Jousi

[Juri]

Kuinka lasketaan puun tiheys?

Pudottelin tässä kuivia puupalikoita vesilasiin kun ei muutakaan järkevää tekemistä ollut keskellä yötä. Ainakin selvisi että uppoavat eri tavalla.

[Juri]

Tämä meni kuin kivi.

[Juri]

Kuvat ei muuten näy ellei kirjaudu!

[jkekoni]

Arkkimedeenlaki: Kappaleeseen vaikuttavan noste on kappaleen syrjäyytämän nesteen paino.

Kuinka monta prosenttia uppoa*1Kg/dm^3

Jos vastaus on 100%, niin tulos on yli 1Kg/dm^3.

Ja homman ongelma on, että kappaleen vesipitoisuus nousee tossa kokeessa(yllätys), mikä lisää tiheyttä. Lisäksi tiheysarvolla ei tee juuri mitään, jos ei tiedä puun kosteutta.

Mut kyllä tolla jotain osviittaa saa.

[jkekoni]

Uppoamaprosenttien laskeminen noista kuvista on hieman haastavaa, kun tuopit toimivat linssinä. Helpommin menisi, jos piirtäisit vedenpinnan.

Suositteleen, että mielummin koneistat puun suorakulmaisen särmiön muotoon tunnettuihin mittoihin ja sitten punnitset sen.

Toi dippausmenetelmä on kehitetty hopeapatsaan tiheyden määrittämiseksi. Se on siinä parempi, koska a) hopea ei ime vettä. b) patsasta ei ole tarkoituksenmukaista rikkoa koetta varten.

[Tuukka Kumpulainen]

Juri, mistä olet valeakaasiaa hommannut? Lankkuna vai villinä?

Puun sisältämä kosteus tosiaan sotkee tiheysmittauksia, kun samassa tilassa yhtä pitkään säilytettyjenkin puukappaleiden kosteus% vaihtelee lajista ja pulikasta riippuen. Siksi tarkkaa tietoa saa ainoastaan keinotekoisesti täysin kuivaksi saatettuja näytteitä punnitsemalla. Kansainväliseen standardiin pääsee kun laittaa pulikat kahdeksi vuorokaudeksi 100-asteiseen uuniin (tämä on overkilliä, mutta varmistaa että se bullettikin on oikeasti kuivaa). Itse olen nyt kerännyt puolen vuoden ajan tuoreena täsmämittaan työstettyjä näytteitä (n. 50kpl and counting), jotka uunikuivaan ja saan näin laskettua puiden kuiva-tuoretiheydet, eli sen, kuinka paljon "puuta puussa on". "Ilmakuivana" veteen uppoava puu ei ole kuiva-tuoretiheydeltään välttämättä kuin hieman yli 800kg/m3, ja riittävän kosteana veteen uppoaa melkein mikä tahansa tiukkapuinen kalikka.

[Juri]

Vaihdoin Jaron kanssa "hirveyksiin".
Sain kahteen palaan sahatun melko kuperaselkäisen luonnonstaavin. Selkäkin oli kaivettu alustavasti yhdelle syylle, pari lustoa raaputin vielä lisää. Kahvaliitoksen olen jo tehnyt, toisessa lavassa on pari haastavaa oksakohtaa.

Lähinnä olisi kiinnostanut millaisen arvosanan saisi kapeaan vesilasiin sekunnin ajaksi 74% uponnut tasapaksu pitkulainen valkosaarni palikka.
Palikka on kuiva ja oleskellut 35% ilmankosteudessa muutaman viikon.
Taidan kuitenkin nyt jättää laiskuuttani väliin.
Kiitos silti neuvoista!

Tuo bulletwoodin pala oli takuulla kuiva, ei tosin enää.

[jkekoni]

74% uponnut on 740Kg/m3

Puukeskus lupaa 670Kg/m3 @15% eli erinomaisen tiheyden tai märän puun.
http://w3.puukeskus.upm-kymmene.com/pks/internet/pksintern2.nsf/AllByLanguageID/AEC6784AAA31DEE8C2256ABC00405E57_1?OpenDocument

Wood handbook:
./viewtopic.php?t=970
lupaa "White Ash" 600Kg/m3 @12%.

woodbin sanoo moderately heavy.

Sitten kauppanimi valkosaarni sisältää on kaksi lajia, mikä saattaa selittää tiheyseroja:
<Fraxinus americana> ja <Fraxinus alba>

PS: Puupedia sanoo ( saa täydentää):
http://www.primitiivijousi.fi/puupedia/index.php/Valkosaarni

[Juri]

Kiitos paljon Joonas!
Voisitko laskea tiheyden tuolle bullewoodpalallekin?

[jkekoni]

Tottakai.

>1000Kg/m^3.