Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
pexi
Liittynyt: 30 Kes 2010 Viestejä: 149
|
Lähetetty: 24.12.2013 01:25 Viestin aihe: Viikinkijouset,nuolet ja nuoliviinet |
|
|
Löytyykö foorumilta kuvia kyseisistä vehkeistä???
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
Lähetetty: 24.12.2013 06:03 Viestin aihe: |
|
|
Nuo kaksi kuvaa "kviljo" ovat norjalaisen ugri-jousi asijantuntija Ivar Malde käsialaa.
_________________ You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Varjaagi
Liittynyt: 08 Huh 2011 Viestejä: 383 Paikkakunta: Varjakka
|
Lähetetty: 24.12.2013 16:52 Viestin aihe: |
|
|
Minä olen kanssa, tietyistä syistä, pohtinut noita viikinkijousia tai paremminkin viikinkien käyttämiä jousia.
Jos nyt puhutaan siitä viikinkien osasta joiden elämänmenoon kuului enempi sotiminen ja rosvoilu kuin kaupankäynti. Lännessä liikuville on ollut itsestään selvää että he ovat olleet enempi tekemisissä englantilaistyylisten pitkäjousien kanssa mutta entäs ns itäiset viikingit joilla oli pitkiäkin kontrahteja mm Konstantinopolin varjaagikaartissa tai heillä jotka perustivat siirtokuntia suurten jokien varteen ja Mustanmeren rannikolle? Ammattisotilaathan käyttivät silloin ja käyttävät yhä sitä kalustoa mikä on parasta, mitä työnantaja luovuttaa käyttöön tai mitä saa sotasaaliiksi eli onko esim. turkkilainen jousi tavallaan "aito viikinkijousi".
Toisaalta pitkin ruotsiahan löytyy viikinkilöytöinä kolikoita joissa on arabialaista tekstiä mutta eipä se mitään "viikinkirahaa" ole vaikka onkin ollut heillä käytössä...
_________________ Aboriginaali varjaagi... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
Lähetetty: 24.12.2013 18:25 Viestin aihe: |
|
|
Muistaakse on olemassa muutamia todisteita 1100 luvun lopulta viikkareista joilla oli sarvijouset.
Tässä oli ainakin yks viite viikinkisoturi Einar:iin joka on ei tykännyt kuninkaan uudesta sarvijousesta jonka
http://www.hurstwic.org/history/articles/manufacturing/text/viking_bow.htm
Mitä todennäköisemmin sarvikompo oli kostunut erittäin pahasti ja menettänyt täysin palautumis kykynsä jos tarinaa lähtee tulkitsemaan.
_________________ You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
Takaisin alkuun |
|
|
suomialex
Liittynyt: 06 Maa 2012 Viestejä: 201 Paikkakunta: Stadi
|
Lähetetty: 24.12.2013 19:55 Viestin aihe: |
|
|
Ruotsista on löytynyt myös ainakin yksi peukalorengas jossa ei ole tulkinnanvaraa viikinkiajalta. En vain nyt muista misstäpäin ruotsia. Viikingit olivat aika vastaanottavaisia uusille vaikutteille jos ne antoivat etuja suhteessa vanhoihin käytäntöihin tai esineisiin. Esim: Frankkien miekat tai Kristinusko kaupankäynnin edistämiseen… Miksei sarvijännejousetkin.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Varjaagi
Liittynyt: 08 Huh 2011 Viestejä: 383 Paikkakunta: Varjakka
|
Lähetetty: 25.12.2013 06:42 Viestin aihe: |
|
|
Periaatteettomia paskiaisia...eikä minkäänlaista puhdasoppisuutta...
_________________ Aboriginaali varjaagi... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
suomialex
Liittynyt: 06 Maa 2012 Viestejä: 201 Paikkakunta: Stadi
|
Lähetetty: 26.12.2013 04:32 Viestin aihe: |
|
|
Mikä toi Nydamin pitkän kärkinokkihärpäkkeen idis oikein on?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
Lähetetty: 27.12.2013 02:04 Viestin aihe: |
|
|
Helpompi virittäiminen raskail kepeil.
_________________ You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 27.12.2013 02:19 Viestin aihe: |
|
|
Miten ylimääräinen massa lapojen kärjissä helpottaa virittämistä raskailla nuolilla?
Voisiko kyseessä olla vain jousentekijän näkemys hyvästä ja varmasti kestävästä nokkimallista. Eli jätetään nokkiin ylimääräistä tavaraa, niin ei ole niin herkkä kolhuille, tms.?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ekkorre
Liittynyt: 22 Huh 2008 Viestejä: 113 Paikkakunta: Raasepori
|
Lähetetty: 27.12.2013 02:58 Viestin aihe: |
|
|
M.Reinikainen kirjoitti: | Helpompi virittäiminen raskail kepeil. |
Tuomo kirjoitti: | Miten ylimääräinen massa lapojen kärjissä helpottaa virittämistä raskailla nuolilla?
Voisiko kyseessä olla vain jousentekijän näkemys hyvästä ja varmasti kestävästä nokkimallista. Eli jätetään nokkiin ylimääräistä tavaraa, niin ei ole niin herkkä kolhuille, tms.? |
Olikohan "kepit" tässä kuitenkin jousia? Ehkä satapaunaista jänteelle äheltäessä on ihan ok, jos nokissa on mittaa.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 27.12.2013 03:14 Viestin aihe: |
|
|
Niinpä tietysti... Siitähän saa hyvän otteen kun jousta vääntää vireeseen.
Tosin, se voi silti edustaa tietyn alueen jousentekijän näkemystä hyvästä nokkimallista, kriteerinä helppo viritettävyys. Jäykällä jousella ja raskailla nuolilla muutama ylimääräinen gramma nokissa ei tunnu missään. Kyseinen nokkimallihan ei liene kovin laajalle levinnyt? Vai miten on? Kuinka paljon kyseisestä nokkimallista on löytöjä tai dokumentteja?
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
M.Reinikainen Site Admin
Liittynyt: 16 Hel 2008 Viestejä: 1591 Paikkakunta: Reso
|
Lähetetty: 27.12.2013 06:13 Viestin aihe: |
|
|
Puhuin jousen vireelle pistämisestä enkä ampumisesta (anteeksi jos meni ilmaisut ristiin)
Tällaisia "iso/leveä" nokkisia on löytynyt aikas paljonkin eri kolkista maailmaa. Yksistään irlannissa on jo satoja erimerkkejä.
Olivat norjassa tehneet jo muutamia kokeiluja isommilla pyssyillä ja itsekkin kun testailin yli 90 kymppistä jänteelle pistoa huomasi sen olevan kevyempää. Omani oli vain 53 paukkune mut silläkin homma oli tuntuvasti iisimpi.
Idea on siis ottaa tuosta kärjestä kiinni virittäessä. Vipu varsi toimii erittäin kiitettävästi kun kokeilin samaa keppiä vanhalla tyylilläni käsi lavan kärjesä jänteen alapuollela j siitä sitten kehoa kallistamalla jänne uraan.
Varmasti nokin muodolla oli kaiketi jonkinlainen muoti/ huomion haku jutka tuolloin.
Tuo Tuomon mainitsema "turvallinen nokki" on ollut aina päämääränä jokaisessa jousen mallissa. Jos vertaa nykyisiä malleja (lähinnä jenkkien muotoja) jotka on tehty pelkästään pöystäilyyn ja koreiluun.. Kuka helkkarin sunnuntaiampuja käyttäisi turhia prässäilyjä metsästys kepissään jota käytetään 1000 kertaa päivässä? Näitä nykyisiä "HIENOJA" nokkeja arvostetaan mielestäni ihan vääristä syistä. Useimmat ovatkin ihmetelleet omaa huoletota käsittelyäni omien keppieni kanssa. Minulle jousi on käyttö esine esim: kävelylle metsää. keihääksi kun nuolet loppuu, tuki sauvaksi kallio kiipeilyyn ja sitten silla ammutaan kun on tarve PISTE!
Rivien välistä voi lukea että minulle turha prässäily on täysin turhaa jos keppi menee mihinkään muuhun käyttöön kuin ampumaradalle joissa vastustajille voi leuhkia.
Olenhan minäkin näitä koristeellisiakin tehnyt ja tulenkin tekemään jatkossa varmaan lukemattomia määriä.
Itseäni on jäänyt vähän jo ärsyttämään se miten "JOTKUT" (itseni mukaan lukien) kailottavat jousen lavan kärkien kapeuttu ja käskevät välttämään paksuja nokkeja kuin ruttoa..
Onhan se jousta tekevälle ihmiselle jo ihan päivän selvää että pienemmät ja kapeammat nkit lyö nuolta kovempaa. Sehän on ihan faktaa!! Nyt muutaman vuoden kun on tehnyt lähinnä esihistoriallisia tai repliikka jousia ilman nokkeja tai näitä isoja pyssyjä olenkin alkanut kyseenalaistaa nokkien kokoa.. Iso on hyvä, liijan iso on vain suhteutettu väärin kyseisen jousen mittoihin? Hand-shokki on ensimmäinen tunto merkki. Seuraavaksi joko pienennetään kärkiä tai aletaan ampua raskampia nuolia. Jos on kapeet kärjet niin ei siin muta kuin ampumaa pituutta.. Siihen se minusta sopii. Kukin tyylillään jmutta minä teen niinkuin edes menneet tekivät tai miten senkin nyt ottaa ??
Description: |
Oma pyssyni ihden pienimmän irlannista lyötyneen löydön mittojen mukaan kopsattu. |
|
Filesize: |
109.34 KB |
Viewed: |
3414 Time(s) |
|
Description: |
Vain kaksi nokki on sellaisia joita en ikinä ottaisi metsälle tai mihinkään muuallekkaan mukaan, olisitten kuinka hyvä kaaripyssy vaan. kolmen muun kanssa pitäisi tietää sivu profiili ennen päätöstä mut kaksi varmaa nakki tuossa on.. |
|
Filesize: |
46.5 KB |
Viewed: |
3414 Time(s) |
|
Description: |
|
Filesize: |
125.8 KB |
Viewed: |
3414 Time(s) |
|
_________________ You can´t outrun death forever...
But you can make the bastartd work for it |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 13.01.2014 21:06 Viestin aihe: |
|
|
Mikke puhui asiaa jousen nokkien paksuudesta/leveydestä. Olen käyttänyt yksipuista jousta joskus lyömiseenkin, riistan lopettamiseen siis. Jos nokit ovat kovin girlie-mallilla tehdyt ja norsunluulla vahvistetut, niin sellainen tuskin tulee mieleen.
Abo-maailmassa jousella hutkittiin tarvittaessa vihollisia tai muuten vain alistamista kaipaavia kuspäitä. Tämän vuoksi puujousi on aika usein robusti, sen pitää kestää tapaukset. Jos se heittää tämän vuoksi tapponuolta 10-20 m vähemmän, niin sillä ei yleensä ole merkitystä. Art Youngin Alaskan-filmissä muistaakseni tyypit käyttävät joustaan kävelykeppinä tai vaellussauvana ylittäessään jotain puroa tai jokea.
Mutta on myös kapeanokkisia abo-jousia. Mittasin erään kalifornialaisen jännejousen päiden leveydeksi 11 mm.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lehtis
Liittynyt: 11 Huh 2005 Viestejä: 847 Paikkakunta: Riihimäki
|
Lähetetty: 13.01.2014 22:19 Viestin aihe: |
|
|
Eikös sitä näilläkin nurkilla selkosilla ole jousta käytetty myös sauvana, sompa ihan rakennettu toiseen päähän! Krouvi peli täytynyt olla.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 13.01.2014 23:42 Viestin aihe: |
|
|
Eikös yhdessä tanskalaisessa jousessa ollut ihan teroitetut ja kuumennetut kärjetkin.
Viimeinen muokkaaja, jkekoni pvm 10.03.2014 17:12, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 09.03.2014 22:59 Viestin aihe: |
|
|
suomialex kirjoitti: | Ruotsista on löytynyt myös ainakin yksi peukalorengas jossa ei ole tulkinnanvaraa viikinkiajalta. En vain nyt muista misstäpäin ruotsia. |
Birkan viikinkiaikaisen kaupungin "varusalueelta" on tosiaan yksi kuparinen peukalorengas, mutta se on hyvinkin tulkinnanvarainen, monella tavalla vähän väärin tehty. Vaikuttaa siltä, että kyse on aasialaisperäisen peukalorenkaan ruotsalaisesta kopiosta, jolla ei ollut virkaa ammunnan apuvälineenä.
Viikingit ovat varmuudella tienneet sarvijousista, mutta suorat todisteet niistä ovat tiukassa. Peter Lindbom on tulkinnut haudoista löytyneiden nuolenkärkikimppujen sijainnin ja asennon perusteella joidenkin skandien käyttäneen itäisiltä komposiittiseuduilta peräisin olleita tiimalasiviinejä. Näiden osia on myös löytynyt Birkan kaivauksissa, kuten myös itäisiä piirteitä omaavia nuolenkärkiä sekä yksi peukalorenkaan tavoin alkeelliselta, epäonnistuneelta kopiolta vaikuttava sakaralyöte. Yhden balkanilaistyyppisen jousikotelon vyöhelakin on eräästä birkalaishaudasta. Komposiittien rooli viikinkikuvioissa jää näistä yksittäislöydöistä huolimatta auki, kärjet ja nuoliviinet kun olivat sinänsä yhtä käypiä omien puujousten kanssa käytettäviksi.
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
|