Jousi

[Tuukka Kumpulainen]

Lauantaina 26. 8. 2006 Turun Kuralassa ampui Toni Turunen itse tekemällään skandinaavistyyppisellä perinnevarsijousella pituusammuntaennätyksen, 295 metriä. On todennnäköistä, että Suomessa ei ole koskaan ammuttu yhtä pitkää laukausta millään varhaiskantaisella aseella. En liioin tiedä, että millään jousiaseella olisi täällä ammuttu, todistajien läsnäollessa ja tarkoin mitattuna, Turusen tuloksen ylittänyttä laukausta.

Ennätykseen tarvittiin Turusen käsityönä takoma, noin 300-paunainen teräskaari ja 18 gramman painoinen ekkipuinen pituusnuoli (ennätys lienee tämäkin, 0,9 greiniä / pauna!).

Onnittelut tuloksesta!

[M. Haverinen]

Tjoo... kyllähän siinä on kaari ja jänne huutanut halleluujaa, kun ei ole käytännössä mitään vastusta laukasussa. Hyvä kuitenkin, että kamppeet kesti kasassa!!

Onnea vaan minunkin puolesta, vaikka harmittavasti jäikin ne viisi puuttuvaa metriä kolmesta sadasta!

[jkekoni]

Mikä on ekkipuu? En löytänyt googlella.

[Tuukka Kumpulainen]

Ekki eli bongossi eli azobe (Lophira alata), yksi Afrikan mantereen tiheimmistä (~1000kg/m3) ja insinööritieteiden mukaan maailman vahvimmista puulajeista. Erittäin hankalaa kuivata (kieroilee ja halkeilee jopa vuosien ajan aina uudelleensahattaessa), takuulla myrkyllistä pölyltään (työstötuoksua verrattu apinankuseen, miltä se sitten haiseekin). Omituisen huokoisen ja karkean näköistä suuresta tiheydestään huolimatta, huokosissa valkoista fyllinkiä, muutoin sävy syvän tummanpunaruskeaa.

[jkekoni]

"Azobe, also Bongossi mentioned, belongs to the particularly heavy as well as hard woods of west Africa and to the fewer kinds, which exhibit a high ruggedness against wood pests, frequently also against such in the sea water. The split pin is grey to palely brown, the heartwood is red-brown also easily violet hue, later chocolate brown after-darkening. Unprotected in the free one it has a horror superficially. Because of the particularly high durability in the water and in the very damp underground it ranks among the most well-known woods in the water and dyke construction, like for example of air-locks, bridges or sheet pile walls. In workshops or in assembly places Azobe can be used also as wooden pavement blocks. The high mechanical properties make possible even the use instead of from concrete or metals."
Konekäännös:
http://www.baumarkt.de/b_markt/fr_info/holzarten.htm




Nimi Ironwood
http://www.greenpeace.it/guidalegno/scheda_legno.php?CodiceLegno=35

[jkekoni]

"Ekki puun" virallinen suomenkielinen nimi on "Siipibongossipuu" <Lophira alata>.

Lähde: Puun kuva. ISBN 952-468-094-7

Kirjoittaja kehuu selvitelleensä noi nimet virallisista Suomenkielisistä nimistä vastaavien kanssa.

[Tuukka Kumpulainen]

"Puun kuva" on tosiaan täynnä toinen toistaan fantastisempia suomenkielisiä nimiä eksoottisille puulajeille. Kun näillä kuitenkin on ulkomailla jokseenkin vakiintuneet pari-kolme nimeä per puu, jotka myös Suomessa tunnetaan, koen, että tekemällä tehdyt kotimaiset nimet, ovatpa kuinka tieteellisesti päteviä tahansa, lähinnä hankaloittavat puuharrastajien tiedonhankintaa. En usko niiden koskaan vakiintuvan, ainakaan biologikentän ulkopuolella.

Kun on tarpeen olla virallinen ja käyttää nimiä jotka eivät aiheuta sekaannusta tai tulkintavaikeuksia, on siihen jo olemassa erinomainen järjestelmä: kaikille maailman kasveille annetut latinankieliset nimet, jotka pätevät maasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.

[jkekoni]

Käsittääkseni biologit eivät juuri vaivaudu suomenkielisiin nimiin, vaan käyttävät latinankielisiä. Eli siis suomenkilisiä kättävät, no niin siis.

No ei siitä sen enempää.

[jkekoni]

Mun mielesä noin eng nimet eivät valitettavasti juurikaan parempia kuin suomenkieliset, vaan hieman käytetympiä.

Sieltä löytyy nimiä joita käytetään monelle puulajille sekä nimiä jotka johtavat harhaan. Tämän lisäksi käytetään suvut nimeä tarkoittamaan tiettyä puulajia. Kaiken lisäksi yksittäisen puulajin nimellä on laajempi merkitys kauppanimenä.

Esimerkkejä:
Ironwood (pitäisi kerätä lista mitä kaikkia puita tällä nimellä on kutsuttu, tuntuu olevat pitkä lista).

Rosewood (Sama täällä).

Mountain Ash( Pihlaja ei ole saarnin sukulainen. Ja ei siinä vielä kaikki. Tällä nimellä kutsutaan myös yhtä saarnia. Ja ei siinäkään vielä kaikki. Samaan hintaan saat vielä yhden eukaliptuksen.)

Gray Elm ( Nimellä kulkee kaksi eri jalavalaijiketta! )

Red Oak, White Oak (nimet tarkittavat yhtä lajia. Kauppanimenä useaa...)

Pecan( Pekaanipähkinä on yks hikkorilajike. Kauppanimenä 4. Yllättävää kyllä Pecan kuuluu kauppanimen alle. Toisaala jos se ei kuuluisi, ei asia varmaan juuri jaksaisi hämmentää. )

Hickory(Tässä vaiheessa ehdit jo tottua, että kauppanimi on laajempi, kuin mitä nimi muutoin. Tässä tapauksessa onkin toisinpäin. Kauppanimi Hickory onkin vain 4 hikkorilajia, jotka eivät kuulu kauppanimen Pecan alle.)

Lemonwood (Tällä nimellä kulkee kolme puulajia, joistä yksikään ei ole <Citrus Limon>, eli puu joka kasva sitruunoita.!)

Sitten on nimä mallia Oxford Port Cedar... paitsi siis että kyseessä on sypressi. Red Cedar ... joka on kataja.


Seuraavaks voisi kirjoitella jutun suomenkielisistä nimistä.

[Tuukka Kumpulainen]

Totta. Listasit juuri pahimmat epämääräisyydet englanninkielen puusanastossa. En nyt tarkoittanut aivan näitä (ironwoodeja on noin 120 eri lajia, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään, mitä nyt ovat paikallisesti kovimpia ja painavimpia puita), vaan hiukan spesifimpejä kauppanimiä, tyyliin purpleheart / amaranth.

Jenkit ovat erityisen pahoja tässä lajissa. "Port Orfordin seetri" on oikeasti lawsoninsypressi, joka ei ole edes sypressi vaan valesypressi.

Red cedar on kynäkataja, ei seetriä nähnytkään.

Lemonwood on surkuhupaisa. Puulla on oikeakin kaupallinen nimi, dagame, ei siis degame niinkuin kaikki luulevat vaan dagame. Puulla ei ole mitään tekemistä sitruunapuun kanssa. Onko vaikea sanoa dagame?

Oma suosikkini on kuitenkin suomalaisistakin kaupoista löytyvä "espanjanseetri", puu joka ei ole seetri eikä edes havupuu, joka ei kasva Espanjassa eikä edes Euroopassa, vaan on mahongin heimoon kuuluva väli- ja eteläamerikkalainen lehtipuulaji (Cedrela spp.).

Eli latinankieliset nimet ovat ainoa tapa saada tolkku asioista. Muistan yhdenkin ranskalaisella jousisivulla käydyn monikansallisen keskustelun, jossa kaikki olisivat olleet aivan ulalla mikäli puista ei olisi käytetty niiden tieteellisiä nimiä.