Jousi

[Pärjääköhän]

Kumpi on parempaa? Mitä se Dacron siis on? Miksi se voittaisi siiman?

[jkekoni]

1000N = 225# * g eli siis sopii <= 75# jousiin. (Ellei muita ominaisuuksia jotka estävät.) (# on paunan merkki ja g on putoamiskiihtyvyys.)

Kuinka paksua toi siima on? Onko sillä mahdollista vetää 75# jousta ilman että sormet putoavat?

HUOM: Olen kuullut puhuttavan että liian venymättömällä jänteellä on haitallinen vaikutus puujousen kestoon ja siksi fastflight tms pitäisi käyttää vain lasi- ja hiilikuitujousessa. Ja puujousessa dacron, cannabis ja pellava.

[Pärjääköhän]

Murtolujuus tarkoittaa, että lanka murtuu kun se voima on. Tarvitaan turvaksi jonkin verran vahviketta.

Lanka on 1,9mm paksua...Halkeamisvaara on käytössä mitätön...Ilmanvastuskaan ei ole suuri... Millaista se Dacron siis on=?

[Dan The Master]

Mitä muita lankoja/siimoja voi käyttää jänteen tekoon kuin dacroa?

[jkekoni]

Mitä vaan mikä ei veny, esim nailon venyy. Terästä en suosittele, sillä se vaarallista katketessaan.

Hamppu, pellava, silkki, puuvilla ovat perinteiset.

Ostin manillanarua(ilm happua) ja se ei kestäny kahdella köydellä sekä että minä (110Kg) roikuin siinä, joten ei käytä sitä. Minulla on pätkä toista hamppunarua joka kesti tuon.

Narun pitäisi kestää 3x maksimiveto. Ongelma on että narujen paikkauksissa ei tyypillisesti lue kestoa.

Olen miettinyt linjanarua. Paksuus 1mm, kestää 28Kg, joten 3 narulla pitäisi saada <=60lbs jousen jänne. En ole päässyt kokeilmaan, sillä ton kerän perään olen virkannut puolivalmiin lingon, jota en ole osannut/jaksanut tehdä valmiiksi.

[Tuukka Kumpulainen]

Puuvillaa ei kannata edes harkita jousenjänteeksi, sen verran heikkoa tavaraa kaupalliset puuvillalangat ovat. Puuvilla myös venyy, kaksi kertaa niin paljon kuin esimerkiksi pellava, joka on hampun ja silkin ohella näitä historiallisesti autenttisia, laajalti käytettyjä jännekuituja (eläinperäiset jänteet ja bambu tähän päälle).

Ollakseen luotettava jänteen tulee kestää nelinkertaisesti jousen vetovastus, ei kolme kertaa, joka on lähempänä pituusammuntajänteen mitoitusta. Monet tekevät jänteistään jopa viisi tai kuusi kertaa "jousta vahvemman".

Linjanaru ei toimi jousen jänteenä. Se on kyllä vahvaa, mutta myös äärimmäisen venyvää. Tämä selviää helposti kokeilemalla, kuinka kymmenen senttiä jousta lyhyemmäksi tehty linjanarujänne venyy kahvaan kiinni parissa sekunnissa. Kuidun lujuus ei yksin riitä, sen täytyy myös olla venymätöntä. Venyvä jänne syö jousen heittoa uskomattoman paljon. Juuri tämän takia muovisiimoja, nailonnuoria ym. ei käytetä jousen jänteinä.

Fast Flight käy hyvin puujousen jänteeksi, ilmeisesti paremminkin kuin lasikuitujousiin, joiden valmistajat usein kieltävät FF:n käytön jousissaan kokonaan. Toisaalta moderneissa jousissa käytetyt lankamäärät ovat järjettömiä: lukaisin tuossa erään jousikaupan sivuilta, kuinka 45+-paunaisen olympiajousen jänteeksi suositellaan 22 säiettä fast flightia. Kun FF:n vetolujuus on valmistajan mukaan noin 80#, on tällainen jänne kymmenen kertaa vahvempi (ja kolme kertaa painavampi) kuin sen tarvitsisi olla! Näin paksu FF-jänne ei veny käytännössä lainkaan, ja rasittaa siksi kaarten päitä laukaisun lopussa. Kun säikeet vähentää kahdeksaan, ja käyttää keskipunoksessa tavallista paksumpaa lankaa, saa aikaan kouraan sopivan jänteen, joka on enemmän kuin riittävän vahva, mutta joustaa juuri sen verran että jousi kestää mukisematta.

[Juri]

Olen melkoisen ihastunut "D-75 thin" nimiseen jännelankaan, valmistaja Brownell. Ominaisuuksiltaan se on kuulemma jotakuinkin B-50:nen ja fast Flightin välistä. Ainakin venyy huomattavasti dacronia vähemmän ja on kevyempää, eikä myöskään rispaannu niin helposti. Saattaisi olla venyvyydeltään lähellä pellavaa, kestävyys tietysti aivan toista luokkaa.
Yön yli kun antaa roikkua 25 kg painon kanssa ja kymmenen laukauksen jälkeen kerran säätää, niin siinä pysyy.

Valmistaja suosittelee kahtakymmentä säiettä paunamäärästä riippumatta, tälläkin määrällä jänteestä tulee ohuempi kuin neljästätoista dacron-langasta. Lisäämällä vahvikkeen alle neljä irtopätkää olen saanut jänteen sopivaksi kokoiseksi nokeilleni.

Kaverini 75# jousessa 20 säiettä on kestänyt oikein hyvin. Tein myös samalle herralle 38# kilpajouseen kuusitoista säikeisen ohuen narun, ei ole sekään vielä katkennut. Jännevahvikkeita joutui punomaan kaksi kerrosta päällekkäin, eihän sitä olisi muuten sormetkaan kestäneet.

[Tuomo]

Tuukka, kuinka paljon sinun Fast Flight -jänteet painavat? Siis ne joita käytät pituusammunnassa. Mikä on jänteiden pituus ja säiemäärä? Ajattelin vain, saisin hiukan vertailukohtaa omille jänteille. Ohuemmille nuolille piti saada ohuempi jänne, joten tein 135 cm pitkän pituusammuntajänteen ("haukisiima"-pellavasta), jonka vetolujuus on noin 140 paunaa ja painoa sille tuli 6 grammaa. Jänne on tarkoitettu sille aiemmin mainitulle 32-paunaiselle tuomipihlajajouselle. Jännä nähdä, mitä "paremmat" nuolet ja kevyempi jänne vaikuttaa, aiempi jänne painoi peräti 10 grammaa. Kunhan vain ehtisi joskus kokeilemaan.

[Tuukka Kumpulainen]

Ei aavistustakaan. En käytä ff:ää sen keveyden takia, vaan siksi että se ei veny eikä rispaannu. Kahdeksan säiettä vakio.

No, nyt piti käydä punnitsemassa yksi käteen osunut lyhytjousen (n. 120cm) jänne. Painoa kaksi grammaa.

[jkekoni]

Suljen tämän, koska kukaan ei ole postannut tänne mitään muutakuin roskapostia viimeiseen N kuukauteen mutta roskaposteja tulee useita viikossa.