Jousi

[Guest]

onko toiminassa ristiriitaa jos vannoo eettisyyden ja perinteislläjousilla ja puunuolin tapahtuvan metsästyksen nimeen.sitten lentää jumbojetillä toisellepuolelle maapalloa kyttäämään bunkkerista eläimiä jonnekkin etelä-afrikkaan muutaman sadan hehtaatrin aitaukseen?Palattuaanhan he ovat sankareitamme...

[Guest]

Metsästystä on niin monenlaista,haasteita myös. Kukaan itseään sankariksi pönkittävä,suitsuttava ei ole sankari. Sankarin määrittää muut kuin sankari itse. Maailmassa riittää näitä "valkosulkaisella nuolella saksanhirven kaatajia"

[Guest]

...kateellisten panettelua...

[Simo Hankaniemi]

Täysin eettinen elämä ei taida onnistua tässä murheen laaksoksi kutsutussa epätäydellisessä maailmassa. Eettisen ongelman voi kokea kotinurkissakin. Itse katselin vuosia sitten keittiön ikkunasta rusakkoa, joka kyyhötti räntäsateessa lehdettömän pensaan "suojassa". Ensimmäinen ajatukseni oli tietysti ottaa jousi ja nuoli sekä hiippailla talon nurkalle laukaisemaan vasama rusakkoon. Sitten aloin pohtia, onko mitään järkeä, että tekisin niin. Rusakolla oli suojanaan lehdetön pensas, minulla lämmin talo ja koko länsimainen sivilisaatio, kaksi pakastinta ja jääkaappi täynnä ruokaa, vyötäröllä kiloittain turhaa ihraa. Lopulta lopetin hempeilyn, otin jousen ja hiippailin asemiin. Rusakko kuitenkin havaitsi vaaran ja pakeni ennen kuin ehdin ampua. En ollut yhtään pahoillani epäonnistumisesta.

[toni]

sepä se,kullakin on omat eettiset leikkinsä tässä sotkussa.

holistinen näkemys tai pyrkimys vois olla ratkaisu,
jottei pilkunviilauksesta (tai pyhäin häväistyksestä)tarttis ottaa finnejä.

kyllä sitä rusakkoa itekkin ois varmaan tullu yhytettyä.

lentäminen vie yläilmakehään paljon hiilidioksiidia.

yks ihminen,yks suunta thaimaaseen,on puoltoista tonnia hiilidioksiidia.
siis,per naama.

tuntuuko missään??????????????

[Guest]

hankaniemi on tuonut muilla foorumeilla selvästi esille mitä ajattelee tarhametsästyksestä.taitaa olla täällä "väärällä kentällä" vaikeampi lähetä ottamaan kantaa.etenkin kun osa ampuilioista on pml aktiiveja...

[Simo Hankaniemi]

Jos nyt ymmärsin oikein, niin vierailija tarkoitti, että olen muualla vastustanut tarhametsästystä ja täällä pyrin olemaan neutraalimpi, koska osa tarhametsästäjistä on PML-aktiiveja. Ei se nyt ihan noinkaan ole. Mielipiteeni vaihtelevat sen mukaan, mikä näkökulmani milloinkin sattuu olemaan. Tarhametsästyksessä on omat säälittävät ja tragikoomiset piirteensä, mutta en minä sitä absoluuttisesti vastusta. Jos maksaja löytyy, voin lähteä jo huomenna tarhametsälle Afrikkaan tai vaikka Kuusamoon. Olen kateellinen eräällekin tarhametsästäjälle, jolla oli rohkeutta ottaa 60 000 mk lainaa päästäkseen tarhametsälle. Minulla ei ole aivan niin kova motivaatio.

Tarhametsästys ei ole uusi ilmiö, sitä on harrastettu vuosituhansia. Laumaeläimiä on "aina" houkuteltu ja ajettu aitauksiin ja sitten tapettu sinne. Mitähän joku cree- tai assiniboin-tarhametsästäjä olisi sanonut, jos hänen menetelmäänsä olisi moitittu epäeettiseksi. Primitiivi olisi ehkä hörähtänyt julman huvittuneena ja jatkanut tuoreen tarhabiisoninmaksan mussutusta.

[Guest]

Kuulin että ahvenanmaalle tulisi tanskalainen ampumakoe. tanskassa 7 henkilöä läpäiisyt kokeen. Viimeisin on tanskan longbow champion. oliskohan koe rakennettu varta vasten nyky jousille? unohtaen tark,tahattomasti lyhyen matkan perinnejouset?????? Herättänyt närästystä/ihmetystä jopa pohjois amerikkaa myöten.

[Simo Hankaniemi]

Jep, Tanskan mallin mukaisessa kokeessa kaikki on tehty mahdollisimman hankalaksi sekä kokeen järjestäjän että kokelaan kannalta. Sen sijaan että olisi yksi standardi-maali ja yksi vakiomatka maaleja on puoli tusinaa ja matkat vaihtelevat välillä 6-25 m. Ja joka eläinmaalin vitaaleille on osuttava peräti 5 nuolta kuudesta. Howard Hillin mukaan voidaan puhua hyvästä jousimetsästyksestä silloin, jos joka neljäs nuoli on tappava, eli osuu vitaaleille.

Tanskan periaate ilmeisesti on se, että jousimetsästystä ei varsinaisesti haluta sallia. Koe on olemassa siksi, että voidaan väittää jousimetsästyksen olevan Tanskassa sallittua, vaikka se käytännössä on kiellettyä. Jousimetsästyskiellon vastuu sysätään jousimetsästäjille tyyliin "jousimetsästys on kyllä sallittua, mutta mitäs ette ole tarpeeksi hyviä ampujia".

Ahvenanmaalaiset ovat sitten lähteneet samoille linjoille, kuten on jo pitkään epäiltykin. Nähtäväksi jää, mikä on lain käytännön merkitys. Ehkä se jää samanlaiseksi kuriositeetiksi kuin montanalainen laki, jonka mukaan yli kuuden intiaanin ryhmää kohti saa avata vapaasti tulen tuliaseella. Kalifornialaisen lain mukaan suuseksi on kiellettyä jne. Suomen lain mukaan putkaan on vaihdettava uudet oljet, ennen kuin aatelinen tuodaan sisään.

[Guest]

Tanskan kokeen on kuulemma läpäissyt noin puolen tusinaa pitkäjousiampujaa, suunnilleen tusinan verran vastakaariampujia ja muutama sata (400-500) talja-ampujaa. Prosentit ovat samaa suuntaa kuin mitä maailmalla arvioidaan ylipäätään jousivälinejakauman olevan.

Lisäksi: kokeen järjestely = sitä ei saa uusia kertaakaan, vaan seuraava yritys puolen vuoden kuluttua, saattaa ohjata myös pitkä- ja vastakaarijousilla ampuvia valitsemaan taljajousen, jonka kanssa pääse helpommin metsästästämään -- jos kerran se metsälle pääsy on alkuperäinen tavoite...

Tanskan kokeen todelliset ampumamatkat eivät kaikki päätä huimaa. Pienempien eläinten ampumaeräisyys on alle 10 metriä. Isoimmalla (kauris) se on noin 25 metriä. Taisi yksi kohde (kettu) olla 16-18 metriä. Ja viisi kuudesta pitää osua. Ei ole minusta mitenkään mahdoton, edes perinteisellä jousella.

Ai, niin. Ahvenanmaalla ilmeisesti saa kokeen uusia monta kertaa, jos se ei kerralla mene läpi. Olennainen helpostus Tanskan kokeeseen, jos minulta kysytään...

[Simo Hankaniemi]

Maailman jousimetsästäjien suhdeluku ei minun tietääkseni ole yksi perinnejousimetsästäjä vastaan 24 taljametsästäjää. USA:ssa ja Euroopassa näin voi olla, mutta ei koko maailman mitassa. Veikkaisin, että suhde on esim. Afrikassa 1000 perinnejousimetsästäjää vastaan yksi taljametsästäjä. Etelä-Amerikassa suhde voisi olla vastaavasti yhden suhde 500:aan. Taljametsästäjät taitavat olla pieni vähemmistö myös Aasiassa ja Oseaniassa. Australiassa he voivat olla enemmistö.

[Guest]

Joo, viittasin tähän ns. sivistyneeseen maailmaan...

[Pärjääköhän]

Norsunkuoren lävistäminen ilman taljaa on vaikeaa.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä Afrikassa on kaadettu paljon norsuja primitiivisin jousin ja nuolin. Mm. liangulut ovat tähän erikoistuneita. Joillakin kansallispuistoalueilla primitiiviset "salametsästäjät" ovat olleet liiankin tehokkaita norsukannan harventajia.

[Guest]

Ei taida kellään Suomesta olla kokemusta Tanskan kokeesta? Silti tunnutaan kovasti tietävän kuinka mahdoton koe on suorittaa.
Varmasti ei pääse läpi jos asenne on tämä.

[toni]

onko maailmalla muita ampuma koe "malleja" kuin tanskan esimerkki?

vaaditaanko kokeita ylipäätänsä muissa jousimetsästyksen sallivissa maissa?

mielenkiinnosta lähdin kysymään,jos jollakulla on tietoa asiasta.

pygmit on kans yksi norsuja(tosin metsä sellaisia,hiven pienempiä)jousilla metsästävä porukka.

[Guest]

[Simo Hankaniemi]

[Guest]

En tiennytkään että Tanskan kokeessa pitää ampua 6 kertaa 25 metrin matkalta kauriin vitaaleille. Tämä oli minulle uutta.

[Simo Hankaniemi]

Kokeessa on useita eläinhahmoja ja kaikkia ammutaan 6 kertaa ja 5 nuolta täytyy osua vitaaleille. Maksimimatka on tuo 25 m, mutta etäisyydet eivät ole vakioita, ne voivat vaihdella kokeesta toiseen. Jossakin kokeessa kauriin kuva voi olla vaikka 6 m etäisyydelläkin, jos kokeen järjestäjä on niin päättänyt. Mutta lienee selvää, ettei kokeeseen kannata mennä, ellei osu kaurista 5 nuolta kuudesta vitaaleille 25 m matkalta. Ja käytännössä pitäisi kai osua 6 nuolta kuudesta, koska koe on aina jännittävämpi kuin harjoitustilanne ja vähän pitää jäädä marginaalia koetta varten. Ja näin hyvin on siis osuttava AINA, eikä vain silloin tällöin. Kaikkihan meistä pystyvät silloin tällöin ampumaan nyrkin kokoisen nipun 20 m etäisyydeltä, muutaman kerran kesässä.

[vierailija]

[toni]

lainaan omin lupineni sjml,n foorumilta,ari kontiaisen lähettämäänsä tiedusteluun Tanskan liiton puheenjohtajalle,jolta vastineena:

"The distances are not known for the one who is trying to pass the
exam. He or her only know that the maximum distance is 25 m. The
usually for the distances for the animal we use for our exam are:
Roe dear 22 - 25 m.
Fox 17 - 20 m.
Hare 12 - 14 m.
Goose 10 - 12 m.
Pheasant 7 - 8 m.
Duck 6 - 7 m.


mä kannatan jonkinlaista ampumataidon näyttöä,koska mahdollisten haavakkojen tuotto ei oo kellekkään hyvä asia.

mutta 6 nuolta putkeen,samaan paikkaan on järjen ja tahdonvastaista.
tuollainen koe vie paljon rahaa tai aikaa,mahdollisesti rikkoutuvissa nuolissa.
varsinkin,jos noi tekee ite.

2 nuolta samaan kohteeseen riitäisi mulle,varsinkin jos kohteita on useampi.

mutta jos kyvyt sallii luotettavan ampumisen 15 metriin,ei sitäkään pitäisi evätä,varsinkin jos ampuja tunnistaa etäisyytensä.

ampumamatkat ovat kuitenkin metsästystilanteissa helposti lyhyempiä,kuin 20 metriä.

koe pitäis olla uudelleen suoritettavissa useemmin kuin kerran,metsästys vuoden aikana.

hirvi tai sen vasa,menisi mainiosti koelistalle. perinnejousten raskaat nuoltenpainot olisi siinä edukseen.

[Simo Hankaniemi]

No Tanskassa ei ilmeisesti haluta, että monikaan metsästäisi jousella. Ja niiden harvojen halutaan metsästävän taljalla lasertähtäimin ja laukaisulaittein. Se on sitten tanskalaisten poliittinen ratkaisu. Minun nuoruudessani 1970-luvulla "Tanska" toi teinien mieleen lähinnä ja ensimmäiseksi pornoteollisuuden.

[Guest]

Täällä ei taida kuitenkaan kellään olla kokemusta jänistä suurempien eläimien ampumisesta. Mielelläni kuuntelisin vähän kokeneempien jousenkäyttäjien mielipiteitä.

[toni]

...... puhunkohan nyt läpiä päähäni,mutta eikö ruotsissa tunnusteta jousi vahikoeläin torjunnassa(villikani,metsäkauris...),ja jousella ammutaan vuosittain suurehko määrä kyseisiä eläimiä.
etelä-ruotsin kanikanta on keski-määrin 300 000,parhaimpina vuosina 600 000.näitä sekä kauriita ammutaan paljon piha-alueilta.
en tiedä mikä itse jousimetsästyksen sallimista rajoittasi,kun kokemusta ja näyttöä asiasta rupeaa olemaan kiertynyt.?

tanskassa saa metsästää,mutta koe melkoisin ehdoin?...ja kerran vuodessa.

ahvenanmaa taisi sallia,ja avata valmiiksi valkohäntäpeuran jouselle.
vaikka sen kanta onkin siellä pieni,yritetään se pitää poissa ihmislähiöistä.
kolarit,puisto/puutarha tuhot ja kenties hortoilevat kiimapukitkin?
ei huono,pyrkiä kannan alusta saakka alkavaan,sopivamman kulttuurin luomiseen.kannan mahdollisesti kasvaessa ja levittäytyessä?

jossainpäin eurooppaa ammutaan ainakin saksanhirveä.
suomalaisen hirvenmetsästyskulttuuri tekee suurta mutosta,haluttiin sitä tai ei.siinä välissä voisi olla paikka väijynnälle,hirvenhiihdolle tai houkuttelulle,puujousella.
suomen suurpetokanta ei oo niin suuri,että se voisi vastata tulevaan hirviporukoitten ikäpolvi ongelmaan.ellei sitten päätetä roisisti suuremmista hirvi-kaatokiintiöistä,jolla koitetaan tasata tulevaa..no,jokatapauksessa:
jousien kaato määrät,ois tuskin kovin mittavia,mutta miksi kieltääkkään jousta aseena,jos sillä ja ampujalla,todistettavasti,riittää ainekset hyvään kaatoon.


joku päivä sitten,näin muuten itse villikanin ruoho-lahdessa.keskellä asfaltti merta.toka havainto,vuoden sisään samalla alueella.
suomessa talvehtiminen(näillä keleillä) on aika äärirajoilla.

vieraalle en voi olla avuks,....mutta tosiaan;millaisia kokeita trofeemetsästys paikat järjestävät.....?

[Guest]

puollusteltuan tuo on,että tanskassa saa yrittää koetta vain kerran vuodessa.onhan se jo todettu moneen kertaan, että perinteisellä ei ole helppo ampua tarkasti.jos ei sitten saa koetta läpi niin ei sitä puuttuvaa ampumataitoa saada viikon harjoittelulla.eikö? joskus voisitte perinneampujat myös harjoittaa itsetutkistelua ja miettiä omassa rauhassa ilman muita fanaatikkoja,että onko minusta sittenkään vaistoampujaksi monenvuoden harjoittelun jäkeen..olisiko sittenkin tähtäin jouset sopivampia minulle.ei siinnä pitäisi olla mitää "häpeämistä" jos vaihtaa laijia.Ainiin,sekun tuo puukeppi on teille jumala.

sama kokeen uusintamalli myös suomeen,jookosta?

ei kai ulkomailla maksetuissa metsästysmatkoilla missä raha on pääosossa ole niin ampumakokeen väliä...haetaan sitten niitä haavakoita..

[Guest]

Kylla Tanskan koe on turhan vaativa. Varsinkin tuo sääntö uusimisesta. Jos uusintojen määrälle ei olisi mitään rajaa, niin ehkäpä tuo sitten menettelisi. Karsisi ainakin huonot ampujat pois tai miettimään harjoitusohjelmia uusiksi.
Yhdyn kyllä edelliseen siinä että suurin osa ilman tähtäimiä ampuvista ei omaa riittävää ampumataitoa voidakseen metsästää.
Sama ongelma ja itseasiassa pahempikin on myös ruutipuolella. Monella ampumataito on suorastaan kelvoton.
Itseasiassa ongelma ei ole niinkään taidoissa vaan laiskuudessa. Ei harjoitella riittävästi. Varsinkaan paineen/stressin alla.

[toni]

ei se puukeppi,mulle jumala oo.jos uskot?
ja viikon harjoittelu tuo,mikäli ammunan perusteet on selkäytimessä,vaikka miten kummasti tarkkuuta ja välimatkaa mukaan.
ainakin näin itse muutaman vuoden vaistolla ampuneena.

tähtäimettömyys on valinta joka miellyttää mua.kaip se riittää?

mutta viimeaikojen mm.työkiireet vie tosiaan harjoittelulta parhaimman terän.onneks syksyyn on vielä matkaa....

[Simo Hankaniemi]

[quote="Anonymous"]puollusteltuan tuo on,että tanskassa saa yrittää koetta vain kerran vuodessa.onhan se jo todettu moneen kertaan, että perinteisellä ei ole helppo ampua tarkasti.jos ei sitten saa koetta läpi niin ei sitä puuttuvaa ampumataitoa saada viikon harjoittelulla.eikö? joskus voisitte perinneampujat myös harjoittaa itsetutkistelua ja miettiä omassa rauhassa ilman muita fanaatikkoja,että onko minusta sittenkään vaistoampujaksi monenvuoden harjoittelun jäkeen..olisiko sittenkin tähtäin jouset sopivampia minulle.ei siinnä pitäisi olla mitää "häpeämistä" jos vaihtaa laijia.Ainiin,sekun tuo puukeppi on teille jumala.

Miksi tähtäinampujat eivät monen vuoden teknojousiammunnan jälkeen siirry ampumaan kivääreillä? Kiväärihän on paljon parempi ase kuin mikään jousi. Ainakin Geronimolla oli järkeä siirtyä kivääriin.

[jumala]

[Guest]

miksi on niin vaikeaa myöntää itselle ettei ole riittävän hyvä ampumaan puujousilla ilman tähtäintä.on aivan sama miten kotosalla pihassa ampuu ja miten sillä "voi kuulemma" osua tarkasti.Mutta jos kyseeseen tulee elävien eläinten ampuminen,niin sinnä on se mietiskelyn paikka.

kadehtittava on häntä joka osaa ja ampuu perinteisilläjousilla tarkasti luotettavasti.niin moni ei.

[toni]

no vierailijaa,ainakin ilmiselvästi heikko sihti harmittaa....

ei silti,puupuolen perusteina ainakin realistiset ampumamatkat.15m.
mihin siinä tarvitset 22metrin koetta?

[Guest]

Nythän tässä puhutaankin itse asiassa jousista joissa on tähtäin sekä jousista ilman tähtäintä. Eli tähtäinammunta vastaan vaistoammunta.

Sillä onko jousi ilman tähtäintä tehty puusta vai onko siinä lasikuitua tai muuta ei ole varsinaisesti mitään tekemistä osumatarkkuuden kanssa, ei myöskään sillä onko nuoli puuta vai jotain muuta materiaalia. Haastavuutta voi tosin olla enemmän, samaan tapaan kuin puu- tai lasikuituveneissä.
Juttu riippuu täysin ampujasta ja se juuri tekee meille hommasta kiinnostavan.

Taljatähtäinpuolella ampujan sekä hänen mielentilojensa osuus osumatarkkuuteen on huomattavasti pienempi, mikä taas on mielekkäämpää heidän mielestään.

Kuuden nuolen sarjalla eläimen vitaalialueelle ei mielestäni ole mitään tekemistä oikean metsästyksen kanssa. Ensimmäinen nuoli on se joka ratkaisee.

Se on kyllä totta että osalla itsetehtyjen puujousien kanssa puuhaavista tuntuu välineiden rakentaminen olevan se varsinainen kiinnostuksen kohde. Ampumataidot ovat sitten vähän heikommat. Eikä siinä mitään vikaa ole, jokainen tehköön puolestani niin kuin parhaalta tuntuu.
En kuitenkaan usko kenenkään lähtevän metsälle ellei oikeasti usko osuvansa.

Vastaukseni vierailijan kysymykseen on kuitenkin se että vaistoammunta kaikkine mahdollisuuksineen on vain niin tolkuttoman hauskaa ihan itsessään! Vaikeudestaan huolimatta laji on erittäin palkitseva. Pienistäkin onnistumisista voi saada mahtavia fiiliksiä. Se on ampuja joka osuu, ei se keppi! Voit syyttää tai kiittää vain itseäsi.

Harva haluaa vaihtaa tähtäinkoneeseen, vaikka välillä ampuisi huonostikin, se olisi kyllä tosi noloa. Mieluummin vaan nylkyttää sitkeästi kentällä yrittämässä.
Ei tämä tietenkään kaikkien luonteenlaatuun sovi, eikä tarvitsekaan.

[Juri]

Juri unhoitti äsken kirjautua, pyydän anteeksi.
_________________
Kantapään kautta.

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

Itse olen ainakin tyytyväinen osumatarkkuuteeni lyhyellä jännejousella ilman tähtäimiä, vakaajia, piipittäjiä, laukaisulaitteita ad infinitum. Osun litran maitopurkkiin kaksi nuolta kolmesta 20 m etäisyydeltä, hyvillä sarjoillani. Tähtäimien viritteleminen jouseen tuntuisi yhtä hoopolta idealta kuin ryhtyä käyttämään viagraa, vaikkei ole tarvetta. Lisäksi tähtäimien käyttö hidastaa ampumista nopeassa tilanteessa ja hämärässä ammunta ei ehkä onnistu lainkaan. Lisäksi tähtäimet eivät kuulu siihen jousikulttuuriin, jota minä edustan, ne eivät sovi arvolle. Joku muu käyttäköön tähtäimiä.

[Guest]

Nopeisiin tilanteisiin ampuminen jousella ja hämärässä ampuminen vaistolla ei ole mitään muuta kuin vastuutonta roiskimista. Todennäköisyys haavoittamiseen on erittäin suuri.
Tähtäimet kyllä auttavat osumiseen sen nyt sanoo järkikin.

[toni]

no, järjelläni en yritä asiaa enempää selittää,kuin että jostain sekin johtuu,että selkäranka mutulla osuu sekä liikkumattomaan että liikkuvaan kohteeseen.

jos sun logiikkasi sanoo että se on järjenvastaista,niin oma on rajoittuneisuutesi?en osaa auttaa enempää,valitan.

ehkä treenaus auttaisi?mikäli ennakkoluuloilta puukeppiä käteesi saat?

[Juri]

[Juri]

Näitä ego-ongelmaisia tuntuu ilmestyvän säännöllisin väliajoin. Haluaisivat todistaa ettei ilman tähtäimiä sun muita vipstaakeja voi osua, kun eivät itsekään heti onnistuneet. Onneksi suurin osa tähtäinampujista on valinnut välineensä vain sen mukaan mistä itse eniten pitävät, heillä on itsetunto kunnossa.
Uskokaa nyt jo pikkuhiljaa muutkin että jos puujousella ei saisi saalista, siitä olisi suosiolla luovuttu jo viimeistään parikymmentä tuhatta vuotta sitten.
_________________
Kantapään kautta.

[Guest]

Jurin viimeinen kommentti on hieno, mutta varsin teoreettinen.

Epäilisin vahvasti, että jos puujouselle olisi ollut kymmenen tuhatta vuotta sitten keksitty vaikka lasikuituinen tai tähtäimellinen vaihtoehto, niin tällainen pelkkä puinen versio olisi lentänyt nurkkaan heti. Ja eikös niin käynytkin?

Ihminen kun on aina valinnut tarkemman, edistyneemmän, tuhovoimaisemman, paremman aseen, kun kyse on ollut henkiinjäämisestä - sotimisessa tai metsästyksessä. Eri asia ovat nämä "sivistyneen" maailman pseudo-ongelmat, eli nämä jousi-ideologiat...

[Guest]

lasikuidun,teräksen,yms jousimateriaaliks uskoisin kelvanneen,mutta elämä on mennyt eteenpäin muilla eväin.ja onhan sarvet,jänteet,sekä läjä erillaisia kaapeli/sidonta menetelmiä testailtu ja hyviks havaittu?
mutta tähtäimistä mulla ei oo vielä mitään havaintoa.

toisaalta tää meidän tolkuton vimma "jalostaa" alkuaineet,sun muut ongelmajätteiks,(viihtymisen piikkiin?)ei lupaa hyvää.
arvostus seuraavien sukupolvien silmissä voi olla vähän niin ja näin....
mutta,kukin tavallaan...

eli tavallaan oon tyytyväinen,että elämä ja sen eteentehtävät asiat ei oo menneinä aikoina päässeet repeemään käsistä.tiä pystyiskö täällä edes,ilmastonkaan puolesta asua?

jos tarkemman,"edistyneemmän",jne aseen haluaisit,niin mihin jousta ylipäätänsä tarvitset? kivääri käteeen,siinä se.

siitä taas...painelen aamusaunaan.

[Juri]

[Juri]

Kuinka niin? Nykyaikana vain osa jousimetsästäjistä käyttää tähtäintä.
En ole kuullut vielä kenestäkään joka metsästäisi tähtäimellä varustetulla vastakaarijousella, sen sijaan olen tavannut henkilöitä jotka ampuvat taljalla ilman tähtäintä sormilaukaisulla. Esim. Jousimetsästäjäin- sekä Maastoampujienliiton kisoissa tämä on jopa oma kilpailuluokkansa.
Puujousien suosio meillä ja muualla sen kuin vain lisääntyy.
_________________
Kantapään kautta.

[Matti]

No taidankin minäkin sitten siirtyä pois puujousipuolelta ja alan ostella moderneja materiaaleja. Pitää itse asiassa polttaa vanhat puujouset kun ei niillä ole mitään virkaa. Saapahan vähän makkaroita nuotiolla paistettua, nekin makkarat eivät saa sisältää lihaa kun niiden pitää olla moderneja kemiallisia seoksia luontaisenkaltaltaisilla aromeilla höystettynä.
Ja jos metsästämään lähden niin jousen sijasta otan singon punapistetähtäimellä, kuoleepahan elukka nopeasti ja tehokkaasti, ei kerkiä tajuta mitään ja lihankappaleetkin voi sitten kerätä metsästä ja kääriä elmu-kelmuun.

Leikki leikkinä. Tätä puuhaa tehdään siksi että se on kivaa ja haastavaa!

Sitäpaitsi vaistoampujilla ON tähtäin, se on korvien välissä ja sitä pitää harjaannuttaa.

[Simo Hankaniemi]

Vierailijan mukaan hämärässä valaistuksessa ja nopeissa tilanteissa ampuminen on "vastuutonta". En tiedä, missä taistelussa vierailija on tätä etiikkaansa testannut. Meksikon vallankumoussodassa 1913-1914 yaqui-, tarahumara- ym. jousimiehet ampuivat vierailijan etiikan vastaisesti ja eversti Ivar Thord-Grayn mukaan keräsivät tuhansia kivääreitä pensaikkotaisteluissa hallituksen sotilailta. Koko vallankumous ei olisi ollut mahdollinen ilman näitä tähtäimettömillä jousilla nopeissa tilanteissa ja jopa pimeässä ampuvia miehiä. Erästäkin vartijaa ammuttiin pilkkopimeässä rintaan epäeettisesti tylpällä kärjettömällä nuolella ja vartija kuoli. Viimeisten 22 000 vuoden ajan tähtäimetön, nopea, jopa pimeässä tapahtuva epäeettinen ammunta on ollut valtava menestystarina.

[jkekoni]

Simo, oletko huomannut, että tuolla vasemmalla ylhällä lukee eränkäynti.

[tkorte]

eiku

[Simo Hankaniemi]

No metsästystä se ihmismetsästyskin on ja vaativinta lajia. Mutta tilanne on tietenkin sama fauna-metsästyksessäkin. Eräälle kaverillekin kävi niin, että riistalintu lennähti eteen maahan ja hän halusi antaa tilaisuuden vieressään olevalle vierailevalle tähdelle, tähtäimiä käyttävälle taljamiehelle. Laukauksesta ei tullut mitään, koska tähtäimien kanssa oli jotain ongelmia. MI sanoi, että hän olisi ehtinyt hyvin ampua linnun tähtäimettömällä primitiivijousellaan. Lintu poistui, ennen kuin tähtäimet olivat kohdallaan.

Tähtäimet ovat tietysti parhaimmillaan lavalta tapahtuvassa metsästyksessä, missä etäisyydetkin on jo valmiiksi selvitetty tai kun on aikaa käyttää etäisyysmittaria. Primitiivijouseen tähtäimet eivät kuitenkaan kuulu.

[Guest]

"20-5m matkoilla tähtäimessä täytyy olla piikkejä tai se pitää säätää uusiksi vähintään viiden metrin välein"

Tämä on ehkä hieman liioiteltu toeamus. Minusta ainakin EFAC:ssa useimpien piikiluokan talja-ampujien piikit alkoivat jostakin 20-30 jaardin paikkeilta ja siitä huolimatta "täysiä" ammuttiin tipuista varsin paljon, puhumattakaan 11-18 jaardisista. Luokassa ei tähtäimiä saa säätää. Samoin on paljon taljamiehiä, jotka metsästävät "yksipiikkisellä" tähtäimellä, jota ei käytännön metsästystilanteissa juurikaan matkan mukaan säädetä. Alitajuntaisesti arvioidaan matka ja tähdätään matkan mukaan sitten päin tai ali tai yli sopivassa määrin. Tässäkin täytyy olla selvä käsitys nuolen lentoradasta alitajuntaan talletettuna.

Nopeudesta täällä on paljonkin peistä taitettu ja on selvää, että talja tähtäimineen on perinnejousta hitaampi. Tämä ero ei kuitenkaan niin valtava ole kuin usein ajatellaan, varsinkin jos osumat lasketaan. Meillä oli takavuoisina yhdessä seuran kisassa rasti, jossa ammuttiin urheilupistoolin tyyppisesti maalia, joka oli tietyn ajan näkyvissä ja tietyn ajan piilossa. Taisi olla 7s piilossa ja 3s näkyvissä. Aika pitkään sinnittelin taljan kanssa, tosin sormilaukaisulla, mukana, mutta kun piilossa oloaikaa ruvettiin lyhentämään niin tuli hieman haastetta. Taisin jäädä kyydistä jossain 3+3s kohdilla. Matka oli lyhyt, jossain 5-8m paikeilla, jos oikein muistan. Näin jälkikäteen tuntuma on, että sain taljalla parempia osumia ja olisin ollut vahvoilla jos matka olisi ollut yli 10m, mutta hävisin mitä hävisin kuitenkin. Virittää sai vasta kun kuva tuli näkyviin. Nämä nopeusasiat varmaan ovat hyvin erilaisia ampujasta riippuen ja paljon on tehtävissä harjoittelun avulla.

Kiul