Jousi

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Onko kukaan tehnyt nuolia kotimaisesta järviruo´osta? Tein yhden sellaisen joskus 1973, mutta en enää muista mikä oli kestävyys. Nalle Korander muistaakseni aikoinaan esitteli myös vastaavaa nuolta, mutta hänellä oli ruo´on sisälle työnnetty vahvikkeeksi metallipuikko tai -putki.

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

ei ole kokemusta teosta,mutta mitä vesikasvillisuuden ja ruon niittoon olen perehtynyt,niin ruoko kannattaisi (ehkä?)kerätä alueelta,jolta on aikaiempana vuonna kerätty/niitetty ruoko kasvusto pois.tälläisestä ruosta saa myös parempaa ruoko-katon materiaalia.lisäks tähän liitty pohjan koostumus,mutta sitä en tähän hätään muista;mutta ehkä se oli niin että hiekkä pohjaisella ruoko kasvaa paremmin ja tukevammin kuin savi pohjalla?vaikka mudallahan rannat on yleensä verhottu,mutta se mitä sen alla on vaikuttaisi kuitenkin kasvin kasvuun.

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Minä suhtaudun hieman epäillen kotimaisesta järviruo'osta tehtyihin nuoliin, materiaali on sen verran hentoista. Keräsin aikoinaan Vantaan Pitkäjärven rannoilta mielestäni erityisen tiheästä, korkeasta ja vahvasta ruovikosta nuoliaihioita. Näistä parhaimmatkin olivat niin ohuita ja taipuisia, että niitä ei olisi voinut ampua 20-paunaista tymäkämmästä jousesta. Tilannetta vielä pahentaisi raskas etuvarsi tai kärki, jolla nuolen painon saisi jotenkuten riittäväksi. Myös ruokojen suoruus oli mitä sattui, vaikka pyrin valikoimaan vain parhaat mukaani - jo kuudenkymmenen sentin varteen nivelkohtia tulee monta. Etelämpänä Euroopassa ja Amerikassa järviruoko kasvaa yli kuusimetriseksi. Näistä saanee kertaluokkaa parempia nuolia kuin meikäläisistä nelimetrisistä.

Osmankääminvarret ovat selvästi paksumpia, jäykempiä ja suorempia kuin ruo'ot. Olen tehnyt pari kevyttä puukärkistä nuolta osmankääminvarsista ja ampunut niitä vajaalla vedolla neljäkymppisistä jousista. Huolella valikoitu osmankäämi on mielestäni jo käyttökelpoinen pikanuolimateriaali.

Eero · Joined: 01 Nov 2005 Posts: 69 Location: Helsinki

Minullekkin tuli kesällä mieleen tämä osmankäämi, kun satuin aina välillä näkemään. Mutta en ehtinyt kokeilla. Pitääpä ensi kesänä mennä ojan varteen valkkaamaan suorimat yksilöt. Kannattaisikohan nokkipäähän lisätä puunpala lisäämään kestoa?

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

no totta joo.ovat kuivuneena melkoisia kepakoita.pitää mennä ens viikolla ettimään jäänpäälle jääneitä varsia tuusulanjärveltä....tai miten nyt talvi etenee....

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

pari kävin ottamassa.jonkunlaiset nokin päät pitäis koittaa veistellä.muuten pitävät suhthyvin profiilinsa,kun olen kokeillut pitää niitä välillä ulkona päivän ja sitten taas sisälle pariksi päiväksi kuivumaan.tosin saisivat olla ehkä vieläkin jämäkämpiä.mutta ampumavalmiita ei siis kuitenkaan,jotta tietäisin sanoo enempiä.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Opin tässä juuri hetki sitten, että Phragmites communis ja Phragmites australis ovat yksi ja sama kasvi, eli tämä Suomessakin kasvava järviruoko. Nämä Lounais-Amerikan ruokonuolet ovat "järviruokoa". Siellä päin on myös toinen isompi ruokolaji, joka on tulokaslaji vanhasta maailmasta.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tästä järviruo´osta on Amerikassa käytetty myös nimiä "carrizo reed" ja "river cane".

Mainitsemani tulokaslaji on Arundo donax ja kolme muuta Arundo-lajia. Se tunnetaan Amerikassa nimella "giant reed" (myös muita nimiä). Se on ruohokasvi, joka sekoitetaan usein bambuihin. Arundo tuotiin Kaliforniaan luultavasti 1890-luvulla Ranskasta farmien tuulensuojakasviksi. Se on levinnyt myöhemmin yli USA:n eteläosan rannikolta rannikolle, pohjoisrajana suunnilleen Kalifornian pohjoisreunan linja.

Mika · Joined: 22 Apr 2006 Posts: 978

jkekoni · Joined: 01 Jan 2005 Posts: 2834 Location: Espoo

Englannin kielistä ruokoa saa käytää vain ELB:ihin. Embarassed

V.T · Joined: 13 Mar 2005 Posts: 214 Location: Kuusankoski

Tuukka Kumpulainen · Joined: 25 Jul 2004 Posts: 1566 Location: Turku

Kotimaisissa ruo'oissa on umpinaisia nivelvälejä tiuhassa (monta / nuolivarsi). Ennenkuin sisäputkea voisi asentaa, pitäisi nämä ensin puhkoa tasamittaisiksi läviksi ruokoa halkaisematta. Liian iso homma jos minulta kysytään. Tuplaruokokaan ei painaisi / spinettäisi tarpeeksi kunnon nuoleksi, luulen.

Simo Hankaniemi · Joined: 08 Jul 2004 Posts: 4937 Location: Turku

Tein jokin aika sitten ruokonuolen tästä kotimaisesta "carrizosta". Hauraan tuntuista materiaaliahan tämä on. Suoristaminen ei meinaa onnistua. Yritin kuumentamalla ja vääntämällä suoristaa ensin muutamia ruokoja, mutta ne hajosivat. Tämä viimeisin oli luonnostaan lähes riittävän suora, joten jätin sen silleen. Nuolen on tarkoitus olla vain rekvisiittaa, joten sillä ei ammuta.

Varressa on vain yksi solmukohta (60 cm varsi) keskellä. Tein niin pitkän puisen esivarren, että se ylettyy tähän solmukohtaan saakka. Sama juttu nokkipuolella. Työnsin ruokoon puisen tikun ja sen lisäksi tein puisen nokkikappaleen. Runsaasti liimaa sisään. Aika keinotekoisen tuntuinen ratkaisuhan tämä oli, mutta nyt uskon ruo´on kestävän tapaukset.

Kärki on piikiveä.

Mangrove · Joined: 01 Jan 2007 Posts: 646

Sattumalta käteni tavaili Dioskoridesen De materia medican (n. 100 jKr.) editiota jossa mainitaan kalamos nastos nimisen ruo'n käyttättämisestä nuolien valmistukseen. Ilmeisesti kyseessä on jättiruoko eli Arundo L. Toisesta lajikkeesta valmistettiin kyniä.

toni · Joined: 31 Dec 2004 Posts: 1453 Location: aurajoki

Että tänne on tullut joskus kirjoitettua...
En suosita kokeilemaan osmankäämiä,ainakaan perus käsijousille.
Ei pysy kasassa,alkaen vaikka ilman vaivan näköä pihtailematonta tuki punosta.
Muuten kyllä mukavan paksu,sotanuolimainen..