Jousi

Arwi · Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329

Tää rupee rönsyämään, jos moderontti tekis taas temput. Embarassed

Mikan "natiivijousen" 20":n vetopituudesta heräsi kysymys, että mikä noiden lyhytjousten se varsinainen pointti on?
Tietysti lyhyempi jousi on kätevämpi käsitellä, mutta tuota lyhyttä vetopituutta en ymmärrä (minä joka ole aina ampunut koko käsivarren mitalla).

Loppukesästä sen verta rykäisin, että tein tuomesta eräänlaisen "koe" lyhyen pitkäjousen. Pituutta oli joku 140-144cm ja jos pöljä olisin ollut järkevä, niin minulla olisi tällä hetkellä noin 50 paunainen tuomijousi 27-28":n vedolla.
Mutta mutta...siinä sitten katselin onnellisena puntarista paunoja, kun 29":n paikkeilla kuului iso paukahdus ja jousen puolikkaat lenteli ympäri huonetta, tuoden amppelista alas emännän rönsyliljat.
Nyt on tilleripuussa mustalla tussilla vedetty viiva 28":n kohdalle, minkä yli ei mennä.

Arwi · Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329

http://www.unifi.it/unifi/surfchem/solid/bardi/archery/scalingbows/
Noh, tuon linkin jälkeen olen vähän viisaampi.
Täytyypä sitten kokeeksi tehdä joskus lyhyen vetopituuden jousi ja kokeilla miten sillä tähtääminen ja ampuminen oikein luonnistuu.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Lyhytjousen pointti on siinä, että se on helpompi kuljetella ja ahtaissa paikoissa helpompi käyttää. Sen valmistaminen on nopeampaa (jänne- ja sarvijouset ovat eri juttu) ja sopivan puun löytäminen on helpompaa. Myös lyhyiden nuolien valmistus ja käsittely on nopeampaa kuin pitkien.

Itselläni on tapana heittää lyhytjousi nuolineen kyytiin lähes aina kun lähden liikkeelle riippumatta siitä, onko jousella tarkoitus ammuskella vai ei. Välinettä on kiva pitää messissä eikä sen mukaan ottoa tarvitse pähkäillä sen pidempään.

Olen ollut havaitsevinani, etteivät pitkäjousiampujat mielellään kuljettele välinettään, ainakaan en tunne ketään, jolle se näyttäisi olevan itsestään selvä käden jatke. Pitkä jousi on useimmiten kotona seinällä. Näin ollen sen mahdollisesti parempi tarkkuus jää usein teoreettiseksi käsitteeksi.

Metsällä ollessa olen monasti havainnut, että pitkäjousikaverit antavat minun mielellään mennä puskiin riistan perässä ja he itse jäävät metsikön reunalle, missä pitkää välinettä pystyy käyttämään. Monasti olen sitten napannutkin saaliin tilanteesta, missä 120 cm jännejouseni on ollut juuri oikea vastaus.

Mutta ei lyhytjousi mikään kaikkien väline ole. Siitä pitää tai ei. Jos tuntee tarvitsevansa pitkää vetoa ja pitkää jousta niin se on silloin ainoa oikea ratkaisu.

Arwi · Joined: 26 Aug 2004 Posts: 329

Täytyypäs enskesänä yrittää suorittaa lyhytousi kokeilu.
Eihän tässä muutenkaan viisastu.

JiiVee · Guest

Antaisitko jotain tekniikkavinkkiä kuinka lyhyellä vetopituudella ammutaan.
Tapahtuuko se ilman selkävetoa hauiksella vai jätetäänkö vetokäsi roikkumaan naaman eteen vai koukistetaanko jousikättä?
Osuuko sillä?
Kaikkea pitää kokeilla.

JiiVee · Guest

Tarkoitatko että vetopituutesi vaihtelee joka laukaisulla?
Vai venytätkö arviolta matkan mukaan?
Osuuko sillä?

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Lyhyellä voi ampua hyvin samalla tavalla kuin pitkälläkin sillä erolla, että jousikäsi on tietenkin enemmän koukussa. Ankkuroinnin paikka ja tapa riippuu siitä, miten lyhyttä vetoa käyttää ja miten pitkät ovat kädet yms. "Lyhyt nuoli" voi olla 50-65 cm, joten sen mukaan on haettava oma tyyli. Silloin kun käytän ankkurointia vetokäteni peukalon alin nivel on suupielessä. Jousta täytyy kyllä vetää myös selkälihaksilla aivan kuten pidempääkin. 50-paunainen lyhyt jousi tuntuu paljon jäykemmältä kuin yhtä jäykkä pitkä. Aivan kuten kiven kampeaminen metrin kangella on raskaampaa kuin kahden metrin kangella, vaikka kivi on sama.

En käytä läheskään aina ankkurointia, varsinkin nopeissa tilanteissa se tuppaa unohtumaan. Lyhyellä jousella kyllä osuu, jos viitsii harjoitella ja kestää alkuvaiheen kankeuden. Uudenlainen työkaluhan tuntuu aina aluksi epämukavalta. Olen pudottanut pyyn koivun latvasta 120 cm mittaisella jännejousella ja ampunut pellolla juoksevan fasaanikukon yli 30 metrin etäisyydeltä jne. Mutta epäonnistumisiakin tietysti tulee paljon. Olen toisaalta nähnyt pitkäjousikaverienkin ampuvan paikalla olevasta faskusta ohi muutaman metrin etäisyydeltä. Pitkä jousi on vakaampi ja ehkä useimmiten tarkempi, mutta niinhän se on kiväärin ja pistoolinkin kanssa. Silti pistoolille on paljon käyttöä.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Lyhyen jousen tilleröinti vaihtelee aika paljon sen mukaan, onko kyse yksipuisesta vai jännevahvisteisesta ja myös profiili vaikuttaa. D-mallinen yksipuinen lyhyt jousi on minusta helpompi tilleröidä kuin pitkä jousi. Kun on vähemmän työstettävää, niin homma sujuu nopeammin. B-mallinen jännevahvisteinen lyhyt jousi on aivan erilainen tilleröitävä. Siis aika vaikea. Koska alkuveto on jo tiukka kaari hakee tehokkaasti heikointa kohtaansa ja tilleröinti voi muuttua vielä kuukausien ampumisen jälkeen.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Lyhyen vetopituuden salaisuus on siinä, että nuolen saa nopeammin liikkeelle, nuoli on yksinkertaisesti huomattavasti nopeampi ampua, nuolta ei tarvitse venytellä kovin pitkiä vetopituuksia, jolloin siihen menee tarpeeton määrä aikaa. Ei jousi ole sen mukaan, että se sopisi ikään kuin jollekin tyypille jotta voisi ampua, vaan jousi on tehtävä tilanteen mukaan. Vaikka lyhytjousi nyt vaikuttaakin avuttomalta peliltä, niin siitä huolimatta tällä saa eniten riistaa; jopa huomattavasti enemmän mitä modernilla kiväärillä. Sama on esimerkiksi hiipimällä lähestyvällä metsästyksellä, niin sillä saa enemmän riistaa; mitä metsästäisi lavalta. Vaikka sellainen hiipimällä metsästäminen vaikuttaisi jotenkin epänormaalilta touhulta; mutta monet eivät tiedä näitä metsästyksen saloja. Pitkäjousi on tehty asvaltintallaajia varten.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Ihan nätin näköinen, tämä lyhyt jousesi. Vetopituus voisi olla tosiaan vähän pitempi, siinä 58 cm. Näytät pitävän aika massiivisista nokeista. Jos niistä kuorisi liiat pois, niin nuolen lähtönopeus voisi parantua muutaman jalan sekunnissa. Mutta eihän se lähtönopeus mikään dogmi ole, kerkiäähän nuoli perille vähän myöhemminkin.

Lyhytjousistamme ei taida olla täällä vielä muita kuvia kuin "valokuvia" osastolla, missä näkyy Turun linnan seinustalla ammuskelua keväällä 2004. Jarna Karrilalla on 132 cm jännevahvisteinen värimulperijousi. Se on vain 44-paunainen, mutta ampuu kevyttä nuolta 174 jalkaa sekunnissa. Tein sen 1998.

Kuvissa näkyy myös yksi minun työhevoseni, 140 cm hikkorijousi, D-profiilinen, 54 paunaa. Olen ampunut sillä ruokonuolella pituutta 195,95 m. Se ei ole mikään hyvä jousi, en ole koskaan tykännyt ampua sillä ja myötäkäyryyttäkin on pari tuumaa, mutta sehän vain toimii vuodesta toiseen. Olen osunut tällä jousella parhaimmillaan 18 m etäisyydeltä kolme kertaa peräkkäin 11 cm maaliin.

Guest · Posted: 14.12.2004 01:55 Post subject:

Lisäyksenä vielä tuohon edelliseen puheenvuorooni, niin "artikkeleita" osastossa on juttu Pohjois-Amerikan intiaanien jousiammunnasta, missä kuvituksena on mm. valokuva Timo Miettisestä ampumassa eräällä lyhyellä jännejousellani.

Tuo jousi on tehty 2001, B-profiili, jäykkyys 47 paunaa 58 cm vedolla, pituus 120 cm, hikkoria, hirvenjänteitä liimattu selkään 65 g, jänteiden päällä puuvillakangasta johon on hierottu punaista jauheväriä, jousenjänne on lampaan suolta. Kuvassa oleva nuoli on tuomen vesaa, viini on saukonnahkaa.

Tuon jousen paras "urotyö" on voitto pitkän matkan tarkkuuskilpailussa Paraisilla huhtikuussa 2002. Kisan järjestäjä oli eräs kaverini, joka oli vuosia kehunut keskittyvänsä lähinnä vain ampumaan tarkkuutta pitkiltä etäisyyksiltä. Hän huomautteli aina joskus lyhyistä intiaanijousista, että ne ovat lasten leluja. Hän suosi itse jäykkiä marjakuusisia pitkäjousia. Kisassa ammuttiin noin 100 - 170 m etäisyyksillä oleviin kohteisiin. Voittoni oli pettymys ko. kaverilleni. Hän väitti voittoni syyksi sitä, että nuoleni olivat kevyempiä kuin muilla, jotka kaikki ampuivat pitkillä jousilla. Kotona punnitsin nuoleni ja ne painoivat 28 g, eli suunnilleen saman kuin muillakin. Yleensä lyhyet nuolet eivät paina näin paljon, mutta minulla oli kärkinä rynnäkkökiväärin hylsyjä, jotka antoivat enemmän massaa kuin kenttäkärjet.

Tim Bakerin olisi ollut hyvä seurata tuota kilpailua. Hänhän kirjoittaa, että melkein mikä hyvänsä pitkä keppi ampuu paremmin kuin nämä "elegantit pikkuveljet".

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Oops, kirjautuminen unohtui. Edellisen puheenvuoron siis kirjoitti Simo Hankaniemi.

Martti Auer · Joined: 27 Jul 2004 Posts: 2043 Location: takapajula

Niin, nämä pitkäjousientusiaistit keksivät aina syitä. Käsittääkseni lyhyttä jousta kohtaan on kohdistettu paljon paljon enemmän kritiikkiä, mitä minä kohdistan "pitkää jousta" kohtaan. Yleensä näillä pitkäjousientusiaisteilla ei ole edes mitään hajua lyhyistä jousista. Pitkät jouset olisi laitettava romukoppaan, nämä ovat ennenkin olleet vähemmistönä ja tulevat olemaan. Minä olen majoriteetti. Tietysti tässä puhutaan 1/2 sekunnin sadasosista; mutta se ratkaiseekin metsästyksessä. Siinä pelataan 1/2 sekunnin sadasosilla. Muutenkin nämä pitkäjousientusiaistit haluavat kommentoida asioihin joista eivät tiedä mitään, pysyisivät hiljaa. Näillä ei ole asiantuntemusta jousen teosta eikä yhtään mistään muustakaan. Se lattajousi jolla ammuin viimeksi Kuralan kilpailuissa, niin se oli erittäin huonosti tilleröity, kuten pitkät jouset yleensä, tämä ei olisi pelittänyt lainkaan lyhyenä jousena. Lyhytjousimestarit pyrkivät aina tekemään lyhyen jousensa viimeisilleen, nämä ottavat pelistä kaiken irti ja se on juuri suuri syy, miksi lyhyt jousi on aina tarkempi ja tehokkaampi, mitä pitkä jousi.
_________________
Sellainen on suuri opettaja, joka taistelee professoreita vastaan, jolloin voi tulla professoriksi. Tämä on hienostunutta, tyhmyyttä vastaan. Viisautta ei voi kuitenkaan voittaa edes viisaudella, edes zen, viisaus tarvitsee tyhmyyttä, zen, toisinaan.

Tuomo · Joined: 25 Oct 2004 Posts: 2220 Location: Hausjärvi

Voisiko joku ystävällisesti määritellä tässä vaiheessa keskustelua, milloin jousi on lyhyt ja milloin pitkä. Mikä on "oikea" raja-arvo. Entä vaikuttaako määrittelyyn jotenkin jousen selystys - onko "lyhytjousessa" jänneselkä ja "pitkäjousessa" ei ole? Vai vaikuttaako jousen muotoilu jotenkin? Jousi kuin jousi, pituudesta riippumatta. Jousen mitta vaikuttaa varmasti sen suunnitteluun ja toimintaan - paremmuus taas riippuu hyvin paljon tilanteesta.

Guest · Posted: 16.12.2004 10:24 Post subject:

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Koko käsite "pitkäjousi" on luotu Englannissa, Jim Bradburyn mukaan 1500-luvulla, kun jousi oli jo kovaa vauhtia syrjäytymässä tuliaseiden tieltä. Tällöin Englannin paremmat piirit alkoivat tuntea nostalgisia fiiliksiä satavuotisen sodan aikaista kansallisasetta kohtaan. "Pitkäjousi" tarkoittaa yhä englantilaisen Long Bow Societyn sääntöjen mukaan vain tätä tiettyä englantilaista marjakuusista sarvinokkista tietyt mitat täyttävää jousityyppiä. Olen siteerannut jossain toisaalla näillä sivuilla heidän sääntöjään.

Muualla maailmassa ei minun tietääkseni ole tunnettu termiä "pitkäjousi", vaan jouset on luokiteltu enemmän muiden ominaisuuksien suhteen. Pitkät jouset ovat siis eri asia kuin pitkäjousi.

Long Bow Societyn säännön mukaan pitkäjousi on lyhyimmillään 60 tuumaa (152 cm) nokista nokkiin mitattuna. Nuoli on tällöin korkeintaan 26 tuumaa. Tämä on siis englantilainen näkemys.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Mielestäni ensimmäinen ehto määriteltäessä jousen sijoittumista "pituusasteikolle" on sen käyttäjän koko. Jousimies tekee jousen omiin mittoihinsa sopivaksi, oman kulttuurinsa muotioikkujen puitteissa. Niinpä 160-senttisen primitiivin 140-senttinen jousi ei ole subjektiivisesti yhtään sen lyhyempi kuin 180-senttisen ampujan 160-senttinen jousi. Lyhyen miehen suurinkin luonteva vetopituus voi olla lyhyempi kuin pitkän miehen "vajaa" veto, eikä tällä näin ollen ole mitään rakenteellista syytä tehdä jousestaan yhtä pitkää. Alkuperäiskansojen jousimiesten pituus vaihtelee suuresti, mutta reilu enemmistö heistä on/oli keskimäärin teollistuneiden maiden edustajia lyhyempiä. Tämä ei riipu vain vähemmän ylenpalttisesta kasvuajan ravinnosta, vaan myös siitä, että monissa luonnonympäristöissä pienuus on etu. Legendaarinen naparetkeilijä R. Peary otti tutkimusmatkojensa miehistöön vain pienikokoisia, kevyitä miehiä, sillä näiden ruoantarve oli pienempi ja sitkeys parempi kuin isoilla miehillä.

Pituuskiistely on myöskin merkityksellistä ainoastaan verrattaessa saman tyypin jousia. Korealaista 120-senttistä komposiittia on turha verrata 120-senttisiin puuvatsaisiin tasankojousiin: korealaisjousi vastaa vetopituudeltaan kaksimetristä puujousta, ja ylittää heitollaan minkä tahansa puuvatsaisen jousen. Sarvi/jännemateriaalin puitteissa keskipituus on lähellä tuota 120 senttiä (myös turkkilaisten käyttöjouset olivat tämän mittaisia), lyhyt sarvijousi on tasankointiaanien 90-senttinen jousi, pitkä jousi mantsurialainen puolitoistametrinen.

Väitteet lyhyiden jousten vallitsevuudesta ovat aika yksisilmäisiä. Esimerkiksi Euroopasta löytyneet jouset viimeisen 4000 vuoden ajalta ovat järjestään todella pitkiä. Esimerkiksi erään Saksasta löydetyn rautakautisen haudan jouset olivat 218 cm pitkiä. Sveitsin neoliittiset jouset ovat 180-senttisiä, mikä on (hautalöytöjen perusteella 160-senttisille metsästäjille) huomattava mitta. Ruotsin Lapista löytynyt ainoa tunnettu kokonainen saamelainen yksipuinen jousi on 191 cm pitkä. Sukulaiskansojemme historiallisen ajan monipuiset jouset ovat laminoinnista huolimatta tavallisesti pitkiä, kuvien perusteella usein käyttäjäänsä pidempiä. Näillä jousilla metsästettiin samoja eläimiä samassa ympäristössä kuin mekin. Ne eivät voi olla muuta kuin erinomaisia jousia juuri näihin maastoihin. Löytöjen, ja viimeisten metsästäjä-keräilijöiden jousten perusteella en henkilökohtaisesti pidä mitään käyttäjäänsä lyhyempää puujousta pitkänä jousena.

Aivan kaikki eurooppalaiset puujouset eivät suinkaan ole objektiivisesti pitkiä, jokunen lyhyempikin tunnetaan. Italian Ledro-järvestä on löydetty useampia pronssikautisia, noin puolitoistametrisiä marjakuusijousia. Jotkut muistakin löydöistä ovat myös saattaneet olla lyhyitä, mutta päistään katkenneen artefaktin alkuperäisen pituuden määrittäminen on mahdotonta: ehjissä löydöissä on sekä lyhyitä ja paksuja että hyvin pitkiä ja kapeita jousenkärkiä.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Jousen pituutta on samankin kansan keskuudessa vaikea yleistää, sillä hyvin monien kansojen keskuudessa on käytetty eri mittaisia ja eri rakenteisia jousia.

Luulisi että esim. Amazonin sademetsässä on "tilaa" vain yhdelle jousityypille, mutta sielläkin pituudet ja mallit ovat vaihdelleet. Melko lyhyitä jousia käyttävä heimo voi olla naapurina erittäin pitkiä jousia käyttävälle heimolle.

Tutustuminen mihin tahansa laajaan jousikokoelmaan osoittaa, että kaikkea on tehty ja kokeiltu. Englannistakin on löydetty mm. noin metrin mittainen puujousi. Myös Siperiasta löytyy kaikkea, on lyhyttä ja pitkää.

Mika · Guest

Lyhyitä jousia.

Guest · Posted: 05.09.2005 18:23 Post subject:

Lyhyitä jousia.

muokkaus · Joined: 21 Oct 2005 Posts: 40

Lyhyitä.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978