadusta ja jousen pituudesta. |
Käytettävä vetopituus tietylle jouselle riippuu suurinpiirtein kaikista luettelemistani seikoista. Maksimi vetopituus on sitten ihan eri asia.
| Quote: | | Ohuemmalla puulla on luonnostaan enemmän vetoa, kuin puristusta. |
Kerrankin nyt ihan mielenkiinnon vuoksi yritäpä löytää tuolle asiallinen perustelu tai lähde!
TLM |
|
| Back to top |
|
|
Guest
|
| Posted: 23.12.2006 22:22 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Lueppa edes vähän: Lavan paksuus on kaikein merkittävin tekijä sen taivutuslujuudessa. |
Tuo pinttymäsi tai väittämäsi on täysin kiinni käytetystä muodosta. Tasapaksulla lavalla voi soveltaa samaa kaavaasi. Myöskin tasalaatuinen puu vaaditaan tai paremmin sopii kaavoillesi moderni materiaali.
| Quote: | | Tai oikeammin yritä edes ymmärtää. Mitähän tuossa sanottiin. |
| Quote: | | Kaavat pätevät aivan samoin kaikille materiaaleille, jos osaa niin käyttä oikeita lähtöarvoja. Olet kylläkin oikeassa, että jos käyttää puulle hiilikuidun arvoja niin pieleen menee, mutta miten se kuului tähän? |
Nyt kun puhut lähdemateriaaleista niin en kuullutkaan mittareista joilla luolassasi mittaat jokaisen materiaalieräsi tiheyden ja näet röntkenillä rakenteenkin koostumuksen. Usko paperitietoa niin edistät vain tehotaloutta.
Jaa että mitä kuuluu niin hiilikuitu on tasalaatuinen ja puu ei alkuunkaan.
Kaikki kaavasi ovat tasalaatuiselle ja rakenteeltaan yhtenäiselle. Puujousella usein rakenne muuttuu jo yhden aihion ylä ja alaosan osalta täysin toiseksi ja sinä vain rasitat samalla kaavalla kumpaakin. No sopii koettaa.
| Quote: | | Väärin; puu rasittu juuri sen verran kuin kuormat ja poikkileikkaus edellyttävät. |
Siinähän edellytät ja vaadi. Kerro kun puu taipuu vaatimuksiisi. Voi mennä vain aikaa hukkaan.
Mikäli ylittää puun lujuuden niin aina samasta syystä, eli vääristä mitoista et vääristä laskelmista. Voit syyttää itseäsi tai kaavojasi, vaan ei asia siitä miksikään muutu.
| Quote: | | Mitat voi laskea etukäteen kunhan vain tietää mitä tekee. |
Ilman ensimmäistä jousta on aivan turha laskea etukäteen.
| Quote: | Hickory-nimikkeen alla voidaan kai myydä n. 30 LAJIA. Jos ostaa väärää niin ostaa väärää, oliko se jotenkin uutta?
TLM |
Niin laskemalla ja kaavoillasi voit tilata oikealaisen erän. Sinulle myös valitaan puukin jo valmiiksi käteen kaavasi mukaan vaan ei pidä paikkansa. Ei tarvitse selittää. |
|
| Back to top |
|
|
Mika
Joined: 22 Apr 2006
Posts: 978
|
| Posted: 26.12.2006 21:28 Post subject: |
|
|
| Quote: | Olen 23v suunnitellut ammattimaisesti tuotteita kuitulujitteisista muoveista ja siinä sivussa tehnyt erinäisiä satoja kokeita kaiken näköisillä materiaaleilla ja lukenut olosuhteiden pakosta erinäisistä kymmenistä tuhansista kokeista.
TLM |
| Quote: | ...sikäli mielenkiintoinen, että kun olen asiasta opettanut niin siihen meni joitakin kymmeniä tunteja, se ei ihan helposti luonnistu näin BB:llä.
TLM |
| Quote: | Olen muistaakseni... Ilmeisesti oli toiminut.
TLM |
Vähän huvittavaa, että käyt foorumilla lukemassa ja kommentoimassa, jolla ei voi itsekkään mitään oppia, tai että et olisi opettanutkaan omien sanojesi mukaan, ja ettei ole mahdollista BB:llä.
Miten opettaminen on toisiltakaan mahdollista alkuunkaan ja mitä katsot oppivasi BB:ltä silti paljon paikalla olevana ?
Kerroit tehneesi yhden kuitujousen ja pari puujousta. Miten tuolla määrällä tiedä kuitujousestakaan juuri mitään, niinkuin kuidusta ja kaavoista, joita latelet ulkomuistista ? Eikö kukaan toinen opi kaavoja samassa ajassa ja samallä määrällä ? Onko ulkomuistista osaamista, vai laiskuutta opetella uudelleen ?
En mitenkään kummeksi, että aina välillä tulee tunne, ettei muut osaa laskea, eikä tehdä kestävää, eikä paljon muutakaan. Miten hedelmällistä ja antoisaa keskustella voi odottaa nimettömänä ?
Mitä pelkkiin tägeihin tulee, niin koirakin osaa vääntää oman täginsä jokaiselle nurmikolle, mikäli koiran tägittämistä ei ole rajoitettu mitenkään. |
|
| Back to top |
|
|
Mika
Joined: 22 Apr 2006
Posts: 978
|
| Posted: 26.12.2006 22:41 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Quote: | | Ohuemmalla puulla on luonnostaan enemmän vetoa, kuin puristusta. |
Kerrankin nyt ihan mielenkiinnon vuoksi yritäpä löytää tuolle asiallinen perustelu tai lähde!
TLM |
Eikö taivuttamasi ohuempi kappale taivu enemmän ja palaudu suorempaan, kuin paksumpi kappale. Ei tuollainen tarvitse lähdettä, kuin palikkaa ja mistä muuten on kyse, kuin puristuksesta ja vedosta, sekä puun laadusta ja soveltuvuudesta.
Tosin moni jo tänäpäivänä oppii lähes kaiken internetistä käsin, joten teille lähes kaiken kirjoista oppineillekkin pitää olla aina enemmän, tai vähemmän mustaa valkoisella, muuten asia ei ole olemassa.
Kuten todettua internet on hyvin rajoittunut ja kaikki roska on internetissä, joten en ihmettele. Myös, he jotka yltävät kirjoittamaan kirjaa, kokevat asian kirjoittamisen tärkeämmämmäksi, kuin itse asian ja juuri sillä hetkellä, eikä asialla ole heille enään merkitystä, vaan ajattelevat olevan muille.
Jotka tekevät klo 9.00-17.00, joka päivä, niin eivät juuri tee... heidän vain täytyy tehdä ja lopulta vain tekevät, koska täytyy. Asiaoista voi tehdä paljon monimutkaisempia, kuin koskaan muutoin olisivat olleet. Oma valinta, ellei oma päätös. |
|
| Back to top |
|
|
toni
Joined: 31 Dec 2004
Posts: 1453
Location: aurajoki
|
| Posted: 29.12.2006 12:34 Post subject: |
|
|
voisiko lyhyt jousi mennä 60:n alta,ja edelleen alaspäin?-ei jänne/komposiitteja.
ite ammun tällähetkellä n.50-55 pituisilla,miellän ne lyhyiksi.ainakin kokopuu ja lasikuitu kategorioissa.vetopituus 23 tai 26,jousesta riippuen.
jännekorkeudet 4puol- 6,edelleen jousesta riippuen.kantamahaun ollessa 1-20m,en huomaa eroa pidempiin serkkuihinsa.tosin joidenkin jousten kohdalla joutuu keventämään nuolen painoa.mutta käyttämäni kärkien painot alkaa 100grainista ylöspäin,suurimmassa osassa käytän n125grainisia.tosin joku noista n.70-80# heittää parhaiten reilun 200 grainista kärkeäkin,mutta paunaluokassa n.55,kärki menee 125:ssä,mukkanuon aihiolla.en oo toistaseks mittaillu näitä pauna/graini suhteita. mutta tottakai,oon joutunut kokeilemaan ja hakemaan kullekkin jouselle oman nuolensa,spinen,pituuden,kärjen painon ja tasapainopisteen välillä.muuten ei nuoli lähe eikä lennä korrektisti...saatikka uppoo suorassa.
vedossa omalla kohdalla edelleen/toistaseks kätevin on,kaks sormee normaalisti?perinteisesti alhaalla,kohtisuorassa ja etusormi kevyesti nokin yläpuolella.
taitaa noihin tulla kova vetokohdan jänne kulma,verrattuna pidempiin,mutta kun ei muusta tiedä,niin hyvältä tuntuu. no,ainakin ampumisesta nauttii. |
|
| Back to top |
|
|
|
|
You cannot post new topics in this forum
You cannot reply to topics in this forum
You cannot edit your posts in this forum
You cannot delete your posts in this forum
You cannot vote in polls in this forum
|
Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
