Jousi

[pexi]

Löytyykö foorumilta kuvia kyseisistä vehkeistä???

[M.Reinikainen]

Vai vikkiri jouset..
Niitä ei täällä ole esiintynyt mielestä kuin kaksi, mutta yhtään artikkelia ei muistaakseni ole jukaistu, vaikka itsekkin olen sellaisen tehnyt :/
Viikkari jouseksi voidaan luka lähes kaikki yli 120 senttiset kepit.
Yleis profiili olisi pitkä ja kapeahko D muotoinen puikko joko sisäänpäin taivutetulla kärki nokilla sekä irtonokki sarvesta tai raudasta.
Jopa tuo minun edellinen julkaisu "Heikosta vahva? pajujousi!" soveltuu vallan mainiosti viikinkien aikaan ja käyttöön.
Tärkäimpiä ja eniten replikoituja jousia ovat Hedeby sekä Nydam.

Tässä pari linkkiä ja artikkelia.

Tässä ystäväni Danielin 70 paunanen versio http://www.youtube.com/watch?v=HXmK7zuY5BU

http://www.archeryinterchange.com/f16/english-longbow-vs-viking-longbow-6509/


http://kviljo.no/bue/nydam2/1.jpg
http://kviljo.no/bue/nydam2/7.jpg

https://www.primitivearcher.com/smf/index.php/topic,9020.0.html

http://paleoplanet69529.yuku.com/topic/19525/t/Nydam-Diagrams-Thimo-need-some-help-General-discussion-thred.html#.UrifabRVOUl

Perhanan hyvät kuvat!
http://www.dzikibez.fora.pl/skarbnica,4/luki-znalezione,302.html
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[M.Reinikainen]

Nuo kaksi kuvaa "kviljo" ovat norjalaisen ugri-jousi asijantuntija Ivar Malde käsialaa.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Varjaagi]

Minä olen kanssa, tietyistä syistä, pohtinut noita viikinkijousia tai paremminkin viikinkien käyttämiä jousia.

Jos nyt puhutaan siitä viikinkien osasta joiden elämänmenoon kuului enempi sotiminen ja rosvoilu kuin kaupankäynti. Lännessä liikuville on ollut itsestään selvää että he ovat olleet enempi tekemisissä englantilaistyylisten pitkäjousien kanssa mutta entäs ns itäiset viikingit joilla oli pitkiäkin kontrahteja mm Konstantinopolin varjaagikaartissa tai heillä jotka perustivat siirtokuntia suurten jokien varteen ja Mustanmeren rannikolle? Ammattisotilaathan käyttivät silloin ja käyttävät yhä sitä kalustoa mikä on parasta, mitä työnantaja luovuttaa käyttöön tai mitä saa sotasaaliiksi eli onko esim. turkkilainen jousi tavallaan "aito viikinkijousi".
Toisaalta pitkin ruotsiahan löytyy viikinkilöytöinä kolikoita joissa on arabialaista tekstiä mutta eipä se mitään "viikinkirahaa" ole vaikka onkin ollut heillä käytössä...
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[M.Reinikainen]

Muistaakse on olemassa muutamia todisteita 1100 luvun lopulta viikkareista joilla oli sarvijouset.

Tässä oli ainakin yks viite viikinkisoturi Einar:iin joka on ei tykännyt kuninkaan uudesta sarvijousesta jonka

http://www.hurstwic.org/history/articles/manufacturing/text/viking_bow.htm

Mitä todennäköisemmin sarvikompo oli kostunut erittäin pahasti ja menettänyt täysin palautumis kykynsä jos tarinaa lähtee tulkitsemaan.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[suomialex]

Ruotsista on löytynyt myös ainakin yksi peukalorengas jossa ei ole tulkinnanvaraa viikinkiajalta. En vain nyt muista misstäpäin ruotsia. Viikingit olivat aika vastaanottavaisia uusille vaikutteille jos ne antoivat etuja suhteessa vanhoihin käytäntöihin tai esineisiin. Esim: Frankkien miekat tai Kristinusko kaupankäynnin edistämiseen? Miksei sarvijännejousetkin.

[Varjaagi]

Periaatteettomia paskiaisia...eikä minkäänlaista puhdasoppisuutta...
_________________
Aboriginaali varjaagi...

[suomialex]

Mikä toi Nydamin pitkän kärkinokkihärpäkkeen idis oikein on?

[M.Reinikainen]

Helpompi virittäiminen raskail kepeil.
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Tuomo]

Miten ylimääräinen massa lapojen kärjissä helpottaa virittämistä raskailla nuolilla?

Voisiko kyseessä olla vain jousentekijän näkemys hyvästä ja varmasti kestävästä nokkimallista. Eli jätetään nokkiin ylimääräistä tavaraa, niin ei ole niin herkkä kolhuille, tms.?

[Ekkorre]

[Tuomo]

Niinpä tietysti... Siitähän saa hyvän otteen kun jousta vääntää vireeseen.

Tosin, se voi silti edustaa tietyn alueen jousentekijän näkemystä hyvästä nokkimallista, kriteerinä helppo viritettävyys. Jäykällä jousella ja raskailla nuolilla muutama ylimääräinen gramma nokissa ei tunnu missään. Kyseinen nokkimallihan ei liene kovin laajalle levinnyt? Vai miten on? Kuinka paljon kyseisestä nokkimallista on löytöjä tai dokumentteja?

[M.Reinikainen]

Puhuin jousen vireelle pistämisestä enkä ampumisesta (anteeksi jos meni ilmaisut ristiin)

Tällaisia "iso/leveä" nokkisia on löytynyt aikas paljonkin eri kolkista maailmaa. Yksistään irlannissa on jo satoja erimerkkejä.

Olivat norjassa tehneet jo muutamia kokeiluja isommilla pyssyillä ja itsekkin kun testailin yli 90 kymppistä jänteelle pistoa huomasi sen olevan kevyempää. Omani oli vain 53 paukkune mut silläkin homma oli tuntuvasti iisimpi.
Idea on siis ottaa tuosta kärjestä kiinni virittäessä. Vipu varsi toimii erittäin kiitettävästi kun kokeilin samaa keppiä vanhalla tyylilläni käsi lavan kärjesä jänteen alapuollela j siitä sitten kehoa kallistamalla jänne uraan.

Varmasti nokin muodolla oli kaiketi jonkinlainen muoti/ huomion haku jutka tuolloin.
Tuo Tuomon mainitsema "turvallinen nokki" on ollut aina päämääränä jokaisessa jousen mallissa. Jos vertaa nykyisiä malleja (lähinnä jenkkien muotoja) jotka on tehty pelkästään pöystäilyyn ja koreiluun.. Kuka helkkarin sunnuntaiampuja käyttäisi turhia prässäilyjä metsästys kepissään jota käytetään 1000 kertaa päivässä? Näitä nykyisiä "HIENOJA" nokkeja arvostetaan mielestäni ihan vääristä syistä. Useimmat ovatkin ihmetelleet omaa huoletota käsittelyäni omien keppieni kanssa. Minulle jousi on käyttö esine esim: kävelylle metsää. keihääksi kun nuolet loppuu, tuki sauvaksi kallio kiipeilyyn ja sitten silla ammutaan kun on tarve PISTE!

Rivien välistä voi lukea että minulle turha prässäily on täysin turhaa jos keppi menee mihinkään muuhun käyttöön kuin ampumaradalle joissa vastustajille voi leuhkia.

Olenhan minäkin näitä koristeellisiakin tehnyt ja tulenkin tekemään jatkossa varmaan lukemattomia määriä.

Itseäni on jäänyt vähän jo ärsyttämään se miten "JOTKUT" (itseni mukaan lukien) kailottavat jousen lavan kärkien kapeuttu ja käskevät välttämään paksuja nokkeja kuin ruttoa..
Onhan se jousta tekevälle ihmiselle jo ihan päivän selvää että pienemmät ja kapeammat nkit lyö nuolta kovempaa. Sehän on ihan faktaa!! Nyt muutaman vuoden kun on tehnyt lähinnä esihistoriallisia tai repliikka jousia ilman nokkeja tai näitä isoja pyssyjä olenkin alkanut kyseenalaistaa nokkien kokoa.. Iso on hyvä, liijan iso on vain suhteutettu väärin kyseisen jousen mittoihin? Hand-shokki on ensimmäinen tunto merkki. Seuraavaksi joko pienennetään kärkiä tai aletaan ampua raskampia nuolia. Jos on kapeet kärjet niin ei siin muta kuin ampumaa pituutta.. Siihen se minusta sopii. Kukin tyylillään jmutta minä teen niinkuin edes menneet tekivät tai miten senkin nyt ottaa ??
_________________
You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it

[Simo Hankaniemi]

Mikke puhui asiaa jousen nokkien paksuudesta/leveydestä. Olen käyttänyt yksipuista jousta joskus lyömiseenkin, riistan lopettamiseen siis. Jos nokit ovat kovin girlie-mallilla tehdyt ja norsunluulla vahvistetut, niin sellainen tuskin tulee mieleen.

Abo-maailmassa jousella hutkittiin tarvittaessa vihollisia tai muuten vain alistamista kaipaavia kuspäitä. Tämän vuoksi puujousi on aika usein robusti, sen pitää kestää tapaukset. Jos se heittää tämän vuoksi tapponuolta 10-20 m vähemmän, niin sillä ei yleensä ole merkitystä. Art Youngin Alaskan-filmissä muistaakseni tyypit käyttävät joustaan kävelykeppinä tai vaellussauvana ylittäessään jotain puroa tai jokea.

Mutta on myös kapeanokkisia abo-jousia. Mittasin erään kalifornialaisen jännejousen päiden leveydeksi 11 mm.

[Lehtis]

Eikös sitä näilläkin nurkilla selkosilla ole jousta käytetty myös sauvana, sompa ihan rakennettu toiseen päähän! Krouvi peli täytynyt olla.

[jkekoni]

Eikös yhdessä tanskalaisessa jousessa ollut ihan teroitetut ja kuumennetut kärjetkin.

[Tuukka Kumpulainen]