Jousi

[Tuukka Kumpulainen]

Vuoden 1882 SMMY:n aikakauskirjasta löytyi mielenkiintoisia sotatarinoita, jotka kirkkoherra Thauvón on tallettanut Kuolajärveltä Kemistä 1860-luvulla.

"Kun lappalaiset tiesivät, että venäläiset olivat tulossa, virittivät köysiä pitkin lammen rantaa. Venäläiset törmälle tultuaan eivät heti hyökänneet lappalaisten päälle vaan odottivat siksi kun tuli hämärä. Silloin laskivat sivakoillaan törmää alas ja kun köydet olivat vastassa niin syöksyivät suin päin kinokseen ja joutuivat kaikki lappalaisten tapettaviksi."

Veneenrakennuspuuhissa saaressa ollut saamelaisisäntä huomasi venäläiset, jotka olivat rannalla rakentamassa lauttaa surmatöihin päästäkseen: "Nyt lähdettiin miehissä vihollisten lauttaa särkemään. Lappalainen otti jousipyssynsä ja ampui vihollisia vastaan. Yksi venäläinen pilkaten nosti kämmenensä ja sanoi: "osaatko tuohon?" - lappalainen ampui ja nuoli meni kämmenen läpi. Siitä venäläiset niin peljästyivät, että heti lähtivät maalle ja rupesivat pakoon juoksemaan."

[Nanook - pakkasen poika]

Onko kyse 1860-luvun tapahtumista vai kenties vanhemmista muisteloista ja kansantarinoista, joita Thauvón on kerännyt 1860-luvulla kylän ukoilta?

[Tuukka Kumpulainen]

Mitään ajoitusta saati lähdeanalyysia ei Appelgrenin artikkelissa ollut. Thauvónin alkuperäistä tekstiä en ole nähnyt. Mutupohjalta olettaisin, että kyseessä on paljon 1860-lukua aikaisemmat tapahtumat, ja perimätiedosta on kyse. Onko jollain pohjoisen sotahistoriaan paneutuneella käsitystä, milloin venäläiset olisivat erityisesti kuurmottaneet Kemin alkuperäisväestöä (ja päinvastoin)?

[Iivana]

Saamelaisilla on paljon tarinoita Tsuudeista (elokuva Tiennäyttäjä kertoo myös heistä).
Tsuudit eivät olleet niinkään slaavilaista heimoa olevia "venäläisiä", vaan Karjalaisia ja Vepsäläisiä, jotka retkeilivät alueella käyden kauppaa, verottaen ja osa ryöstellen. Karjalaiset ovat liikkuneet ainakin 1000-luvun tienoilla. Mihkalijärveltä on löytynyt Itämeren kulttuurin piirin kuuluva puukko 1100-luvulta. Suurin osa tarinoista lienee 1600-luvulta.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Iivana]

Petsamon luostarin hävityksen aikoihin Karjalaiset tappelivat entisten erämaidensa herruudesta mm. polttamalla ja ryöstämällä Iin Kirkonkylän ja kirkon. Vesainen vastaavasti poltti Petsamon luostarin. Tappeluksen ajankohdat ovat olleet 1400-1500 luvulle. Nämä Tsuudien retket Tornion Lappiin lienevät samaa juurta kuin tuo "rajarosvoilu" pohjoispohjanmaalla.
Ennen 1800-lukua ei suomessa oltu isovenäläistä "ryssää" nähtykään, vaan venäläisillä tarkoitettiin paitsi Venäläisiä itseään myös useimmin kuitenkin Karjalaisia, Vepsäläisiä ja Vatjalaisia.
Tässä hieman aluksi.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Nanook - pakkasen poika]

Eli kyseessä näyttävät siis olevan Pitkän vihan aikaiset tapahtumat. Noita 1580- ja 1590-lukujen sissikärhämiä käytiin yllättävän etelässäkin. Karjalaiset mellastivat Savossa, mm. Kuopion ympäristössä polttaen alueelle perustettuja uudistiloja. Paikalliset kutsuivat hävittäjiä rappareiksi ja käytyä sissisotaa rappasodaksi. Olisiko sanassa joitain yhteistä etymologiaan raiskauksen kanssa?

[pyssymies]

luulen kyllä, että viimeistään Iso-Vihan aikoihin oltiin nähty montakin venäläistä

[Iivana]

Noilla saamelaisten tsuuditarinoilla lienee alkunsa jo Lapin verotuksen ajoilta. Pirkkalaiset verottivat Kemin lappia ja siitä Itään oleva alue oli Novgorodin Lappia. Verotuksessa oli kyse paitsi veron kannosta, myös yksinoikeudesta kaupankäyntiin. Lapin turkiksilla oli kova kysyntä ympäri maailmaa. Saamelaisten heimojen pyynti- ja nautinta-aluiden rajat menevät selkeästi vedenjakajia pitkin. Novgorodin lapin raja lienee kulkenut nykyisen Saariselän turistikeskuksen kohdalta, josta menee ikivanha kulkureitti Ruijaan. Näätämön, Paatsjoen, Luton, Jaurun ja Nuorttijoen latvoilla lienee kulkenut Novgorodin Lapin raja. Luton latvahaara ulottuu melkein Saariselän keskustaan. Tämä raja on ollut "näkyvä" vielä 1800-luvulle saakka, jolloin mm. nykyisen UK-puiston itäosat on ollut Koltansaamelaisten aluetta. Esim. Moosesjärven koltilla (Fofanofeja) on ollut kalapaikkansa Lutolla ja Vuoksijärvellä. Jaurun Mitri eli Mitri Semenoff on laiduntanut poroja Jaurujoen maastossa. Nykyisin Kolttien nautinta-alueella laiduntaa porojaan Lapin paliskunta, joka koostuu pääasiassa Vuotsossa asuvista pohjoissaamea äidinkielenään puhuvista, joiden esi-isät tulivat 1800-luvun puolivälissä Käsivarresta ja Norjan puolelta porotokkineen. Moskulla taitaa olla hieman myöhemmin oma osansa porotulokkaiden asettumisen helpottamisessa kolttien perinteisille alueille...
Vielä siitä Vesaisen retkestä Petsamoon. Saariselällä on sellainen paikka kuin Luulampi. Tämä sijaitsee Vesaisen kannalta vielä "omalla puolella" rajaa. Tässä perimätiedon mukaan Vesainen on huoltanut joukkonsa ennen vihollisen puolelle siirtymistä. Lammen maastoon olisi jäänyt paljon luita ruoaksi tapetuista ja evääksi otetuista peuroista. Lammen lähistö (Kuutuan/Saariselän alue) on sellaista, että ennen hakkuita se on ollut todella hienoa jäkäläkangasta. Se on siis ollut hyvä peuran talvella kaivaa. Alueen lähistöllä on sellaisia Peuran pyynnistä kertovia paikan nimiä kuin Hangasoja, Moitakuru, Pääansajänkä, Peuravaara jne.
Että tämmöistä. Ei saa hullua härnätä hyvillä jutunaiheilla , ois pitänyt olla jo tunti sitten nukkumassa. Aamulla pitää lähteä ennen linnun liikkumista...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"

[Simo Hankaniemi]

Tuskinpa saamelaiset enää 1800-luvulla käsijousta käyttivät, joten tarina kämmeneen ampumisesta liittynee aikaisempiin vuosisatoihin. Osa näistä saamelaisten sotatarinoista tuntuu melko fantastisilta, keksityiltä. Eli yksityiskohdat eivät välttämättä pidä paikkaansa, mutta taustalla on kuitenkin muisto todellisista konflikteistä.

Jostakin muistan lukeneeni tapauksen hämäläisen ja saamelaisen kohtaamisesta väkivaltaisella tavalla. Saamelainen oli kalassa, ilmeisesti veneessä tai ruuhessa. Hämäläinen ampui miestä jousella rannalta ja osui päähän. "Kah, sattuipa luuhun", totesi hämäläinen.

[Tuukka Kumpulainen]

Mahtoiko 1860-luvun Kemissä jousipyssy tarkoittaa varsijousta? Käsijousi olisi ehkä kuitattu jousena. Kun jalkajousen käyttö oli sielläkin päättynyt jo muutama polvi aiemmin, oli nykysuomen ristisiitoskökkötermi jousipyssy ehkä jo tunkenut tarkoittamaan "sitä ruutipyssyä edeltänyttä ampumavälinettä".

[Mangrove]