Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
marko
Liittynyt: 30 Maa 2006 Viestejä: 66 Paikkakunta: Hamina
|
Lähetetty: 22.08.2006 23:05 Viestin aihe: |
|
|
Pitääkin samantien alkaa tehdä jousia pihlajasta jossa on sydänpuuta mukana. Vois kokeilla sellasta elb mallista jousta pihlajasta. Paunoja noin 60-70. Ilmottelen sitten lisää kun valmistuu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 23.08.2006 12:17 Viestin aihe: |
|
|
Suhtaudun hieman skeptisesti Jaroslavin näkemykseen kotipihlajan sydänpuun erikoislaadusta. Mitä itse olen kahdenkymmenen vuoden aikana pihlajia työstänyt, en ole huomannut eroa sydämen ja mannon toiminnassa, kovuudessa, tiheydessä tai työstettävyydessä. Pihlajan sydän ei teknisesti ottaen ole edes sydänpuuta, eli puuta jonka kaikki solut ovat perinnöllisistä syistä johtuen kuolleet.
Siinä mielessä sydän voi hyvinkin päihittää mannon, että pihlajan nuoruusvuosien lustot (jotka ovat sittemmin muuttuneet sydänpuuksi) ovat pääsääntöisesti leveämpiä ja tiheämpiaineisia kuin rungon pinnassa olevat, vanhalla iällä kasvaneet lustot, jotka ovat pihlajalla usein lähes paperinohuita. Ja onhan pihlajan sydän niin makean näköistä, varsinkin likaisenvalkoisen mannon parina, että se on jo yksinään riittävä syy hamuta sydäntä mukaan pihlajajouseen.
Viimeisin pihlajajouseni, ison rungon keskeltä esiin kaivettu, kaksi lustoa mantoa selässään kantava, nätti 60-paunainen minilonkkari murtui keskikaaresta ilman mitään varoitusta kesken tilleröinnin jänteelle jo ties kuinka monennetta kertaa laitettaessa (tämä on ainoa pihlajajäkkärä, jonka olen saanut poikki selästä, yleensä vatsa väsyy ensin). Olisi kyllä hienoa nähdä livenä muotonsa pitävä ja murtuilematon, jäykkä pihlajalonkkari. Jousen venyttäminen 190-senttiseksi helpottaa tietysti tavoitteen saavuttamista, jos mobiliteetin on valmis uhraamaan kestävyyden nimissä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 24.08.2006 11:50 Viestin aihe: |
|
|
Omenapuulla huomasin ton sydänpuun olevan märkänä pehmeämpää veistää.
(Ja tämä liittyi asiaan miten ) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 24.08.2006 11:57 Viestin aihe: |
|
|
Tuukka Kumpulainen kirjoitti: | Pihlajan sydän ei teknisesti ottaen ole edes sydänpuuta, eli puuta jonka kaikki solut ovat perinnöllisistä syistä johtuen kuolleet. |
Jotain eroa siinä luulis olevan, kun väri muutuu yhdessä lustossa.
Mitä?
Alkavaa lahoa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
marko
Liittynyt: 30 Maa 2006 Viestejä: 66 Paikkakunta: Hamina
|
Lähetetty: 26.08.2006 21:13 Viestin aihe: |
|
|
Ei siin paljoon eroa taida olla verrattuna pintapuuhun. Ja se oli outoa ku kaadoin pihlajan ni sydänpuu ei muuttunnu pintapuuksi yhdessä lustossa se raja heittelehti silleen hassusti. Pitää nyt sit miettiä millasen jousen tost pihlajasta tekis. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 28.08.2006 11:16 Viestin aihe: |
|
|
Itse mittaisin ytimestä halkaistua pihlajaa(7-7.5cm paksu) ja sydänpuuta oli noin 40% paksuudesta.
Todennäköisesti paksummassa puussa stdänpuuta on suhtessa enemmän ja ohuessa vähemmän. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Santtu Risku
Liittynyt: 31 Tou 2006 Viestejä: 1659 Paikkakunta: Inari
|
Lähetetty: 06.02.2007 18:54 Viestin aihe: |
|
|
tietääkö kukaan miksi tuo sydänpuu on pihlajassa tummempaa? ite oon joskus välillä vähän ihmetyttäny muutama juttu, varsinki nyt yhen pihlajapöllin kanssa jossa on 6 reflexiä. pölli on 122 cm pitkä ja kapeammassa eli "latvapäässä" on sydänpuuta vaikka muille jakaa, mutta tyvessä sitä ei ole kun 2 ensimmäistä lustoa ytimestä laskettuna.. mistäköhän voisi johtua? _________________ "When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|