Jousi

[Smirkelimies]

Mistäs olette tilanneet hyvän hinta/laatusuhteen bambuvarsia?
Tai onko löytynyt jotain muita edukkaita varsia?

http://www.ebay.com/itm/100-Bamboo-arrow-shafts33-45-50-shafts-only-/380398286388?pt=LH_DefaultDomain_2&hash=item5891813634

Tuolta saisi aika edukkaasti.

Onko isommissa erissä myytävät aina isommasta rungosta sahattua vai voiko nuo olla onttoja?

Uskalsin jo tehdä ekan tilauksen jousitarvikkeita ebaystä kun hokasin ettei sitä luottokorttinumeroa tarvikaan kuulutella maailmalle.

[Tuomo]

Tilasin vajaa pari vuotta sitten juuri tuolta myyjältä noita bambuvarsia. Todella edullisia ja todella hienoja varsia! Spine täsmää tarkasti, painoissakaan ei juuri ole heittoja ja todella suoria. Muutama aihio tarvii ehkä vähän suoristamista mutta muuten ovat suoraan paketista käyttöön. 100 kappaleen paketista ei ainuttakaan mennyt suoraan kukkakepiksi. Voisin jopa väittää, että jos ostat 100 kappaleen paketin näitä bambuvarsia tai puuvarsia, niin puuvarsissa on enemmän hajontaa niin painossa, spinessä kuin suoruudessakin.

Näissä on solmukohdat hiottu tasaisiksi ja aihiot ovat aika rankasti lämpökäsiteltyjä, josta johtuen varsien kestävyys ei ole aivan sitä mitä bambulta ehkä odottaisi. Kokeilin taivutella noita ja napsahtavat poikki suurin piirtein samoin kuin mikä tahansa muu kaupallinen puuvarsi. Iskunkestävyys on kyllä parempi kuin puuvarsilla.

Jos olisin taas hankkimassa bambuvarsia, niin mitään muuta en edes miettisi, kuin näitä!

Jurilla on myös käsittääkseni kokemusta näistä.

[Tuomo]

Niin vielä, ovat onttoja, yksittäisistä ruo'oista tehtyjä nuoliaihioita. Ja hyvin tasalaatuisia paksuudenkin suhteen, samaa luokkaa kuin puuvarsissakin.

[Smirkelimies]

Mielenkiintoista! Jouseni ovat 40-48 # pihlajajousia. Jos tilaisi 40-45 # varsia olisikohan ne hyviä? Vai kannattaako tilata hieman jäykempiä ja laittaa painavampi kärki? Ilmoitettu jäykkyys lienee pitkälle, aikamoinen hujoppi 84 cm pitkänä. Jos lyhentää esim 70 senttiin, sehän jäykkää vartta tosi paljon. Vaikiaa

Onko se ihan sama millä puulla päät tukkii. Pelaiskohan paksunnettu epoksi?

Olipa monta kysymystä, toivottavasti tämä jaksaa kiinnostaa eksperttejä ja nykysiä perttejä. Kiitos Tuomolle tiedoista!

[Tuomo]

Nuolen jäykkyydestä ja sen määrittämisestä on ollut aiemminkin juttua. Kannattaa muistaa, että ilmoitettu spine on aina 28 tuuman nuolelle, riippumatta nuolen todellisesta pituudesta (olettaen tietenkin, että mittaaja on osannut asiansa). Jos tykkäät lyhyemmistä nuolista, niin tuuman lyhennys "jäykistää" nuolta noin 5 paunaa ja toisinpäin. Täyspitkinä noiden tehollinen spine on noin 25-30 paunaa, jos nuo siis ovat 40-45 paunan aihioita. Toisin sanoen, nuo voisivat olla juuri sopivia varsia, varsinkin kun niissä on reilusti säätövaraa!

Aihion päitä ei tarvitse millään tukkia. Self-nokki toimii hyvin, jos vahvistaa lankapunoksella ja tekee sen solmun kohdalle. Ja kärjeksi 5/16 tuuman kartio, niiin hyvä tulee!

[Juri]

[Smirkelimies]

Foorumin kasakuvissa en ole huomannut bambunuolia, joten suurin osa kai käyttää muita varsia. Lieneekö halkeamistaipumus syynä? Muutenhan nuo kuulostaa olevan oikein hyviä.

Jos pitäisi valita maailman parasta puu/ruokomateriaalia oleva varsi, mitähän se olisi? Mukkanuolen sivuilla sanotaan että suomalainen mänty on maailman huippua.

[Smirkelimies]

Jossain netin uumenissa mainittiin että Port Orford Cedar olisi ehkä parasta puunuolimateriaalia.

http://www.rosecityarchery.com/POC_Shafts.htm

Eipä tuo ihan mahottomia maksaisi /kpl jos tilaisi sata. Tosin yli tupla hinta bambuun verrattuna.

Sitten on sitä liimaamalla kasattua bambunuolta 50 kpl erissä. Valinnanvaraa on...

[Iivana]

Kyllä tuo suomalainen mänty on hyvää. Sitä on käytetty ennenkin. Tosin kyllä puhutaan punahongasta, joka on mäntytukin jo tiivistymään alkanutta ydintä. Suorasyisen kelohongan ydin voisi olla kovaa kamaa.
Noissa havupuissa on mielestäni oleellista kevät/kesäpuun suhde. Pohjoisempana tuota kevätkasvua tulee tietenkin enemmän. Se on enempi höttöä kuin kesäpuu.
Juttelin kerran tuosta tiivistymisasiasta erään vanhan puusepän kanssa, ja hän oli sitä mieltä, että nykyisin suomesta on vaikeaa löytää tarpeeksi iäkästä mäntyä. Hänen mukaansa kun puu alkaa hongittua se tiivistyy ja kovenee, ja on sen vuoksi parempaa kuin nuorempi, vaikkakin jo kookas puu. Elinkaaren päässä on tietenkin jo täysin hongittunut kelo. Minulla ei riitä potku kyseenalaistamaan ko. asiaa.
Jos mänty on hyvää, niin se on suorasyistä. Niinkuin mukkanuolen nuoliaihioissa. Juhanilta kun tilaa, niin saa aina ensiluokkaisia aihioita ja valmiiksi painoluokiteltuja (3 eri luokkaa).
Ja eipähän ole metso moittinut mäntyaihiota.

Toinen hyvä puu on kuusi, mutta sitä on hankala saada suomesta oksattomana ja suorasyisenä. Kaupallisia aihioita ei valmista suomessa tietääkseni kukaan. Itävaltalainen kaveri valmistaa kuusiaihioita Middle Mountain Shafts nimellä, ja ne ovat olleet ihan hyviä. Boksiin mahtuu huonojakin aihioita, sekä boksissa olevia ei ole normaalisti painoluokiteltu mitenkään.
Suorasyinen painoluokiteltu kuusi on tietyssä mielessä jopa parempi kuin mänty. Se on kevyempi. Lisäksi kuusi ja mänty ovat huomattavasti lujempia kuin seetri. Tuon kuusen ja männyn painoeron huomaa heittonopeudessa selvästi. Tätä lisää vielä se, että kuusiaihion saa 100 gr:n kärjellä helposti lähes samaan F.O.C kuin männyn 125 gr:n kärjellä.
Tämmöisiä mietteitä.

[Tuomo]

Bambusta vielä sen verran, että harva sitä tosiaan oikeasti jokapäiväisessä ammunnassa käyttää. Syitä lienee monia. Yksi on ainakin tähän asti ollut saatavuus ja hinta. Toinen on, että bambuaihiota ei saa aivan yhtä suoraksi kuin puuaihiota, joten tarkkuus kärsii hieman. Lisäksi ainakin omat bambuni ovat nokkipäästä niin ohuita, ettei niihin saa muovinokkia - ja muovinokki bambunuolessa on jotain mihin ei saa sortua! Self-nokillisilla nuolilla en enää ammu kasaa, niitä on paljon työläämpi korjata nokkiosuman jälkeen kuin muovinokillisia. Periaatteessa nokkiosumat ovat kivoja mutta ekan jälkeen ei enää self-nokillisten kohdalla! Bambut ovat myös suhteessa vähän painavampia kuin vaikkapa kuusiaihiot, joka on myös syy, etten käytä niitä. Lyhyiltä matkoilta asialla ei ole merkitystä mutta vaikkapa American Roundin matkoilla on.

Bambunuolet ovat nättejä ja onhan niillä vähän erilaista ampua. Vähän sellaista erikoisherkkua!

Niin ja "parasta" nuolimateriaalia ei ole olemassa, on vain parasta kuhunkin käyttötarkoitukseen. Yleisammuntaan bambu on kyllä oiva materiaali, varsinkin tarjottuun hintaan.

[Nanook - pakkasen poika]

Oma kokemus on seetristä sama kuin Iivanalla: kotimainen mäntykeppi kestää paljon kovempaa käyttöä. Jos hinta on lähes sama, niin seetrikepin tilaamiseen ei ole muita syitä kuin hyvä haju... tai vankkumaton halu matkia Howard Hilliä.

[Lehtis]

6 grammaa, siinä syy, miksi suosin seetriä mäntyyn verrattuna. Sen verran on painoeroa muuten samanlaisilla nuolillani ja eron kyllä huomaa tähtäillessä pidemmillä matkoilla maastossa, vaikka käytänkin ehkä keskimääräistä jämäkämpiä jousia. Mänty tosin on puolestaan hiukan kestävämpää, mutta eipä seetrikään taustaan ammuttaessa ihan itsekseen hajoile.

[heiluri]

Tuossa joku pohti punahongan käyttöä nuolipuuna,taitaa olla turhan kovaa ja haurasta.
Paras ja toimivin nuolipuu taitaa löytyä Keskisuomen korkeudella kasvaneesta noin 80-120 vuotiaasta männystä ja siinäkin nimen omaan siitä vaaleammasta kerroksesta.

[Ari Rantala]

Bambunuolia ei ole tullut tehdyksi kuin yksi setti. Niihin hain varret jostakin puutarhakaupasta, en enää muista mistä. Aika plärääminen niissä oli kun etsi suunnilleen samanlaisia paksuudeltaan, suoria ja muiltakin osin kelvollisia. Taatusti helpompaa tilata jostakin valmiiksi lajiteltuna ja oikealla spinellä. Paahdoin varret polttimella ja ihan kelvollisia ne ovat. Solmuja hioin hieman tasaisemmaksi mutta en kokonaan tasalle.

Puuvarsia tein ennen itse pyknäämälläni kolmirullaohjaimeen liitetyllä sorvinterällä sorvissa. Ohjain estää vartta venkoilemasta ja pystyy "ajamaan" pitkänkin varren mittaan pyöreäksi. Viilalla ja hiomapaperilla pinta sileäksi. Työläs ja hidas homma ja laatu vaihteli pirusti. Tuppasivat vielä vääntyillä sorvauksen jälkeen ja usein huonommat katkesivat kun terä eteni kauemmaksi kiinnityspäästä. Huomattavasti parempi ja nopeampi menetelmä olisi kaksiteräinen jyrsin.

Nuolia kun tuppaa edelleen "kulumaan" melkoisesti niin olen valinnut helpoimman tien ja tilannut varret mukkanuolelta. Kartio päähän, kärki kiinni, nokkiura ja sulitus ja ampumaan. Pintaan olen vaihtelevasti suihkinut spraylakkaa tai hingannut kynttilää ja/tai mehiläisvahaa. Nokkiuran olen vahvistanut sääntöjen vaatimalla lankapunoksella mutta muita "hienouksia" en ole enää aikoihin tehnyt.

[Juha]

[Nanook - pakkasen poika]

[Lehtis]

Varmasti minäkin metsästyshommiin nuoleni toisin valitsisin. Siellä tarvitaan läpäisykykyä ja matkatkin perinne- ja muillakin pyssyillä ovat lyhyitä, jos oikeasti meinaa saalista saada, eikä aio haavakoiden perässä juosta kovin pitkälle. Eri liittojen kisoissa matkoja on aina yli 70 m:iin, niin kyllä siinä laakeampaa lentorataa alkaa arvostaa...

[Iivana]

Siperian S-U kansat ovat tehneet nuolensa punahongasta.
Jos/kun syy on suora ja kovuusero kevät/kesä kasvun välillä ei ole liian suuri, niin ei nuo petäjäisetkään itsestään säleile. Kyllä toimivan nuolen saa varmaankin useammasta materiaalista. Kukin tarpeeseensa, yksi kevyemmän, toinen raskaamman. Aina kun ammutaan millä tahansa, niin tasalaatuisuus takaa tasaisen tuloksen. Oli kyse kukkakepeistä tai mummon sukkapuikoista.

Niin, ja halukkaat voi tarkistella lähteen: Kodolányi: Pyyntikultturit s. 140

[Martti Auer]

Kevyet nuolet, kuten kuusipuista ja seetristä niin on lähinnä tauluammuntaan aika pitkälle, tosin harjoitusnuoliin tarvitsisi vähän kestävämpää matskua kun muuten tuppailevat hajoamaan aika helposti jos on kuusesta tai seetristä kysymys periaatteessa, ainakaan nuo 5/16 tai kevyemmän spinetyksen omaavat seetrit, kuuset niin on melko paperia.

Raskaimpia nuolia sitten metsästyskäyttöön, kuten mäntykeppi, Douglasin pihtakuusi, bambu ehkä harjoitusnuoliksikin ja saarni käy ihan hyvin. Raskaammalla nuolella on myös enemmän läpäisykykyä ja silloin tämä FOC, forward of center painopiste jollakin raskaammalla kärjellä soveltuu varmasti paljon paremmin tuollaisiin raskaampiin keppeihin, joutuu käyttämään varmaan raskaampaa kärkeä harjoitusnuolissa.