Jousi

[Matti]

Katselin tämän foorumin viime vuosien keskusteluja tuomesta ja ainakin Tuukka ja Arwi ovat toimivia tuomijousia tehneet ja sitä kehuneet.

Hommasin juuri äsken tuomiaihion (195cm pitkä ja 10cm halkaisija, manto 2,5cm) ja mietiskelin mikä voisi olla sille sopivin jousimalli. Puu taitaa olla kevyttä, mutta miten sen veto ja puristuslujuus? Mielessä on sellainen pitkä "warbow" 4cm leveä elb ja paunoja pirusti, jotain 100:n kieppeillä, mutta kestääkö tuomi sellaista lämpökäsiteltynä? Toinen mulle uusi kokemus olisi 45# Holmegaard-malli joka on perinteisesti tehty jalavasta mutta ehkä tuomikin pelittäisi.

Nyt on pölkyn päissä liimat, mutta pitäisi huomenna ottaa kuoret pois, leikata steivi 5x5cm ja pistää kuivumaan lankkuun kiinni. Tuomi ilmeisesti tykkää nopeasta kuivatuksesta viileähkössä kellarissa?

Kekkasin hyvän apajan jossa on kaatunut mutta elossa oleva puu, runko 30cm ja siitä tököttää pienempiä 10-20cm haaroja. Siitä runkopuusta saisi paremmin sydänpuuta käyttöön jotta voisi tehdä marjakuusimaista puukerrosyhdistelmää.

Kertokaas kokemuksia ja nippelitietoa tuomesta!

[K.Haulivuori]

Tuomi ei tunnu kovin veto lujalta joten ehkä joku selystys olisi paikallaan. Sinäänsä kyllä napakkaa puuta. Tuomi tuntuu muuttavan taipumistaan kaiken aikaa.

[Tuukka Kumpulainen]

Sain juuri valmiiksi uuden tuomijousen joka taitaa olla paras jäkkärä minkä olen kuunaan tehnyt. 43#/ 61", pienestä rungosta decrownattu flättis, sekä tolkuttoman nopea että tarkka kuin mikä (usein tuppaavat olemaan joko tai...). Nyt, noin kahdensadan laakin jälkeen settiä heti vireestä pois otettuna tuuma, levossa puolet siitä; tuomen puristuslujuus vastaa monia puolta tiheämpiä puita. Jousen massa 450 grammaa eli vähän.

Tuomi on hieno jousipuu: helppo kuivata (kuivuu tasapainokosteuteen nopeammin kuin mikään toinen käyttämäni jousipuu), nautinnollinen työstää, kevyt, elastinen ja eloisa. Huonoa? Tuomi on niin pehmeää, että siitä tehdyssä jousessa näkyvät kaikki kolhut ja naarmut. Tuomijouseni ovat olleet keskimittaisia flättiksiä, enkä oikein usko puun toimivuuteen kapeissa ja überjäykissä jousissa: nipin napin 500 kg /m3 painavalta puulta ei voi kauhalla vaatia. Tuomilla samoin kuin lähisukulaisillaan kirsikoilla on mainetta hiukan vetohauraina puina; minä en ole tosin yhtään tuomijousta saanut poikki. En uskaltaisi kovin hyvää steiviä lähteä paahtamaan. Esmes jalava ja vaahtera ovat jo pykälää tiukempia, vetolujempia puita. Mutta sinähän Matti tietysti kokeilet ja kerrot sitten miten kävi!

[Matti]

Kiitos tiedoista. Mielessä on Steve Badgerin kommentit paahtamisesta, eli puu kuin puu ja varsinkin valkoinen puu hyötyy suuresti paahtamisesta ja vatsapuolen kovettamisesta. Teoriassa kevyt ja pehmeä tuomikin siitä tykkäisi, jolloin lapojen massa saadaan entistä kevymmäksi ja heitto pitäisi parantua. Ainakin teoriassa
Voisin tehdä niin että otan työn alle kaksi tuomijousta, pitkän ja lyhyen, ja sitten nähdään mikä pelittää ja mikä ei. Pitää käydä taas apajalla

[Tuukka Kumpulainen]

Joo, Badger on ansiokkaasti pohtinut, miten jousen puristus- ja veto-ominaisuudet saisi balanssiin. Useimpien puiden vetolujuus on niin paljon parempi kuin puristuslujuus, että vatsaa "pitääkin" vahvistaa käryttämällä. Sitten on näitä puita, jotka ovat luonnostaan vahvuuksiltaan tasapainoisia, kuten tuomi, vaahtera ja syreeni. Näissä vetolujuus voi äkkiä kääntyä altavastaajaksi. Kandee muistaa että Badgerin all-time-suosikkijousipuu on jalava, lämpökäsittelijän unelmapuu.

Badger on puhunut myös siitä, kuinka valmiin jousen massa kertoo, kuinka paljon sitä on varaa lämpökäsitellä: paunaa kohti painava jousi kestää ja jopa vaatii kunnon karaisun, kun taas jo valmiiksi paunaa kohti köykäinen pyssy (kuten kaikki tekemäni tuomijouset) kestää ainoastaan kevyen paahtamisen jos sitäkään.

Sitten kun nämä pari uusinta tuomijoustani väsähtävät sadan tuhannen laakin jälkeen, lämpökäsittelen ne varmasti ja katson miten käy.

[Arwi]

Jotain on tullut noista tuomista tehtyä, mutta kaikki sellaisista ranteen vahvuisista nuorista puista. Katkeilleet. Selästään saisivat varmaan olla vähän leveämpiä, mutta kun ei ole eteen tullut vielä paksumpaa tuomea minkä olisi saanut ottaa "hyötykäyttöön".

Kuvassa tuo viimeksi valmistunut Tuomitakedown (made not so easy) eli kahva tehty niistä pölyimurinputkista, mitkä olen joskus jo esitellyt, selkävahvistettu polyesteri-/polyamidi(mikänyt ikinä olikaan) kuiduilla ja koiran puruluu kerroksella ja täytyy sanoo, että ei ollenkaan paska jousi kun tuli tehtyä se tuollaisista sahausjätteistä joista ei ollut edes tarkoitus tehdä mitään. Saunapuita korkeintaan.
Eihän tuo tietenkään mikään raketti ole, mutta siitä tuli itselleni kestävä, pieneen tilaan menevä kesämökki jousi. Paunoja ei mitattu, mutta toisiin jousiin verrattuna, veikkaisin hyvinkin se 40# 26"
Pituus n. 145cm, lavat leveimmillään kahvasta 35mm kaventuen nokkeihin noin 10mm:n

[Arwi]

Aeniijooo. Lisätään vielä jonninlainen jännityskuva.
Toisessa lavassa on jyrkähkö mutka. Tiedetään.
Teko vaiheessa sitä ei ollut, mutta ilmestyi jälkeenpäin noin sadan laakin jälkeen.
Liekö hakenut "jänteet" ja nahka selässä paikkaansa?
Enivei. Minä en kuitenkaan aio tuota enää vuoleskella. Toimikoon nyt eräänlaisena kokeiluna tai rasitustestinä.
Ainakin totesin ton puruluunahka selän olevan niin järeetä tavaraa, että voisin huoletta tehdä juuri sellaisia nahkaselystettyjä "lahjajousia" kavereille (jousista mitään tietämättömät venyttelijät), minkä tietäisin joutuvan vääränlaiselle käytölle.

[Caper]

No vot vot!
Laitahan raporttia tuomijousirojektistasi aika ajoin, kiinnostaa kovasti kun sattuu tuolla muutaman kilsan päässä olemaan aivan pirusti tuomia (osa kaadettu tai puoliksi kaatunut). Sieltä meinasin hakea tässä jonain päivänä pari pölliä kuivamaan.
Itsehän olen ensi kertaa asialla jousen teossa ja seuraan foorumia silmä kovana vinkkien toivossa. Aloittelen tätä harrastusta tutustumalla ensin helposti saataviin puulajeihin (huomenna onkin suunnitelmissa lähtee tuleviin omiin metsiin samoamaan sahan kanssa.
Tällä hetkellä olen työstämässä pihlajaa, joka hitaasti tässä etenee, mutta pistelen kuvia, kuhan kerkiän.

[mihko]

Miepä kaadoin tuomen ja tein siitä jousen 4päivässä. Veistin heti melkein muotoonsa, liimat päihin ja vessaan kuivamaan. 3 pvänä aloin tilleröimään ja jopa ammuin muutaman laukauksen. Jousi on "vain" 51 tuumaa, päissä vähän luonnon refleksiä. Jousi nyt n. vkon vanha, settiä vajaa 3tuumaa ja ampuu tarkasti, paunoja näin pakoputkituntumalla helvetisti, ei kärsi vetää yli 20tuumaa. Mutta summa summarum, yllätyin miten hyvän LYHYEN jousen tuomesta saa, ja vielä nopeasti. Pitää vielä vähän tilleröidä että paunoja olisi n. 55 - kunhan saan muutaman sata laukausta sillä ammuttua - ja eikun metille. Lyhyt veto tuntuu näin äkkiseltään kivalta ja tarkalta, ja eritoten nopealta mikä ei ole haitaksi kun metästää. Eikä tuo _suunnaton_ setti tunnu haittaavan jousta eikä itseäni. Pitänee vähän lisätä refleksiä päihin että jännekulma pienenee niin ei mene jousi poikki.

Mites, onko kukaan antanut tuomelle lämpikäsittelyä vatsapuolelle, mahtaneeko olla hyötyä?

[jkekoni]

Mulla on tollainen ehkä 18cm (korjaan huomenna) leveä Metsätuomi <Prunus Padus>, jonka olen sahannut halki. Tarkoitus olisi esityöstää tosta 2 tai 3 stavea tänään.

Yks vastaava tuomi oli aiemmin kaadettuna ja meni pilalle halkomisessa. Tai vois tosta ehkä miettiä kahvaliitoksella, jos moista harkitsis. En ole vielä heittänyt pois.

Tarkoitus olisi kokeilla sekä selffaria, että pähkinäpensas<Corylus avellana> selätettyä. Tähän tarkoitukseen mulla on ehkä noin 10cm paksu (korjaan huomenna) pähkinäpensaskeppi, joka on kyllä ehtinyt jo sunnuntaisen kaadon jälkeen tekemään lisää käyrää, vaikka on kuoret ja maalit päällä. Kepistä olisi tarkoitus tehdä selkälaminaatteja vannesahalla. Saa nähdä miten onnistuu, ei ole kokemusta moisesta.

[Santtu Risku]

olen tässä nyt muutaman kuukauden työstänyt ja tehnyt tuomijousia, ja oon huomannu pari asiaa.. ensinnäkin niinkuin tuli jo esille, niin tuomi muuttaa taipumistaan aika ankarasti, mutta viiveellä. eli jos raaputtaa jostain kohtaa liikaa pois tillerissä niin mulla saatto paljastua siinä heikompi kohta vasta esim 50 laukauksen jälkeen. ihmettelen että mistä johtuu sillä muille jousille joita olen vehnyt niin ei ole näin käynyt.
toinen juttu(joka saattaa johtua jostain muusta kuin puulajista) oli sellainen, että kun ammuskelin sellaisella 60-70 lbs tuomipyssyllä joka on 120 cm pitkä, niin se tuntui jotenkin tahmealta ja jähmeältä se heitto, mutta kun sitten huomasin että siinä oli parantamista ja parantelin tilleriä jolloin jousi keveni 57 paunaan. nyt kun jousi on kevyempi, niin se tuntuu paljon paremmalta ja nopeammalta koko jousi ja sen heitto. settiä tuntuu ottavan sen vajaa 4 tuumaa kun on heti otettu pois vireestä, mutta sitten kun on saanut levätä vähän aikaa niin on sellaset 2 tuumaa.
yritän tässä piakkoin saada siitä jousesta kuvia tonne jousipuolelle.

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllähän tilleri ja jousen mitoitus ratkaisevat paljon enemmän jousen toiminnassa kuin paunat sinänsä. Vetopituuteen nähden liian lyhyt tai väärin tilleröity jäykkä jousi ei usein heitä yhtään paremmin kuin laadukas juniorijousi. Itse olen viime aikoina ampunut pienestä vaahteranvesasta tekemälläni 31-paunaisella jousella, jolla osun kahdenkympin sisältä yhtä hyvin kuin millä tahansa jäykemmällä jousellani. Olin näkevinäni järkyttyneitä ilmeitä kun paljastin Kuralan viime pikkukisoissa hyvin viskovan jäkkäräni hevosvoimat.

Tillerin muuttuminen viivellä on ihan tavallista, varsinkin vetopuuta sisältävien luonnonpuujousten tapauksessa. Tuomi tuppaa aina kasvamaan johonkin suuntaan kallellaan jolloin puuhun muodostuu taipumisominaisuuksiltaan erilaisia alueita. Näitä saa sitten erikseen houkutella tottelemaan tilleröintiä.

Neljä tuumaa myötäkäyryyttä on kyllä tosi paljon, varsinkin noin lyhyessä jousessa, ja kertoo siitä, että puu on ylirasittunut aika tavalla. Minun kokemukseni on, että tuomesta ei kannata paljoa yli 50 paunaa puristaa mikäli setin haluaa pysyvän mukavan pienenä, jos ei sitten tee erityisen pitkiä jousia. Kevyemmäksi trimmattu jousi on tietysti ottanut alkuperäisen jäykkyyden mukaisen, suuren setin. Mutta jos jousi tuntuu nyt hyvältä niin tavoite on saavutettu!

[Santtu Risku]

joo siis toi 4 on vaan heitto.. pitänee mitata. mutta lopullinen on kumminkin noin 2 tuumaa ja se ei oo muutaman parin sadan laukauksen sisään muuttunut. voi olla että pitäisi tehdä kevyempiä mutta aijoin pitää ton tollasena koska mukavan jämäkkä ampua jne jne. sitä 140 cm pitkää 88 paunasta vois kyllä keventää aika reilusti vaikka sillä pystyy ampumaan.
vois tosiaan testata sellaset 50 vahvaa tuomijousta siitä 140 cm aihiosta.
mmikä se ois sitte sellanen puu, joka ei ota settiä lyhyenä ja raskaana, vai pitäiskö olla jänneselkä?

[Simo Hankaniemi]

Settiin vaikuttaa myös mm. jousen leveys ja käytetty vetopituus. En käyttäisi pidempää vetoa kuin 2,3 x 1, eli 120 cm jousessa veto voi olla 50 cm (nuolenvarsi 52-53 cm). Sekin vaikuttaa, miten jousta on käytetty, kauanko pidetty vireessä, altistuminen kosteudelle jne. Jos kaikki on kohdallaan lyhyen puujousen ei minun mielestäni pidä myötäkäyristyä sen enempää kuin pidemmänkään jousen. Tai ajan mittaanhan se tietysti kuluu loppuun, kuten kaikki muukin tässä universumissa.

[Santtu Risku]

vainiin. no nyt selkis olen käyttänyt noin 57 cm vetopituutta. pitänee rajoittaa.
eikös se jännejousissa ole nyrkkisääntö että noin pulet jousen pituudesta sais olla vetopituus eli tolle jouselle 60 cm.. hmm. aika pitkä veto on vissiin ollu mulla.

[Simo Hankaniemi]

Joo, jännejouset ovat eri juttu. Niissä veto voi olla puolet jousen pituudesta, tai ehkä vähän alle. Jos jousi on hyvin tehty, niin veto voi olla ylikin puolet jousen pituudesta. Parhaimmillaan vain metrin mittainen jännejousi kestää tuon käyttämäsi vedon. Mutta puujousissa kannattaa muistaa tuo 2,3 x 1 peukalosääntö. Jotkut vetävät puujousia tätäkin vähemmän.

[Santtu Risku]

täällä kävi ilmi ettäkö tuomi ei olisi vetojujaa. itsellä ainakin on sellaisia kokemuksia, että tuomi on enemmän veto kuin puristuslujaa, ja ottaa mekoisen helposti settiä. ja paljon. yritän taistella tätä vataan, mutta se näyttää vaikealta.
eilen meinasi palaa päreet kun ammuskelin, ja huomasin, että eihän josui kanna kuin mäihällä 60 m!! paunatt 50 pituus 120 ja vetopituus nykyään 50 ja risat cm. veikkaan, että jousi menee polttopuiksi, mutta yritän pelastaa sen vielä. settiä valtavasti. noin 3.5 tuumaa!! arvelen, että jousi meni alkuvaiheessa pieleen, sillä tilleri muuttui dramaattisesti koeammunnan aikana, ja jousi kehitti näitä hiusmurtumia tiettyyn paikkaan ala-lavassa. tämä kohta rasittui tarpeettomasti jne jne. nyt jousen tilleri on kunnossa ja kuosissa, mutta jousi ei vain oikeen toimi. laitoin nyt sen puristuksiin noin 1 tuuman reflexille, ja lämpökäsittelen vatsan. saa nähdä auttaako. toivottavasti edes vähän. kyllä pitäisi irrota yli 120 m kaari.
tosin nuolet olivat raskaita hylsypäisiä vesavartisia.. mutta silti!
paljonko tuukka sinun tuomijouset ovat settiä ottaneet? vai ovatko ollenkaan.

[Santtu Risku]

nyt kun miettii ja luki uusiksi tuon tuukan viestin, niin keventelen varmaan sitä jousta vielä siihen 45 paunaan , mutta tuskimpa tämäkään auttaa. no, oppia ikä kaikki.
nytpähän tietää että ei tee tuomesta raskaita jousia. (yksipuisena)
poikkean nyt jonkin verran aiheesta, mutta kuinka jäykän tekisitte jänneselkäisestä pihlajasta jolla pituutta 111 cm ja levein kohta on kahvassa 3 cm ja kapenee 1,5 cm nokkeihin?
itse ajattelin 50 ja risat.
ja kuinka jäykän saa yksipuisesta pihlajajousesta jossa pituus siinä välillä 120-150 cm, niin että jousen pitäisi toimia järkevissä määrin?

[Simo Hankaniemi]

Kyllä jousessasi vikaa on, jos kantama on noin heikko ja settiä paljon. Olen ampunut 40-paunaisella 120 cm luumujousella pituutta 170 m. Tosin pituusammuntanuolella, eikä bluntilla. Tuossa luumujousessa ei ole settiä kuin nimeksi, päät ovat loivan vastakäyrät.

En ole tehnyt koskaan pihlajajännejousta, mutta puuhan on melko tiukkaa, joten ei siinä pitäisi olla mitään käytännöllistä rajaa, miten jäykäksi jousen voi tehdä. Mutta 50-60 -paunainen riittää useimpiin tarkoituksiin ja ainakaan minä en tykkää ammuskella pidempään sitä jäykemmällä jousella. Tuon jäykkyysluokan jousella saa nurin minkä hyvänsä havumetsävyöhykkeen elukan, jos nuoli on oikeanlainen ja etäisyys sopiva. Kiinalaisten havainnon mukaan sotajousenkaan ei tarvitse olla jäykempi kuin 60 paunaa.

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllähän minun tuomijouseni settiä ottavat niinkuin joka ikinen puujousi jota oikeasti käytetään, mutta vähemmän kuin useimmat muut. En omista yhtään tuomijousta jossa olisi yli 40mm settiä, vaikka moni näistä on lyhyt vetopituuteensa nähden ja kokolailla rasitettu. Toisaalta en ole tehnyt yhtään yli 45-paunaista tai kapeaa tai pyöreävatsaista tuomijousta. Mutta samoihin mittoihin ja jäykkyyksiin tehdyt vaahtera-, jalava- ja pihlajajouset myötäkäyristyvät yhtä paljon---enemmän vaikka ovat selvästi tuomea painavakaarisempia. Tuomi hakkaakin heitoltaan nämä tiheämmät puut.

Väkisinkin hiipii mieleen, että Santun tuomet eivät ole riittävän kuivia. Entä kuinka leveää lustoa tuomi pukkaa Roin korkeudella? Sopivissa viidakoissa täällä lounaisrannikolla tuomi kasvaa paksuutta pitkälle toista senttiä vuodessa, ja näistä olen parhaat jäkkäräni tehnyt.

60 metriä on tosiaan puolet siitä mitä tuollaisen lyhytjousen pitäisi muitta mutkitta nakata ihan tavallista metsästysnuolta. Ilmeisesti jousi on rasittunut tosi pahasti alkutilleröinnissä ja menettänyt heittonsa. Tai sitten nuoli painaa 120 grammaa. Minä olen ampunut 42-paunaisella, 150-senttisellä, pari senttiä myötäkäyrällä tuomijousella kevyttä, pienisulkaista mäntynuolta 189 metriä.

Pihlajajousesta voi tehdä sitä jäykemmän mitä leveämmän tai pidemmän siitä tekee. Lyhyeen, kapeaan pihlajajännejouseen on noin 50 paunaa realistinen tavoite. Puolitoistametriseen, yhtä kapeaan yksipuiseen paunoja saa enemmänkin, sillä siinä käyryyden säde on reilusti isompi (jos vetopituus pysyy 21 tuumassa). Koko mitalta taipuvaan minilonkkariin laittaisin leveyttä 32mm ja tavoittelisin 60 paunan vastusta. Lisääkin keppi kestää, mutta ei välttämättä puristuksessa niin että setti pysyy pienenä ja puristusmurtumat poissa. Paunoista vähän tinkimällä saa kepin käyttöikää monasti kasvatettua, mielestäni ihan hyvä vaihtokauppa.

[Santtu Risku]

kaipa se pakostakin on kuivaa, sillä kuivatin sitä sellaiset 5 viikkoa raakatyöstettynä ja mittoihinsa laitettuna. vuosilustot noin 8mm - 1cm
mulla saattaa käydä mielessä ettäkö jousi ei oliskaan tuomea, vaan jotain muuta, mutta ei kai siinä vaihtoehtoja ole, jos siinä oli tuomenkehrääjäntoukan seittiä pinnalla , kuori on huokoista ja puu on pehmeää. ja puu tuoksuu työstettäessä hieman pistävälle, mutta ei huomattavasti. olisi ehkä verrattavissa paprikan tuoksuun jossain määrin.

[pss]

[pss]

Offtopic.
Tuomen jäte silpusta saa puutarhaan melko toimivaa jänisten torjunta-ainetta. Jäte suojeltavien puiden ja marjapensaiden juureen, niin ei jänikset syö pensaita.

[Santtu Risku]

tulipahan vihdoin hyviäkin kokemuksia tästä tuomesta. valmistui tänään (toiminnallisesti siis) 150 cm tuomijousi paunat 55-60. toimii varsin mainiosti eikä ota sitä paljon kirottua setiä kun 1 tuuman. on sekä nopea että tarkka.
käytän vaan 60+ cm vetopituuttaa vaikka mahis ois käyttää 64. jotenkin nyt ku on näitten lyhempien jousien kanssa värkänny, niin jos mene yli 62 cm, niin on epätarkkaa ja kömpelöä minulle.
voisin yrittää saada siitä vaikka muutaman kuvan..