Jousi

[Janne_H]

Terve vaan kaikille foorumilaisille!

Mulla on n. 170 cm pitkä ja halkaisijaltaan 10 cm vaahtera pötkö, jota eilen lähdin halkaisemaan huonosti siinä menestyen. Ehkä vähän liian rajuin ottein vedin sitä halki, kun se sitten lähti halkeemaan reunaa kohti ja siitä tuli semmonen toiseen päähän kapeneva viipale. Mutta kun tutkailin tuota viipaletta, niin ajattelin että tuostahan saisi tehtyä yhden lavan. Se tietenkin edellyttäisi, että pitäisi tehdä sille toinen lapa kaveriks. Sitten tietenkin pitää miettiä, että miten ne lavat yhdistäisi kestävästi kahvaan.

Koitin myös lähteä käsisahalla tuosta paksummasta osasta sahaa puolikasta, mutta se on aika työllästä. Huomasin myös että sahaus suuntautuu uhkaavasti kohti reunaa. :x

Mutta tässä on muutama kuva. Jos te kokeneemmat voisitte neuvoa miten tästä kannattaisi jatkaa.

[Matti]

Kirveellä työstät loput, ei siinä kauaa mene!

[Janne_H]

[Matti]

Joo, jatka siitä isosta. Pikkusesta saat ehkä yhyen jousen puserrettua mutta tee ensin pitkä. Lankkua vasten sitten aihio kuivumaan sisätiloihin kun olet hakannut sen lähelle tilleröintimittoja. Kuukauden päästä on valmis loppuun työstettäväksi.

[Janne_H]

Juu sainkin tuon nyt halkaistua hyvin. Otin myös jo kuoret pois. Miten kapeaksi tuota vielä kannattaa työstää ennen kuivumista? Sopiiko pistosaha työvälineeksi, vaiko kirveellä kapeammaksi vain? Pelkään että se lähtee halkeamaan keskustaan päin, jos alan kirveellä kaventaa.







Btw, vai että kuukauden päästä vasta pääsen työstämään lisää? Pakko ois saada heti tyydytettyä jousiammuntahimot, jotka yllättäen heräs uudelleen, kun tänne foorumille muutama päivä sitten eksyin. :)

Voisipa melkein käydä kaupasta ostamassa jonkun perusjousen, jolla pystyisi tässä odotellessa ammuskella. Osaatteko suositella jotain liikettä Helsingin seudulla? (asun Espoossa) Saisiko n. 200 ? hyvän jousen? En kyllä mitään aivan aloittelijan jousta tarvitse, sillä ampunut olen aikaisemmin monissa tapahtumissa, eli perus taidot on tallella.

[Tuukka Kumpulainen]

Itse en kaventaisi pulikkaa tässä vaiheessa yhtään jos en voisi työstää sitä tuoreena käytännössä valmiiksi (kärki- ja kahvakavennuksia lukuun ottamatta). Siis niin ohueksi, että se taipuu reilusti (ja tasaisesti!) maata vasten painamalla. Vaahtera tykkää kieroilla kuivuessaan ja sitä enemmän, mitä kapeampi steivi on. Jos jänne viipottaa pari tuumaa kahvasta ohi, on jousella ikävä ampua.

Voihan sitä kaupan jousen ostaa odotteluajaksi jos irtopätäkkää putoilee perstaskusta, mutta itse tekisin isoimpaan tuskaan vaikka lähimetsän pihlajanrisuista ns. tunnin jousia, joilla ammunnan riemu on ihan yhtä iso kuin millä tahansa kuitulaminaatilla mutta investointi on se tunti kevyttä kenttätyötä puukon kanssa. Käyvät hyvästä harjoitusmatskusta ettei tarvitse hyvää vaahteraa pilata osaamattomuuttaan kun se vihdoin kuivuu tillerivalmiiksi.

[Ari Rantala]

Tuossa kirveellä ja kiiloilla halkaisussa saa olla tarkkana, ettei käy juuri noin. Itse en siinä onnistunut vaan halkeaminen karkasi käsistä ja staavi oli pilalla...kahdesti

Nyt olen tyytynyt "perinteiseen" vannesahalla halkaisemiseen ja homma pelaa

Yhtenä keinona tuon väliaikajousen hankintaan voisi olla tämän palstan ostetaan/myydään palsta. Väki on tehnyt jousia jo vuosia ja luulisi jollakulla olevan jo pari ylimääräistäkin. Minullakin on mutta ne ovat kauniita mutta tehottomia enkä kehtaa sellaisia myydä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-

[jkekoni]

Itsekin olen tollaisia tehnyt pari kappaletta. Tai toi on itseasissa ihan ok, koska siitä tulee yksi.

Huono on kun 2:n staavin aihiosta ei saa ainuttakaan. Nimin kokemusta on.

Sen jälkeen sahannut. Jopa käsisahalla 15cm paksun 2m:n pihlaja aihion halki.

[Janne_H]

Olen tuon isomman palikan työstänyt höylällä tämmöiseksi:





Leveys on keskellä 2,5 tuumaa ja kapenee päihin joissa leveys on 1,5 tuumaa. Paksuus on n. 1,7-1,5 tuumaa.

Kysymys kuuluu, että millaista puuta tuo vaahtera on, kannattaako mun pitää leveys kutakuinkin tuommoisena ja tehdä ohut? Vai toimiiko vaahtera paremmin kapeana ja paksuna?

[Antti]

Höyläsitkö staavin selänkin? Jos teit sen, niin jäikö siihen yksi vai useampi vuosirengas puuta? Kyllä noin paksulustoinen ja suht paksusta pöllistä tehty olisi mennyt ilman selän tasoittamistakin. Oikeastaan kestävämpi ratkaisu kuin kokematon decrownaus.

Itse en ajattelisi ääripäinä asiaa; leveäkö ja ohut vai kapeako ja paksu jousi? Kyllä vaahterasta jousi tulee, teki kummalla tavalla tahansa, mutta tee kuitenkin "sopusuhtainen". Ikävän ympäripyöreä ilmaisu, mutta ehkä joku kahvakohdasta 4 cm leveä kaveten 2 cm päihin voisi olla sopiva. Paksuuden annat olla vielä kavennusta tehdessäsi tuona muutamana senttinä, mikä se nyt näyttää olevankin, eli että jousi jää selvästi ylijämäkäksi. Kaventamiset hoideltuasi voit sitten harkitulla massun ohentamisella työstää jousenalkua pikkuhiljaa haluamillesi paunamäärille (mitkä ne muuten ovat?).

Jos (mutta tuskinpa vain) pyssy menee aivan lelulutkuksi näillä ohjeilla, niin tuosta kepistä on kyllä varaa lyhentää muutamakymmentä senttiä.

[Janne_H]

[Antti]

[Janne_H]

[Antti]

[perttime]

Käytetään vanhaa aihetta, kun kysymys liippaa samaa asiaa.

"Toi" käskee, että takapihalta pitää kaataa vaahtera. Ei ole suuren suuri, mutta päältäpäin lupaavan näköistä runkoa on sen verran, että siitä voisi saada useammankin jousiaihion, jos ei pahasti raatele puuta halkaistessa.

Onko vinkkejä mitä kannattaa - tai varsinkin ei kannata - tehdä halkaistessa?

Omat työkalut rajoittuvat kirveeseen, käsisahaan, veitsivalikoimaan, lapioon ja puupalikoihin.

[Arwi]

Oma tapa näin.
Ensin valikoidaan pöllistä tietysti tulevat selät ja sen mukaan sitten halotaan.
Itse kuorin pöllin sivuista vähän kuorta pois siitä mistä se halkaisulinja tulee kulkemaan. Tällä on tarkoitus se, että näkee välittömästi mihin suuntaa se puu halkeaa, eikä karkaa kuoren alla sivuun.

Halkaisuvälineinä mulla on muutama kirves ja pajavasara.
Eka kirves pölkyn päähän, linjaan mistä pölli halkaistaa kahtia ja vasaralla lyöntiä hamaraan niin että pölli lähtee halkeamaan.
Kun se pölli lähtee halkeamaan niin jatkan halkaisua toiseen päähän edeten lekomalla aina kirvestä toisen eteen molemmin puolin siinä halkeamassa.

Syy miksi käytän kirveitä on se, että jos halkaisulinja jostain syystä lähtee menemään sivuun, kuten tämän ketjun ekan viestin kuvassa jollekin on käynyt niin halkaisulinjaa voi korjata oikeaan suuntaan, lyömällä kirveen hiukan sivuun ajautuvan halkeaman eteen. (tai siis kirvestä ei lyödä mihinkään vaan terä asetetaan haluttuun kohtaan ja pajiksella huitaistaan jälleen perään)

Vaahtera halkeaa todella nätisti (lähes kuin ajatus), mutta hitaasti kannatta kuitenkin edetä. Ikäänkuin vähän kuunnella ja katsella mitä tapahtuu.

[heikki]

Komppaan tässä vaan, että Arwi antoi täydelliset ohjeet. Korostan vielä, että kiiloja halkeamaan molemmin puolin. Ja hitaasti: anna puun nitistä ja napsua rauhassa melkeinpä jokaisen kiilan kopautuksen jälkeen.

Viime keväänä tuli halottua aikamoinen kasa vaahteroita, ja kaikki halkesivat tosi nätisti. Jotkut haloin aloittaen keskellä olevasta oksasta, eli oksantapista kirves sisään ja siitä edeten kohti päitä tasatahtia. Hyvin onnistui.

[Tuomo]

Just näin! Saman virheen joskus tehneenä. Varovasti kun etenee ja käyttää useampaa kirvestä ja/tai kiilaa. Puuta pitää myös hieman lukea, kuten Heikki totesikin, jos matkan varrella on pahalta näyttävä oksankohta, niin kannattaa aloittaa siitä.

[perttime]

Kiitoksia neuvoista. Eiköhän se siitä....

Onko vaahteran käsittelyn helppoudessa/vaikeudessa muuten eroa, jos siihen ryhtyy nyt vielä talvisessa kelissä tai keväämmällä, kun se alkaa pukata silmuja tms.

[Tuomo]

Nyt on aika kaataa jousipuu, ennenkuin nesteet ja sokerit lähtevät virtaamaan! Halkomisen voi tehdä sitten myöhemminkin, joskin kätevintä se on tehdä siinä samalla. Yleensä tuore puu halkeaa helpommin kuin kuiva, tosin kuori päällä oleva pölli ei kuivu yhtään mihinkään.

[Juri]

Ehdottomasti parempi halkoa saman tien. Vaahteralla onnistuu vaikka olisi umpijäässä.
Neljäsosat ja kahdeksasosat halkaistaan sitten niin, että asetetaan jo halkaistu pinta maata vasten ja lyödään kiilaa kuoren puolelta sydäntä kohti. Näissä kannattaa varautua enemmän ennakoimaan ja ohjailemaan halkeaman suuntaa.

[J Menna]

Syksyllä halkaisin jalavaa ja halkesi ihan puukiiloilla. Nekin oli jalavaa, tosin kuivaa jalavaa.

[Smirkelimies]

Viime kesänä myöskin kaadoin Kotkasta pari 15 cm vaahteraa. En halkaissut niitä vaan veistin heti ytimeen asti puolet pois. Tahtoo nuo halkaisut mennä yleensä pieleen. Puihin tuli kuivuessaan selkään pientä pitkittäistä halkeamaa. Onko se vaahteralle tyypillistä vai lähtiköhän kuivumaan liian nopsaan?

[perttime]

Ylempänä olevista viesteistä ymmärsin, että vaahtera voisi kuivua suoremmaksi, jos ei heti palastele kovin pieneksi. Onko sillä väliä, ottaako kuoren pois vai antaako olla?

Tuo takapihan vaahtera kasvaa suoraa varttaan vähän vinossa. Ilmeisesti yläpuoli olisi se parempi puoli, eli sitä ei ainakaan kannata rikkoa.
... vai onko vähäisellä vinoudella oikeasti väliä?

[Juha]

[Juri]

[J Menna]

En tiedä onko järin kuiva puolitoista vuotta sitten kaadettu vaahtera vai ei... halkaisija n 10cm.
Vaahteraa en siis ollut halkonut ja liima oli päissä. Se olikin sisältä hieman kostea yhä.
Kuori lähti siitä osiosta josta jousen teen n. 5minuutissa. Kuori oli ihan kuiva ja veistokirveellä otin suurimmat ja siklillä loput. Selkä pysyi ehjänä. Helppo homma. Tarkkaan se pitää tietty tehdä eikä höseltää siinä.

Mutta kai nuo kostuttelut jollekkin sopii.

Oli muuten huikeat vuosilustot 6-8mm paksuutta!!!

[perttime]

Kaadettu ja halkaistu. Ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa, mutta eiköhän noista jotain saa.

Kaataessa puun alaosa lohkesi jonkin verran, vaikka olin sahannut siltä puolelta vastaan. Halkaisukin vähän karkasi, mutta onneksi sinne valmiiksi huonolle puolelle. Paras pala on sen verran pitkä, että on vielä varaa miettiä parasta kohtaa. Muut palat jäivät inkkarimittaisiksi.

Menetelmä: uraa auki kirveellä, jota hakkasin koivuhalolla. Veitsellä kuorta pois, että näen minne halkeama menee. Puisia "kiiloja" väliin, että halkeama pysyy auki. Välillä toiselta puolelta. Riittävästi (?) ihmettelytaukoja.

Samalla kuorin ja vähän veistelin eilen katkaisemaani n. 6,5 cm paksua pihlajan runkoa. Että pihlaja osaakin haista pahalle märkänä...

[Tuomo]

Vuoden kuori päällä "kuivunut" halkaisijaltaan 10 senttinen pölli ei ole oikeasti juurikaan kuivunut. Jousipuuta tuppaa tulemaan sysäyksittäin, joten en ole oikein ehtinyt halkomaan ja laittaa aihioita puristuksiin kuivumaan. Joten olen vain liimannut päät umpeen ja jättänyt pöllit navettaan asettumaan. Kun sitten on jousenteon aika, niin jousimittoihin veistetty aihio on helppo kuoria.

Jos puun kuorii heti tuoreeltaan, se patinoituu nopeasti kyllä todella nätisti, oikein hienon primitiivisen näköiseksi. Kuivana kuorittu vaahtera tai pihlaja jää lähes valkoiseksi.

[perttime]

Jonkin verran näkee kuvia valmiista jousista, joiden selkään on jätetty kuori.
Kuori ilmeisimmin hidastaa kuivumista.

Onko valmiissa jousessa oleva kuori pelkkä ulkonäkökysymys vai vaikuttaako se jousen kestävyyteen tai suorituskykyyn? Paino tietty voi hidastaa heittoa.
... olettaen tietysti, että kuori ei itsekseen rapise pois kuivuessaan ...

Mainituista vaahteran ja pihlajan palasistani veistin vain pinnan pois kevyellä kädellä eli eivät ole vielä puuhun asti paljaita.

[pyssymies]

[perttime]

Mitä kohtaa vasarasta käytetään kuoren poistamiseen?

Olen vähän ihmetellyt, millä mekanismilla kuori heikentää jousta. Lisätäänhän jousiin toisaalta kuituja, nahkaa, lankaa, kangasta, paperia tai kuorta jousen vahvistamiseksi/suojaamiseksi/komistamiseksi.

[pyssymies]