Jousi

[Patrik]

Sulitatteko te nuolet sulitus koneella vai ihan vain käsin jos käsin miten saatte sulat oikeisiin kohtiin

[Arwi]

Silmämääräisesti jako kolmeen. En ole pitänyt niin millinkymmenyksien tarkkaa linjaa. Kunhan kukkosulka on jänteestä pois ja toiset sopivasti niin ok.
Jos haluaa kotikonstein tarkkaan merkkailla niin piirtelee harpilla paperille kolmeen osaan jaetun ympyrän ja keskelle tekee sitten nuolen halkaisijaa vastaavan reijän, lappu sitten vain nuolen varrelle ja merkkailemaan.

[Pärjääköhän]

jos alumiinisia nuolia haluaa sulattaa kotona kaasupoltin riittää, jos ei ole voi rakentaa metri´3 kokoisen kuopan hiekkaan ja siellä pitää lämpötilaa yllä. Periaatteessa sillain voisi sulattaa rautaakin, mutta nuotioa olisi ylläpidettävä vähintään puoli tuntia ja laittamalla vain rutikuivia puita. Sisätakassa ei kannata yrittääkkään koska on häkä vaara. Ulkona pitäisi olla joku hiekkakuoppa tai hyvin kasteltu tai märkä alusta.

[Simo Hankaniemi]

Olen sulittanut sadoittain nuolia käsin ilman laitteita ja liimaten sulat silmämääräisesti, mutta 1995 hankin sulituslaitteen ja sitä voi kyllä suositella. Sen jälkeen nuolien teko vain kiihtyi entisestään ja laatu parani. Mutta aloittelijan kannattaisi minusta sulittaa käsin, jotta senkin oppii. Ja alussa ei voi tietää kuinka pitkään kiinnostus hommaan kestää. Laitteeseen kannattaa siirtyä siinä vaiheessa, kun huomaa perinnejousiammunasta muodostuneen elämäntavan. Moni suoraan laitteeseen siirtynyt ei opi koskaan tekemään sulitusta pelkin käsin. Laite ei kuitenkaan voi olla aina saatavilla. Primitiivisimmätkin menetelmät on hyvä hallita.

[Mika]

Sormin vain, mikäli liima ei vaadi tunteja kuivuakseen ja ei lovea ja sido sulitusta paikalleen.

Mielenkiintoista, että primitiivinuolia ylipäätään koneella sulitetaan, kun ovat eri paksuisia ja eri muotoisia enemmän tai vähemmän, ellei tekemällä tekemään kaikista nuolistaan identtisiä ja tuo on varmasti urakka tehdä koneelle erikseen sopivat aihiot kaiken lisäksi.

[santtu]

on se nyt kumma homma jos sulituslaitteella pitää sulittaa primitiivinuolia. eiväthän esim. intiaanitkaan minkäänlaisia sulituslaitteita käyttäneet. mielestäni yksinkertaisin tapa on ensin liimata aivan sulan kärki kiinni nuolenvarteen ja sitten katsoa kaksi muuta suurinpiirtein oikeaan kohtaan. (minusta sillä ei ole mitään väliä jos heittää muutaman millin suuntaan tai toiseen kunhan nuoli lentää suht suoraan) ja sitten kun liima on kuivunut kärjistä, niin sitoo kärjet jollain kestävällä, mutta siedettävän paksuisella langalla kiinni ja sitten vain liimaa sulat yksi kerrallaan loppuun asti. helppo nakki. mutta täytyy muistaa katsoa, että nuolenvarsi ei ole lakattu ja se saisi olla aivan hitusen karkea, kun taas sulan liimauspuolen tulisi olla sileä eli hiottu jollain. pikaliima on suositeltavaa mutta onnistuu ihan erikeepperillä tms puuliimalla.

[Simo Hankaniemi]

Ei valmiista nuolesta välttämättä näe, onko sulittamiseen käytetty laitetta vai ei. Laite nopeuttaa jonkin verran hommaa, joten minusta sen käyttö on puolusteltavissa silloin, jos tekee paljon nuolia jatkuvasti. Sulituksien leikkaaminen muotoonkin sujuu nopeammin saksilla kuin piin palalla. Samoin leikkurikärkien muotoilu vanneraudasta käy smirgelillä nopeammin kuin viilalla tai hiekkakiven palalla. Teki nuolet miten tahansa, niiden valmistukseen menee joka tapauksessa paljon aikaa. Kymmenen nuolen tekeminen putkeen maistuu työltä, vaikka käyttäisi kaikkia mahdollisia helpottavia työkaluja. Jos haluaa ostaa esim. period-uskottavia preerianuolia, niiden hinta on siinä 50 euroa kappale, mikä kertoo jo mistä on kysymys, sillä itse materiaalien arvo ei ole paljon mitään.

Minusta modernien työkalujen käyttö on moitittavaa vain siinä tapauksessa, että tekijä ei osaa tehdä samaa hommaa myös primitiivisellä tavalla. Yhdenkin nuolen tekeminen pelkästään kivikautisin menetelmin auttaa näkemään sivilisaation siunausten arvon. Sen jälkeen sulituslaitteet ja sähkökoneet tuntuvat syntisen ihanilta.

[santtu]

niin. tarkoitin tässä nyt lähinnäpelkästään sulituslaitetta, mutta onhan simo oikeassa että vaivaa säästyy ja huomattavasti, mutta minulla ainakin menee nulien sulitus nopeammin käsin, kuin sulistuslaitteella. en kyllä aivan välttämättä ymmärrä, miksi sulkia ptäisi saksilla leikellä muotoon. minä ainakin teen aina niin, että ensin kalkaisen sulan puukolla tai tomahawkilla, ja sitten hion sen jollain karkealla pinnalla (siis sulan liimauspinnan luonnollisesti) ja liimaan kärjestä kiinni jne jne. ja mitä tulee siikasten irrottamiseen ruodista, niin sehän on helppo tehdä riipimällä.
tietenkin ymärrän, jos joku löytää siitä hyötyä leikata siikasia muotoon saksilla, mutta mulle on ainakin tyylikkäämmän näköinen kun siikaset ovat kärjestäkin ehjät, ja luonnollisen näköiset ja pituiset.
tottahan aupulaitteita saa käyttää, mutta minä saan siitä ainakin huomattavaa hyvän olon tunnetta kun olen tehnyt itse nuolen "primitiivisin konstein" elis iis kumminkin käytän rautaisia työkaluja tai hiiliterästä tms. että en tee nyt ihan kiviaikaisin konstein. ja sittenkun saan selaisella nuolella ededs oravan tiputettuas, niin tulee jotenkin parempi oli kuin jos on käyttänyt laitteilla tehtyä nuolta.

[Simo Hankaniemi]

Jotkut sulat ovat riittävän kapeita luonnostaan, ettei niitä tarvitse kaventaa leikkaamalla, mutta kyllä esim. kalkkunan sulka on sen verran leveä, että leikkaus kannattaa. Ellei ole tekemässä flu-flu -nuolia. Suosin pitkää ja kapeaa sulitusta. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä siitä lyhyt ja jättää sulka täyteen leveyteen.

[Santtu]

nuista sulkien koosta, niin käytän suhteellisen ison metson pyrstösulkia. oisko parempi siis tollaset sulat leikata muotoon?

[jkekoni]

Vastausta helpottaisi jos mittaisit sulan leveimmältä kohdalta.
(otaksuma autaisi.)

[santtu]

levein kohta on 4 cm.

[jkekoni]

Korjaus edelliseen. Mittaisit lehtiruodin etäisyyden sulan reunasta. Tarkoitin leveintä kohtaa leikattuna...

[Simo Hankaniemi]

Kyllähän ne metson pyrstösulat aika leveitä ovat, mutta jos niiden luontainen leveys tuntuu sinusta sopivalta, ei mitään tarvetta kaventamiseen ole. Näissä hommissa jokainen saa tehdä oman makunsa mukaan. Mutta voithan kokeilla yhteen nuoleen hieman muita kapeampaa sulitusta niin näet, toimiiko se mielestäsi paremmin vai huonommin kuin muut.

[Juri]

Neljä senttiä leveyttä (mikäli ymmärsin oikein) on minulle kyllä fluflu-sulitus, tarkoitettu lentoonammuntaan. Nuoli lentää kovaa noin 15 metriä jonka jälkeen vauhti hidastuu roimasti, pörinä on kova, ei tarvitse etsiä kaukaa.

Noin 15 milliä korkeat, 4-5 tuumaa pitkät sulat ovat minulla toimineet hienosti kaikkii muihin tarkoituksiin. Laitan sulat aina pieneen kulmaan jotta nuoli pyörii. Sulissa korkeus syö vauhtia huomattavasti enemmän kuin pituus. Nuolivarren jäykkyys ja sulkien koko vaikuttavat jonkin verran toisiinsa.

Simo on kyllä ihan oikeassa, mitä sitä hyvää vaihtamaan jos kerran toimii, mutta itse olisin sen verran utelias että kokeilisin.

[Santtu]

juu voishan sitä kokeilla leikata joku puolet pois korkeudesta. olenkin aina vähän ihmetellyt, että miksi ei nuoli lennä kuin jonkin 120 askelta vaikka on jousessa paiunoja yli 50 ja on suht hyväheittoinen

[Eero]

Olisi mielenkiintoista tietää myös muiden käyttämiä sulkien mittoja. Omat sulitukseni ovat yleensä 10-15 cm pitkiä ja noin 2 cm leveitä. Tämä on ehkä vähän liikaa, mutta eipähän nuoli katoa niin helposti. Myös sulan materiaali tuntuu vaikutavan paljon. Hennot, esim. variksen sulat, jarruttavat ja suoristavat nuolen matkaa paljon tehottomammin, kuin esim. joutsenen. Entäpä minkä mallista sulitusta suositte? Minulla sulka muistuttaa yleensä suorakaidetta.

[Tuukka Kumpulainen]

Olen aina käyttänyt sulkia, jotka satunnaisten tarkkailijoiden mukaan ovat ihmeen isoja, nykyisissä piileissäni 137 x 17mm. 137 siksi, että kun keskikokoisen täyspitkän sulan käyttökelpoisen osan laittaa kahtia, tulee mitaksi tämä. Moni tauluampuja käyttää paljon pienempiäkin sulkia, mutta se saattaa kostautua lyhyen matkan tarkkuuden heikentymisenä, varsinkin leikkurinuolia käytettäessä. Nuoli, joka lentää hyvässä säässä taulukärkineen moitteettomasti, saattaa leikkurin kanssa lentää märässä metsässä tuhannen taalan paikassa miten sattuu, kun taas isosulkainen kulkee kuin kiskoja pitkin.

Jotain kertoo se, että kovimman luokan suurriistajousimetsästäjät käyttävät nuolissaan vielä omiani isompia sulkia. Hill suositti leikkurinuoliin 140 milliä pitkää, 17mm korkeaa sulkaa, Asbell puolestaan saman mittaista ja 19mm korkeaa sulkaa. Ferguson käyttää 146mm:n mittaista, korkeaa sulkaa jahtinuolissaan jne. Enkä ole vielä kertaakaan nähnyt vaistojousitrikkiampujaa, jonka sulitukset olisivat pienet. Iso sulitus vakauttaa nuolen jo muutaman metrin lennon jälkeen ja saa sen lentämään erittäin tarkasti metsästysmatkojen yläpäähän, pariinkymmeneen metriin asti. Neljässä kympissä tällaisen sulituksen jarrutehon jo huomaa.

[Simo Hankaniemi]

Olen käyttänyt monen kokoista ja muotoista sulitusta. Lähiaikoina olen ottanut muodiksi 16 cm pituisen sulituksen, joka on peräpäästä noin pikkusormen levyinen ja kapenee etuosassa muutamaan milliin. Nuoleni ovat 60 cm mittaisia. Tällaisen ammuksen lento on miellyttävän vakaata, kun sulitusta on peräti neljännes varren pituudesta. Pitkän sulituksen visuaalinen ilme myös miellyttää minua ja samoin pitkät kapeat leikkurikärjet.

Olen kokeillut näitä pitkä- ja kapeasulkaisia nuolia pituusammunnassa ja huomannut, etteivät ne lennä niin huonosti kuin oletin. Noin 45-paunaisella jousella tällainen 28-gramman nuoli lensi parhaimmillaan 199 askelta, mikä on minusta sen verran kuin voi yleensä odottaa välineiltä, joita ei ole tehty pituusammuntaan. Lentomatkassa ei ollut paljonkaan eroa nuoliin, joissa sulitukset olivat lyhyemmät ja hieman leveämmät.

[Martti Auer]

Olen kokeillut kerran sulituslaitetta, enkä kokeile enää, siinä paloivat päreet, käytin sulituslaitetta ehkä n. 15 sekunttia.

[Vieras]

Jos sulituslaitetta käytettäessä menee hermot ja se ei onnistu ,niin eikö kannata ostaa nuolet valmiin a ???. Sulitus laite on maailman helppokäyttöisimpiä laitteita kahvinkeittimen jälkeen.

[Martti Auer]

Huomasin vain että sulituslaite on hyödytön kapistus ja sekin tuli kokeiltua 15 sekunnissa.

[korppi]

Kannattaako sulat laittaa nuolen varteen nähden suoraan, vai pienelle kierteelle, kuten jollakin sivulla täällä näin jonkun tehneen? Kierre tuo tietysti lisää tehoa pyörimiseen, joten voisi käyttää myös pienempiä ja hennompia sulkia.

[Juri]

Se pieni kierre on juuri se mikä saa nuolen pyörimään. Pyörivä nuoli lentää vakaammin. Halliammunnassa tuulettomissa olosuhteissa pärjää hyvin suorallakin sulituksella.