| View previous topic :: View next topic |
| Author |
Message |
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
 Posted: 21.10.2012 17:58 Post subject: Sarvijänne-, jänne- ja sarvivatsajousia vuosien varrelta |
 |
|
Uhkailin tuossa laittaa potretin vuosien varrella tekemistäni sarvijänne- jänne- ja sarvivatsajousista ja tässä se nyt on. Jokunen jousi on häispännyt maailmalle, jokunen on hajonnut tai kierrätetty muiden syiden takia ja joistakin ei ole koskaan jousta tullutkaan.
Ylimpänä on pihlajarunkoinen tuohipäällysteinen sarvijännejousi, seuraavana bamburunkoinen tuohella suojattu jännejousi, sitten tuoheen kääritty jänneselkäinen ugrijousiyritelmä, sitten kaksi "tavallista" sarvijännejousta joista kärmesnahka alimpana, seuraava on pihlajainen jännejousi, ja jännejousista vikana tuo jo neljättä vuotta kesken oleva osin kierrätysjänteillä selystetty sarvivatsainen joka odottelee edelleenkin isohkoa kyynnahkaa toiseen lapaansa. Siitä seuraavat ovat bambuselällä ja sarvivatsalla olevia joista alin on vielä vaiheessa ja odottelee inspiraatiota. Kisajouseni on tuo mustakahvainen ennen vikaa keskeneräistä.
Tuo keskeneräinen jytkyn oloinen sarvijännejousi josta puuttuu se toinen kärmesnahka olisi ehkä mielenkiintoisin jatkaa ihan valmiiksi jos vain saisi jostain sen ison kyyn nahan...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
 |
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 21.10.2012 22:35 Post subject: |
|
|
Hyvä setti sulla Ari. Hakee vertaistaan tällä niemenkärjellä.
Se että niissä on teollisia liimoja on vain yksi rajanveto jolla jokainen tekijä määrittelee oman kaukokaipuunsa asteen.
Tärkeämpää on että ne ovat tehtyjä kuin että olisivat jäänet suunnitelmina paperille tai aivopoimuhin.
Eli hienoa!
Jännepihlajassa on myös poikkinyöritykset? Oliko ratkeamisen alkuja vai oletko vain mieltynyt poikkipunoksiin.
Miten pihlajan vatsa on sietänyt jännejousessa?
Olet kai ennenkin kertonut, mutta mistä nuo kaikki sarvet? |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 21.10.2012 23:18 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Se että niissä on teollisia liimoja on vain yksi rajanveto jolla jokainen tekijä määrittelee oman kaukokaipuunsa asteen. |
Kaksi noista on tehty ihan täysin perinteisillä liimoilla ja muissakin vain sarvet on liimattu epoksilla. Kölninliima (nahkaliima) ei täytä niin hyvin ja sarvet olisivat menneet ihan olemattomiin jos ne olisi tasannut riittävästi.
| Quote: |
Jännepihlajassa on myös poikkinyöritykset? Oliko ratkeamisen alkuja vai oletko vain mieltynyt poikkipunoksiin.
Miten pihlajan vatsa on sietänyt jännejousessa? |
Se on melko ekoja tekemiäni jännejousia enkä vielä silloin oikein osannut tekniikkaa ja jatkokset osuvat just tuohon punoksien alle. On siinä ohuehko kerros jänteitäkin tukena mutta varmistin punoksella. Jousella on ammuttu harmittavan vähän eikä murtumia ole päässyt siksi tulemaan. Vatsapinta on kyllä sitä tiukempaa sydänpuuta jonka ainakin teoriassa pitäisi kestää paremmin puristusta.
| Quote: | | Olet kai ennenkin kertonut, mutta mistä nuo kaikki sarvet? |
Mustat vesipuhvelinsarvet ovat netin kautta tilattuja ja vaaleat highlanderit ovat nakkilalaisesta tilateurastamosta haettuja.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 22.10.2012 19:22 Post subject: |
|
|
| Komea sarja! Olen tehnyt 30 jännejousta, mutta en yhtään sarvista. Mutta ensi vuoden puolella syntyy ensimmäinen jännesarvijousi. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 22.10.2012 19:50 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Olen tehnyt 30 jännejousta, mutta en yhtään sarvista. Mutta ensi vuoden puolella syntyy ensimmäinen jännesarvijousi. |
Jännepuoli on siis periaatteessa "pala kakkua" mutta sarvien kanssa sitä työmaata sitten riittääkin. Jos siis ei osta valmista slaissia Dick'iltä ja teet "kotimaisesta" ylämaalaisesta. Ekana valkkaat haisevasta kasasta sopivat käppyrät ja sitten keittelet niistä tohlot irti. On muuten yksinäistä puuhaa enkä suosittele tekemään sitä kotona keittiössä. Tohlojen irrottua sadattelun ja kapulalla mättämisen jälkeen koitat jotenkin järkeillä miten siitä käppyrästä saisi irti suht suoran ja jouseen sopivan slaissin. Pahvinen sabluuna on ihan toimiva vaikka kun sen kietoo käppyrän ympärille pintaa seuraten, on vaikea uskoa, että se olisi oikaistuna suora. Sitten tuleekin se oikaisu jonka minä olen tehnyt kahden lattaraudan välissä puristamalla kun on ensin tarpeeksi höyryssä pehminnyt. Liika lämpö saa muuten sarven "karkaistumaan" lasimaisen hauraaksi eikä se enää kestä kovinkaan hyvin taivutusta. Sitten koitat saada sisäpinnasta riittävän tasaisen jotta sen voisi liimata jouseen. Mahdollisesti näet pirusti vaivaa tekemällä pintaan urituksen jos oikaisun jälkeen on riittävästi sarvea jäljellä siihen. Sitten pähkäilet liimatako varmasti onnistuvalla epoksilla vai riskin päälle perinteisellä liimalla jolloin pahimmassa tapauksessa koko aiemmin näkemäsi vaiva on mennyt ketuille. Liimauksien kuivuttua viimeistelet reunat ja sarven pinnan ja pähkäilet, että millä pirulla tämän saisi tilleriin kun oikaisu ja uritukset ovat syöneet lähes kaiken sarven eikä työvaraa juuri ole jäljellä...
Onnea projektiin. Tiedän, että siinä on omat vaivansa mutta onnistuessaan se kyllä palkitsee tekijänsä.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 22.10.2012 21:12 Post subject: |
|
|
Tuleeko sarvivatsan edut esiin vain kovilla paunoilla/pitkällä vedolla kestävyytenä vai antaako sarvi aina lisää heittoa?
Jos olisi vaikka kaksi jousta vertailussa: 50 paunanen hikkorijännejousi ja 50 paunanen hikkorisarvijännejousi, molemmat pituudeltaan 58 tuumaa, vetopituus olisi sama. Antaisiko sarvivatsa lisää heittoa vai söisikö lisäpaino sarviversion heittoa heikommaksi?  |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 22.10.2012 23:19 Post subject: |
|
|
Sarvivatsa on eduksi nimenomaan pitkässä vedossa.
_________________
www.rautasarvi.fi |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 23.10.2012 00:00 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Sarvivatsa on eduksi nimenomaan pitkässä vedossa. |
Näin on, toisaalta asian on toisinkin päin. Jos on kaksi saman muodon omaavaa jousta niin sarvi-jänne jousta voidaan vetää merkittävästi pidemmälle kuin esimerkiksi puujousta. Jos nyt sitten sanotaan asia vielä yhdellä tavalla niin sarvi-jänne jouseen voidaan varata enemmän energiaa/kg kuin puuhun.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 23.10.2012 08:07 Post subject: |
|
|
| T. Manner wrote: | | Jos nyt sitten sanotaan asia vielä yhdellä tavalla niin sarvi-jänne jouseen voidaan varata enemmän energiaa/kg kuin puuhun. |
:twisted: 
...mikä tuleekin tosi tarpeeseen ottaen huomioon, että sarvijännejousen massa ja painavat kärjet vaativat veronsa. Parhailla yksilöillä päästään näin jopa parempaan heittoon kuin hyvällä yksipuisella jousella.
|
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 23.10.2012 08:18 Post subject: |
|
|
| heikki wrote: | | T. Manner wrote: | | Jos nyt sitten sanotaan asia vielä yhdellä tavalla niin sarvi-jänne jouseen voidaan varata enemmän energiaa/kg kuin puuhun. |
:twisted:
...mikä tuleekin tosi tarpeeseen ottaen huomioon, että sarvijännejousen massa ja painavat kärjet vaativat veronsa. Parhailla yksilöillä päästään näin jopa parempaan heittoon kuin hyvällä yksipuisella jousella.
|
Kuinka pitkä veto noilla Arin huippuhienoilla jousilla pitäisi vetää, että lisäpainon haitat tulee kompensoitua? Tulee hyötyä varmaan pidemmässä käyttöiässäkin ja tietenkin ulkonäössä. On ne vaan hienoja, jos itekin joskus yrittäisi... Eikös se pituusennätys ollut yhä sarvijännejousella? |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 23.10.2012 08:23 Post subject: |
|
|
| Quote: | | sarvijännejousen massa ja painavat kärjet vaativat veronsa. Parhailla yksilöillä päästään näin jopa parempaan heittoon kuin hyvällä yksipuisella jousella |
Onhan tuossakin perää mutta miksi ihmeessä laittaa sarvea sinne kärkiin asti...
Oikeasti en tiedä vastausta tuohon "kumpi on parempi" kyssäriin. Pitäisi tehdä verrokit ja testailla niitä. Se sarvessa on selvästi parempaa, että vatsaa voi kuormittaa pirusti enemmän eikä murtumia tule. Siinä missä puujousen vatsa alkaa olla tuhannenmurtunut niin sarvijousi alkaa olla kohtuullisen hyvin sisäänajettu 
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
T. Manner
Joined: 30 Jun 2007
Posts: 949
Location: Vantaa
|
| Posted: 23.10.2012 08:52 Post subject: |
|
|
| Quote: | Twisted Evil Twisted Evil Twisted Evil
...mikä tuleekin tosi tarpeeseen ottaen huomioon, että sarvijännejousen massa ja painavat kärjet vaativat veronsa. Parhailla yksilöillä päästään näin jopa parempaan heittoon kuin hyvällä yksipuisella jousella.
Twisted Evil Twisted Evil Twisted Evil |
Totta on, että tuo ainesten suurempi tiheys johtaa vaatimukseen tarkemmasta suunnittelusta jousen mittojen suhteen. Jänteen ja sarven venymäylivoimaa puuhun nähden se ei kuitenkaan riitä kompensoimaan. Ei niiden sarvien todella tarvi olla niin paljon painavampia kuin kokopuisen ja konsepti on aika lähellä ugrijousten vastaavaa.
Toisaalta historia tuo asiaan yhden vastauksen, joku selvä syy sarvi-jännejousten olemassa oloon on, ei niitä muuten olisi viitsitty näperrellä. Tietenkin on mahdollista, että yuo syy johtuu esim. sääoloista tai materiaalien saatavuudesta. Mutta onhan käuppaa käyty kauan.
_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta." |
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 23.10.2012 10:48 Post subject: |
|
|
Niin, Heikki tuossa viittaa samaan aihepiiriin kuin keskustelumme Taka-Hikiän kisoissa...
Että onko se sarvijousi kaiken sen vaivan väärtti?
Ei tietenkään.
No mikä on sitten se vaivan väärtti, tai minkä verran vaivaa on väärtti että nuolta voi ampua?
Ollaankin nyt jo vastauksen kanssa vaikeuksissa. Eli minkä verran on uteliaisuutta, aikaa, tahtoa ja halua kokeilla menetelmiä jotka ovat jo jonkun verran iäkkäitä. Se henkilökohtainen asenne sen ratkaiseen ja keskustelu sen suhteen on loputon tai turha.
Valmiit jouset ovat ok olemassa, mutta minulle ne eivät ole tällä haavaa vaivan väärttejä...
Miten se menikään: jotkut haluaa uuden talon, jotkut kunnostavat vanhan ja jotkut tekevät uuden vanhoilla menetelmillä vain tutkiakseen miten uususta saisi parempia...
Joopa joo...
Ai niin. Ei sarvijännejousen tarvitse aina olla kovin painava. Ottomaanini on kohta aukaisua, (ja ratkeamista) vaille tehty... ja paino on 346g.
Saarnijännejouseni ovat muistaakseni 410g hujakoilla.
Laitako Ari sarvijousiesi pituudet, paunat ja painot? Olisi kiva vertailla. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
| Posted: 23.10.2012 11:33 Post subject: |
|
|
| J Menna wrote: | Että onko se sarvijousi kaiken sen vaivan väärtti?
|
Minä arvostan jousessa pitkäikäisyyttä. Ajan harmaalla Toyotalla  Jos ja kun sarvivatsa lisää (onnistuessaan) jousen ikää tuntuvasti, on se minusta jo yksistään riittävän hyvä syy. Mutta ei minustakaan kannata tehdä liikaa MIKSI-kysymyksiä harrastuksen ollessa kyseessä. |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 23.10.2012 12:19 Post subject: |
|
|
Jos koittaa rakentaa uuden talon 1:1 vanhoilla tavoilla, niin sepä ei muuten noin vain onnistu! Siis jos hakee lupaa vakituiseen asuinkäyttöön. On meinaan semmoinen rakennusbyrokratia nykyisellään.
Jonkun verran pystyy, vaan pitää olla aika tarkkana, kun siinä pitää tehdä noiden rakennusmääräysten mukaan. Hirsitalo ilman lisäeristeitä ei nykymääräyksillä onnistu. Liimahirrestä vielä pari vuotta sitten onnistui, muuta eristepaksuudet on ala- ja yläpohjassa valtavat.
Ilmastoinnnin joutuu laittamaan, sekin aiheuttaa hirsitalossa päänvaivaa. Niinkuin hengittäväksi suunniteltu materiaali tarvitsisi enempi kuin huippuimurin. Nuo kattorakenteetkin ovat sellaisia, että esimekiksi kurkihirsi- ja päätykolmiot hirrestä vaativat noilla eristepaksuuksilla melkoista taiteilua.
Ikkunat on pakko olla passivilasia, ja niissä on kaikissa alumiinipokat ulkona.
Toki märkätiloja ei olisi pakko rakentaa sisälle, mutta tässä tulee sitten taas pankki vastaan, jonka interessissä on, että projekti on oltava potentiaalisia ostajia houkutteleva.
Itsellä on työn alla 230 mm liimapyöröstä rossilattiaratkaisulla tuleva 1½ kerroksin vapaa-ajan asunto, jota on hiukka suurennettu, jotta mm. maalämpöpumppu mahtuu sisään. Varsinaisiin hirsitalomalleihin ei olllut varaa, joten modattiin iso mökki sellaiseksi, että sen saa vakituiseksi asunnoksi rakentaa.
Tässäkin projektissa budjetti on jo ylittynyt kerran.
Mikä kannattaa ja mikä ei. Sitä joutuu jokainen kysymään itseltä.
Jos olisi tullut itselle sopiva, niin halvemmalla olisi päässyt valmiin ostamalla. Itseä ei vain suora sähkölämmitys ja 70-80 luvun takuuterveet rakenneratkaisut kiinostaneet. "Vanhat hyvät" metodit on tehty nykyisellään melko hankaliksi toteuttaa ja vaativat paljon käsityötä ja byrokraattista vaivannäköä ja selvän vision siitä, mitä haetaan.
Itse olisin halunnut orkkisarkkitehtuuria myös sisälle, mutta näissä talohommissa on se toinenkin osapuoli. Joten sisään pitää laittaa levyseinää muutamaan kohtaan, että saa tapettia jne "suomelaa". Itse pystyn sen kanssa elämään, varsinkin kun parempi puolisko puuhailee noiden toiminnan kannalta toistaarvoisten juttujen parissa, niin pystyy itse runnomaan terveet rakenneratkaisut läpi ilman tuntien luentoja että miksi kyseistä juttua ei voi toteuttaa niinkuin Huulikiille-Teuvo telkkarissa.
Samoin oli varsin helppo antaa myös periksi keittiön laattalattiaan, vaikka orkkis rossirakenne ei moisesta ole kuullutkaan. Tiesihän se enempi käsityötä ja oli aika taiteilua, mutta samalla läntättiin viemärin kuivakaivo keittiön lattialle.
Homman glue on nimenomaan se, että mitä hakee. Haluttiin tervettä perinteistä arkkitehtuuria, ja sitä ei ollut saatavissa niin piti tehdä itse.
Jos olisin jäänyt tuleen makaamaan ja tutkimaan kaikki yksityiskohdat kohdilleen museoreplicaluokkaan, niin varmaan projektia ei oleisi edes aloitettu. Tätäkin on rakennettu jo yli vuosi.
Alusta lähtien oli johtoajatus se, että rakenteet pitää olla terveet ja asumistuntumassa pitää tuntua perinteet, minulla enemmän emännällä hieman vähemmän. Ultramodernia sisustusta ei huolittu, mutta asumismukavuuden lisäämiseksi (ja kustannusten säästämiseksi, näin koitin itseäni lohduttaa) tehtiin mm. kipsilevyväliseiniä. Ilmeestä tullee kuitenkin erittäin vahvasti perinteeseen nojaava. Huipputekniikkaa on sitten piiloteltu mm. lämmitysjärjestelmään. Tosin seinille laitettiin patterit, kun lattilämmitystä ei mielestäni ollut järkevää laittaa lattialankkujen alle. Tällä tosin olisi voinut piilottaa varsion modernit patterit. Teknisesti kuitenkin huonompi ratkaisu.
Jos ei tartu härkää sarvista ja ala tekemään, niin ei saa ikinä mitään aikaiseksi. Monesti aloittamisen estää takertuminen johonkin yksityiskohtiin. Näitä nippeli-niiloja riittää. Saivartelijoita, jotka löytävät aina jonkin "virheellisyyden" muiden tekimisistä. Oma tekeminen sitten on jäänyt esim. sitä teoreettisen täydellistä aihiota odotellessa.
Tässä jousi hommassakin on niin, että tyvestä puuhun noustaan. Ne viimeiset piirot tulee sitten ihan viimeiseksi. Pääasia on, että alkaa tekemään, että kokemusta syntyy. Luulisin, että moni lopulta päätyy kompriomisseihin siinä vaiheessä, kun on päässyt tuohon viimeisetkin nyanssit kuntoon- vaiheeseen. Tämä siksi, että en ainakaan itse tekisi metsästyskäyttöön viimeisen päälle viritettyjä vehkeitä, vaan hyväksyn kompromissit vaikkapa liimojen ja pintakäsittelyn suhteen. Ampumatuntumaa ne eivät heikennä, eivätkä oleellisesti lookkia. Eipä silti, että hallitsisin perinteiset työmenetelmät täydellisesti. Toinen asia on se, etten ole tosissaan metsästänyt primivehkeillä. Minulle noissa lasikuitulonkkareissa on haastetta ihan tarpeeksi. Tosin ei tahdo löytyä markkinoilta kahvoilta ja muotoiluiltaan sopivia. ne on joko liian moderneja reflex-deflexejä ja Howard Hilleissäkin on liian korkea kahva.
Itselle on tuo metsästys se tärkein juttu, ja olen tyytyväinen että pystyn sitä tekemään tuloksellisesti ylipäätään millä tahansa jousella. Siinä menee tuota aikaa muuhunkin mm. koirahommaan ja syksyllä metsässä oloon. Ansapyynnissäkin olen ansalankoina ruoja käyttänyt metallilankoja muutamia kokeiluja lukuunottamatta. Ne on paljon kätevämpiä ja menee vähempi aikaa valmisteluun, niin voi keskittyä pyyntiin. Pyyntitaktiikkaa on sama, olipa lanka mikä hyvänsä.
En silti väheksy muiden tekemisiä. Joku tekee aivan huippujousia viimeistä piirtoa myöten, ja se on hieno asia, vaikken itse osaakkaan. Se on ajankäytön valintakysymys. Toisaalta en kyllä jatkuvati ole naureskelemassa toisten jousiseppien metsästyspuuhille, vaikka välillä aihettakin olisi. Joskus vaatii melkoista asennoitumista, kun tulee nuori sälli selvittämään jousimetsästyksestä varsin vahvoin ja jyrkin näkemyksin. Monella ei sitä kokemusta metsästyksestä yleensä ole millä puhua. Ja vaikka vähän olisi, niin minä kun en paria pientä päiväreissua laske omalla kohdalla miksikään, niillä koulutetaan koiraa. Luonnonkirjan lukemisen opetteluun menee koko ikä, joka on metsästyksen perusta.
Olen silti halunnut panostaa jonkun verran (ajoittain paljonkin) tuohon jousen rakenukseen, koska se avartaa ymmärrystä. Jos ja kun pääsen niillä tosissaan metsästämään, niin auttaa näkemään ikiaikaista eränkäyntiä uudessa valossa. Jo pelkästään taljankin käyttö pistää lähestymään metsäsytystapoja aivan uudessa valossa.
Aika vähäksi käy joukko, jos luetaan lukemaan hard-core harrastajat ja wannabeprimit. Itse olen tuossa luokituksessa varmaan wanna-be primi.
Väitän kuitenkin, että tällä asenteella, mitä edellä on kuvattu, on saanut käytettävissä olevalla ajalla paljon enemmän aikaan kuin "pitäs-tehä" ja "pitäs lähtee" "mutkun sitä ja mutkun tätä".
Sitä täydellistä huomista kun ei koskaan tule.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 23.10.2012 12:45 Post subject: |
|
|
Apua, olenko seuraava rösyilevä "asiantuntija"? 
Lähtökohta tietenkin oli, että joskus aiemmin on noita Arin sarvijousi hommia arvosteltu vähemmän perinteisiksi ja sitten Menna vielä heitti bensaa liekkiin mainitsemalla "uuden talon perinteisin menetelmin".
Tulkittakoon tuo edellinen puheenvuoro vahvaksi puolustukseksi yritteliäisyyteen ylipäätään. Noita jousia kun on Arilla esitellä, ja niitä on tehty. Ei pelkästään puheltu ja aiottu.
Joskus tekee mieli hieman selvitellä ajatusrakennelmia (ettei tulisi mahdolisuutta ymmärtää väärin) sen sijaan että tokaisisi vain : "No niin piipertävät paskahousut, missäs ne teidän sarvijousenne ovat, näyttää Arilla noita olevan jo valmiina, mites teillä. Mees kuule lukemaan sieltä kirjoistas/netistä paljonko nuissa pitää olla teoreettinen oikeaoppinen pituus/leveys suhde. Ja jollei se kiusanteko ja vittuilu ala muuten loppumaan, niin voin antaa sulle havaintoesityksen voiman ja massan relaatiosta, sinä vastaat tässä yhtälössä kiihtyvyydestä. Sitä on kuule tehty muutakin kuin luettu tutkimusta: "Harjoituksella aikaan saatujen mikrotason lihasvaurioden merkitys proteiinisynteesiin lihaksessa ja ravinnon optimaalisen aminohappokoostumuksen merkitys synteesin nopeuden kannalta." Kirjaa saatavissa halukkaille Kynäniskojen kustannuksesta suoraan.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 23.10.2012 13:26 Post subject: |
|
|
| J Menna wrote: | Niin, Heikki tuossa viittaa samaan aihepiiriin kuin keskustelumme Taka-Hikiän kisoissa...
Että onko se sarvijousi kaiken sen vaivan väärtti?
Ei tietenkään.
No mikä on sitten se vaivan väärtti, tai minkä verran vaivaa on väärtti että nuolta voi ampua?
|
Jep jep. Pois minusta, että tahtoisin väheksyä komposiitteja. Itselleni vaan riittää tällä hetkellä simppelimmät puuhat.
Sarvijännejousiinkin pätee varmaan hyvin se, mitä tokaisin lauantai-iltana sukuloimassa ollessa, kun putsailin hirvenjänteitä siinä tiskipöydän ääressä ja joku sukulainen kysyi, että miten sä nyt tuollaiseen oot innostunut. Minä siihen että "ketä milläkin lailla viiraa." Tämä menee samaan sarjaan kuin Himalajalla kiipeily siitä syystä että se on siellä.
Kyllä tässä touhussa aika monella on pohjimmiltaan kysymys itsensä toteuttamisen tarpeesta, eikä sellaisia motiiveja ole syytä arvostella niin kauan kuin muille ei aiheudu vahinkoa. |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 23.10.2012 16:31 Post subject: |
|
|
Jos miettii mongolien tai vaikka hunnien jousikalustoa, on se ollut aikamoinen homma varustaa niinkin suuret sotajoukot yhdistelmäjousilla. Ilmeisesti jousenrakennustyö on kannattanut, paitsi vihollisen näkökulmasta. Mitä etuja yhdistelmäjousi siis antaa tavalliseen yksipuiseen verattuna? Itselläni tulee ensimmäisenä mieleen jousen käsiteltävyys ratsailla, vetopituuden ja tehon kuitenkaan kärsimättä jousen lyhyydestä. Mitä muita syitä?
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 23.10.2012 18:19 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Mitä etuja yhdistelmäjousi siis antaa tavalliseen yksipuiseen verattuna? |
Pelkkä sarvilaminaatti on hieman eri juttu kun sarvijännelaminaatti mutta bambusarvilaminaatista olen tehnyt sellaisen havainnon, että sen ampumaominaisuudet pysyvät samoina vaikka jousi uisi välillä vedessä. Sitä voi myös pitää pitkään vireessä ja naps. Se ampuu yhä yhtä terhakkaasti kuin alkuunsa. Toi kisajouseni on jo jokusen vuoden palvellut enkä ole huomannut sen ominaisuuksissa mitään muutoksia koko aikana. Äijä tietysti vanhenee jousensa mukana eikä hiljalleen tulevia muutoksia edes huomaa mutta edelleen tuo ampuu samoja kronolukemia saman painoisilla nuolilla kun valmistuttuaan.
Pitkäikäisyys ja tietty kestävyys/luotettavuus ovat ominaisuuksia jota ainakin minä arvostan hyvinkin korkealle.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 23.10.2012 20:27 Post subject: |
|
|
| Kyllä sarvijännejousi on tekemisen arvoinen, vaikka se ei heittäisi yhtään sen paremmin kuin jokin yksipuinen jousi. Ei Bentleylläkään voi ajaa Suomen teillä yhtään sen kovempaa kuin Ladalla, mutta silti jokainen ottaisi mieluummin Bentleyn. Sarvijousessa on niin paljon enemmän sitä sex appealia, karismaa ja magiaa. Näin on ajateltu aina. Ja sarvijousi voi olla käytössä satoja vuosia kun puujousi pelittää muutaman vuoden, ellei mystisesti katkea jo sitä ennen. |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 23.10.2012 20:44 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | Quote: | | Olen tehnyt 30 jännejousta, mutta en yhtään sarvista. Mutta ensi vuoden puolella syntyy ensimmäinen jännesarvijousi. |
Jännepuoli on siis periaatteessa "pala kakkua" mutta sarvien kanssa sitä työmaata sitten riittääkin. Jos siis ei osta valmista slaissia Dick'iltä ja teet "kotimaisesta" ylämaalaisesta. Ekana valkkaat haisevasta kasasta sopivat käppyrät ja sitten keittelet niistä tohlot irti. On muuten yksinäistä puuhaa enkä suosittele tekemään sitä kotona keittiössä. Tohlojen irrottua sadattelun ja kapulalla mättämisen jälkeen koitat jotenkin järkeillä miten siitä käppyrästä saisi irti suht suoran ja jouseen sopivan slaissin. Pahvinen sabluuna on ihan toimiva vaikka kun sen kietoo käppyrän ympärille pintaa seuraten, on vaikea uskoa, että se olisi oikaistuna suora. Sitten tuleekin se oikaisu jonka minä olen tehnyt kahden lattaraudan välissä puristamalla kun on ensin tarpeeksi höyryssä pehminnyt. Liika lämpö saa muuten sarven "karkaistumaan" lasimaisen hauraaksi eikä se enää kestä kovinkaan hyvin taivutusta. Sitten koitat saada sisäpinnasta riittävän tasaisen jotta sen voisi liimata jouseen. Mahdollisesti näet pirusti vaivaa tekemällä pintaan urituksen jos oikaisun jälkeen on riittävästi sarvea jäljellä siihen. Sitten pähkäilet liimatako varmasti onnistuvalla epoksilla vai riskin päälle perinteisellä liimalla jolloin pahimmassa tapauksessa koko aiemmin näkemäsi vaiva on mennyt ketuille. Liimauksien kuivuttua viimeistelet reunat ja sarven pinnan ja pähkäilet, että millä pirulla tämän saisi tilleriin kun oikaisu ja uritukset ovat syöneet lähes kaiken sarven eikä työvaraa juuri ole jäljellä...
Onnea projektiin. Tiedän, että siinä on omat vaivansa mutta onnistuessaan se kyllä palkitsee tekijänsä. |
Tämä eka yritys on sikäli helppo, että pystyn kokonaan ohittamaan sarveen liittyvät ongelmat. Markku Vilppola nimittäin antoi minulle sarvilaminaatin, josta jänteet menivät pilalle ahjon yläpuolella kuivaamisen yhteydessä. Minun ei siis tarvitse tehdä muuta kuin sahata aasialaismalliset siyahit pois, ohentaa kädensija amerikkalaismalliseksi, kaventaa päät ja liimata jänteet. Ja tuloksena on aito intiaanien sarvijousi! Voin katsoa luottavaisesti tämän projektin tulevaisuuteen. Onkohan muuten kukaan vielä tehnyt Suomessa amerikkalaismallista sarvijousta, joka toimii? Minulla on yksi Salinin tekemä, mutta se ei ole "kunnollinen" ja taipuu huonosti. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 24.10.2012 07:51 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Minun ei siis tarvitse tehdä muuta kuin sahata aasialaismalliset siyahit pois, ohentaa kädensija amerikkalaismalliseksi, kaventaa päät ja liimata jänteet |
Onhan sitä siinäkin humanistille haastetta
Jousen taipumasta voi kyllä tulla lyhenneltynä hassun näköinen jos ja kun se on alunperin tehty aasialaismalliseksi...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 25.10.2012 08:51 Post subject: |
|
|
Simo:
| Quote: | | Onkohan muuten kukaan vielä tehnyt Suomessa amerikkalaismallista sarvijousta, joka toimii? |
Simo taitaa tietää itsekkin että ei sellaista ole Suomessa. Toimivaa, käytössä olevaa sarvijousta preerioiden tyyliin ei ole havaittu.
Nyt tämä alkaa mennä mielenkiintoiseksi kun homma laajenee monella rintamallä: Itään, kaakkoon ja länteen!
Mitä sarvea ne sarvet olivatkaan? Millainen liitos kädensijan kohdalla?
Laita kuva millainen se on nyt ennen "lännennys" operaatioita.
Ari, jos jaksat. Niin laita vielä sarvijousien pituudet, painot ja paunat. Olisi kiva. |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 25.10.2012 10:07 Post subject: |
|
|
Jos ei oo turguses tehty ni ei o olemassakaan..
_________________
www.rautasarvi.fi |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 25.10.2012 10:14 Post subject: |
|
|
Minun muistin mukaan kanssa Ilkka on jotain viritellyt, ja muistaakseni lampaansarvesta. Ao. varmaan tietää ja kertoo itse, kun tässä kysytään.
En ole mikään inkkaritietäjä, mutta muistan lueskelleeni Laubinin kirjaa, jossa oli ainakin osa noista sarvijousista toteutettu pelkästään sarvilla ja jänteillä.
Ko. Laubinin opus kärsi pienen vesi- nokikäsi- &pölytuhkavahingon, kun otin "työmatkalle" sen mukaan luettavaksi. Se oli sellainen kovakantinen versio. Olen katsellut, josko löytyisi uutta kovakantista sunnuntai+sohva projekteiohin, saisi sitten panna tuon toisen (joka on täysin luettavissa) kiertoon.
Toisaalta kyllähän "kenttäkäytön" jäljet luovat kirjaankin karismaa...
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 25.10.2012 11:28 Post subject: |
|
|
Joo, joo, mutta tarkoitin pelkkää sarvijännejousta!!! Sellaista ei kai ole!
Kyllähän noita puurunkoisia.... Sarvijännejousta siellä pojjaat käytti laajaltikin, ilman että että oli puurunkoa välissä.
Ilkka, hieno projekti.
Onko jousi yhä kunnossa?
En lukenut vielä ihan tarkasti koko ketjua, mutta "valmiin" jousen kuvia ei näkynyt. Laitatko?
Sivu loppuu havaintoni mukaan siihen kun sarvet ovat liimauksessa. (?)
Ja muutkin kuvat sarvijousistasi olisivat mainiot. Monta sinulla on?
Minusta tällaisten projektien jouset ja ylipäätään muutkin onnistuneet yksilöt voisivat olla sivustolla jossain galleriassa siististi, johon ei pääsisi kommentoimaan, mutta joihin voisi viitata foorumin muulla alueella. Ja sitten samanmoinen henkilögalleria kuvalla ja lempijousella kuten aiemmin esitin.
Hey moderaattorit olisko paha vaiva? |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 25.10.2012 12:07 Post subject: |
|
|
| Iivana wrote: | Minun muistin mukaan kanssa Ilkka on jotain viritellyt, ja muistaakseni lampaansarvesta. Ao. varmaan tietää ja kertoo itse, kun tässä kysytään.
|
Ei lampaansarvesta, vaan vuohen.
Joskus aikoinaan täällä oli puhetta sarvijousista ja se meni lähinnä paskanjauhannaksi. Sittemmin olen mieluummin antanut olla selittelemättä omia tekemisiäni tästä aiheesta täällä.
_________________
www.rautasarvi.fi |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 25.10.2012 12:54 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Ari, jos jaksat. Niin laita vielä sarvijousien pituudet, painot ja paunat. Olisi kiva. |
Tää yrittää venyä suoritukseen viimeistään viikonloppuna. Ongelmana on lähinnä se, että vanhat tilastoinnit ovat muutossa hukkuneet ja pitkään käyttämättä olleista mittavärkeistä on lähes poikkeuksetta paristo lepo. Uuden hankinta täällä periferiassa ei onnistu kun lähäriä ei ihan kulmalta löydy ja pitää ajella cityyn. Pikkujutut tuottavat välillä perkeleesti vaivaa...
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Smirkelimies
Joined: 15 Jan 2009
Posts: 1055
Location: Oulu
|
|
| Back to top |
|
|
heikki
Joined: 09 Jun 2009
Posts: 1178
Location: Vantaa
|
| Posted: 26.10.2012 08:52 Post subject: |
|
|
| Ilkka Seikku wrote: |
Ei lampaansarvesta, vaan vuohen.
Joskus aikoinaan täällä oli puhetta sarvijousista ja se meni lähinnä paskanjauhannaksi. Sittemmin olen mieluummin antanut olla selittelemättä omia tekemisiäni tästä aiheesta täällä. |
Älä anna p-myllytyksen häiritä. Eikä sun tarvitse mitään selitellä: riittää kun kerrot kuvien kera meille kiinnostuneille, mitä ja miten teit!! |
|
| Back to top |
|
|
Iivana
Joined: 09 Nov 2009
Posts: 715
Location: Pohjoinen
|
| Posted: 26.10.2012 13:14 Post subject: |
|
|
Komppaan heikkiä. Itsestä ainakin on mukava katsella mitä muut touhuavat. Myös näitä inkkarijuttuja, vaikkei ne prioriteetillä ykkösenä itsellä olekkkaan. Tämä ei tarkoita väheksyntää, vaan on toteamus siitä, että kiinostuksen kohteet vaihtelevat henkilöittäin.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen" |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 26.10.2012 22:04 Post subject: |
|
|
Tuo jousi ei muistuta millään tavalla intiaanien sarvijännejousia. Se on outo juttu, että kun jenkit tekevät "intiaanijousia", niin ne eivät ole edes etäisesti saman näköisiä kuin museoissa olevat alkuperäiset. |
|
| Back to top |
|
|
Kuhmon Ahma
Joined: 19 Feb 2012
Posts: 550
Location: syrjäkylä
|
| Posted: 26.10.2012 22:24 Post subject: |
|
|
| Quote: | | kun jenkit tekevät "intiaanijousia", niin ne eivät ole edes etäisesti saman näköisiä kuin museoissa olevat alkuperäiset |
Kun tekevät jousia myyntiin ja tavoitteena on saada turisti maksamaan hyvin, niin tottahan jousista pitää yrittää saada "myyvän näköisiä" 
_________________
Mull' on kourat kontiolta, veren juojalta vekarat,
linnulta lihan pitimet, havukalta haarottimet.. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 27.10.2012 18:12 Post subject: |
|
|
No niin. Juhan himoitsemia paino/pituusmittoja on nyt mittailtu. Valitettavasti paunamittarin nappiparisto olikin erilainen kun muiden sähkövärkkien ja paunat jäivät mittaamatta.
Paino ja pituus samassa järjestyksessä kun kuvassakin ylhäältä alas:
1. Sarvijännetuohi 716g 55"
2. Jännetuohi 489g 55"
3. Ugri 420g 58"
4. Sininen 484g 54"
5. Kärmes 415g 52"
6. Jännepihlaja 469g 61,5"
7. Keskeneräinen jytky 890g 58"
Bambuselkäisten sarvijousien vastaavia en mittaillut mutta jos ne kiinnostavat niin mittaan. Pitää noi paunat kuitenkin mittailla kun kiinnostaa hieman itseäkin. Voi sitten seurailla kuinka "elävät" ajan kuluessa.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 27.10.2012 20:09 Post subject: |
|
|
| Kuhmon Ahma wrote: | | Quote: | | kun jenkit tekevät "intiaanijousia", niin ne eivät ole edes etäisesti saman näköisiä kuin museoissa olevat alkuperäiset |
Kun tekevät jousia myyntiin ja tavoitteena on saada turisti maksamaan hyvin, niin tottahan jousista pitää yrittää saada "myyvän näköisiä" :roll: |
Ei tällä asialla ole myyntijousien kanssa mitään tekemistä. Jenkit eivät ilmeisesti vain käy museoissa, tai eivät ole kyllin kiinnostuneita aiheesta tai uskovat omien fantasioidensa olevan riittävä lähde, tai sitten syy on jossain muualla. |
|
| Back to top |
|
|
J Menna
Joined: 21 Feb 2008
Posts: 1742
Location: Rajamäki
|
| Posted: 27.10.2012 23:20 Post subject: |
|
|
Kiitos Ari.
Muistankin ampuneeni tuolla sinisellä pari laukausta ja silloin jo jäi tuntuma että se oli makuuni liian painava jousi. Ja se on satsin kevyimmästä päästä, hieman alle 500g.
Nuo 700g ja yli ovat jo todella raskaita!
Tuleekohan painoa jousiisi just siitä epoksista sarven liitoksessa vai punosten ohessa käytetystä liiman määrästä vai mistä? Toki pidempi jousi on aina painavampi, mutta kyllä alle 60 tuumainen jousi mielestäni pitäisi olla alle 400g, jos jotain sääntöä on olemassakkaan...
Bulletwoodista tuskin. Eli puuaines vaikuttaa ymmärrettävästi eniten.
Tietysti jos haluaa stabiliin ammuttavan on kädensijan kohdalle kasattava painoa. Hyvää ammuntatuntumaa haettaessa painon pitäisi olla kädensijassa balansissa lapoihin ja tipeihin. "Hyviä tuntumia" ja "makuja" on varmaan yht` pal` kuin ampujiakin...
Joka tapauksessa, sellainen siro tuntuma, joka mielestäni on ominaista perinnejousille, jäi puuttumaan kun muutamaa noista hypistelin.
Antamasi grammamäärät vahvistivat muistikuvani. |
|
| Back to top |
|
|
Ari Rantala
Joined: 23 Oct 2007
Posts: 3636
Location: Nokia
|
| Posted: 28.10.2012 13:01 Post subject: |
|
|
| Quote: | | Tuleekohan painoa jousiisi just siitä epoksista sarven liitoksessa vai punosten ohessa käytetystä liiman määrästä vai mistä? |
Epoksin määrä liimauksessa on kuitenkin melko pieni. Tuskin se siitä tulee. Ja tuossa 716g sarvijännejousessa ei ole epoksia ja silti se on aika painava. Suurin syy painoon taitaa olla runkomatskuna käytetty bambu joka on melko painavaa vastaavan kokoiseen puuhun verrattuna. Tietysti myös sarvipalojen paksuus vaikuttaa omalta osaltaan. Koitan aina maksimoida sen ja minimoida välipuun. Itse kyllä pidän jousesta jonka painon tuntee. Liian kevyt on jotenkin epävakaan oloinen.
_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
| Back to top |
|
|
Simo Hankaniemi
Joined: 08 Jul 2004
Posts: 4937
Location: Turku
|
| Posted: 28.10.2012 22:59 Post subject: |
|
|
| Ilkka Seikku wrote: | | Jos ei oo turguses tehty ni ei o olemassakaan.. |
Seikku kirjoitti 31.3.2009 tekevänsä suomalaisia sarvijännejousia. Nyt oli kuitenkin kysymys intiaanimallisista sarvijousista. Ja luonnollisesti asiaan kuuluvat myös tyylin mukaiset jouseen sopivat nuolet ja näille tyylin mukainen nuoli- ja jousikotelo. En ole kuullut kenenkään esitelleen tällaista missään päin Suomea, ei Turussa eikä Kittilässä. Jos joku sen olisi tehnyt, niin minä olisin todennäköisin henkilö siitä tietämään. Sinänsä on upeaa, että Seikku on tehnyt sarvijännejousia sillä periaatteella, että ne olisivat mahdollisimman suomalaisia. Se on hyvä näkökulma. Minulle suomalaisuus ei kuitenkaan ole ensisijainen arvo primitiivijousialalla, vaikka olenkin ollut Suomen lippua kantamassa maailman perinnejousiammunnan festivaaleilla Etelä-Koreassa. |
|
| Back to top |
|
|
Ilkka Seikku
Joined: 17 Jan 2007
Posts: 944
|
| Posted: 29.10.2012 10:21 Post subject: |
|
|
| Simo Hankaniemi wrote: | | Ilkka Seikku wrote: | | Jos ei oo turguses tehty ni ei o olemassakaan.. |
Seikku kirjoitti 31.3.2009 tekevänsä suomalaisia sarvijännejousia. Nyt oli kuitenkin kysymys intiaanimallisista sarvijousista. Ja luonnollisesti asiaan kuuluvat myös tyylin mukaiset jouseen sopivat nuolet ja näille tyylin mukainen nuoli- ja jousikotelo. En ole kuullut kenenkään esitelleen tällaista missään päin Suomea, ei Turussa eikä Kittilässä. Jos joku sen olisi tehnyt, niin minä olisin todennäköisin henkilö siitä tietämään. Sinänsä on upeaa, että Seikku on tehnyt sarvijännejousia sillä periaatteella, että ne olisivat mahdollisimman suomalaisia. Se on hyvä näkökulma. Minulle suomalaisuus ei kuitenkaan ole ensisijainen arvo primitiivijousialalla, vaikka olenkin ollut Suomen lippua kantamassa maailman perinnejousiammunnan festivaaleilla Etelä-Koreassa. |
Maassa maan tavalla. Karu kansa ja kova maa, mun oma maa..
_________________
www.rautasarvi.fi |
|
| Back to top |
|
|
jkekoni
Joined: 01 Jan 2005
Posts: 2834
Location: Espoo
|
| Posted: 30.10.2012 10:51 Post subject: |
|
|
| Ari Rantala wrote: | | Quote: | | Tuleekohan painoa jousiisi just siitä epoksista sarven liitoksessa vai punosten ohessa käytetystä liiman määrästä vai mistä? |
Suurin syy painoon taitaa olla runkomatskuna käytetty bambu joka on melko painavaa vastaavan kokoiseen puuhun verrattuna. |
Bambuparketin spekseissä on 700kg/m^3 mikä on vain hieman enemmän kuin (600,puuroffa) vaahteralla. Noissa jousissa on varmasti enemmän kuitukerrosta kuin höttöä, joten massa on hieman suurempi kuin bambuparketilla, mutta en usko että kovin paljoa.
Itse voisin veikata että enemmän sarvea, enemmän jännettä, enemmän pituutta yhdistelmä olisi merkittävämpi. |
|
| Back to top |
|
|
|
FAQ
Search
Memberlist
Usergroups
Register
Profile
Log in to check your private messages
Log in
