Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 20.02.2007 00:09 Viestin aihe: Puuta staattivastakaariin |
|
|
Mitkä ovat hyviä puulajeja staattisiin kaariin?
Tarkoitus olisi yksinkertaisuden vuoksi sahata kaaret, eikä taivuttaa/laminoida niitä.
Hikkori ja bulletti kestävät hyvin syyn rikkomista, mutta vastaavasti sitten painavatkin sen edestä.
Mites vaahtera kestää syitä vasten. Se olisi edellisiä kevyempää, joskaan ei ihan hirveesti.
Vai pitäisikö harkita muuta tapaa tehdä korvat?
Viimeinen muokkaaja, jkekoni pvm 21.02.2007 13:01, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 20.02.2007 00:31 Viestin aihe: |
|
|
Periaatteessa puu, jonka jäykkyys/tiheys on mahdollisimman iso, kuusi taitaa olla aika hyvä siinä suhteessa.
TLM |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Santtu Risku
Liittynyt: 31 Tou 2006 Viestejä: 1659 Paikkakunta: Inari
|
Lähetetty: 20.02.2007 10:06 Viestin aihe: |
|
|
vanerista laminoimalla ainakin saat. noudattaisin perinteitä ja tekisin suorat siyahit, jotaka sitten liitetään jyrkkän kulmaan. voisin kuvitella että hikkori tai saarni olisi kova sana. eikös täälläpäin olla josuks käytetty tuomea niissä puuyhdistelmäjousissa joissa oli koivua, lylymäntyä ja tuomea. mielestäni nimenomaan tuomesta olivat nämä "korvat". _________________ "When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 20.02.2007 10:58 Viestin aihe: |
|
|
Kuusi taitaa olla jäykkää suhteessa painoonsa, mutta kuinka se kestää syitä vasten. Vanerikin on käynyt mielessä, kun sitä on varastossa, siinä ei olisi
samalla tavalla syy ongelmaa.
Katajaakin mietin, mutta on epävarmaa löytyisikö mökillä olevista halkeilleista sopivia paloja.
Muotona olen miettinyt kulmapalaa, joka liimataan päälle tai kulmapalaa, joka olisi z-liitoksella päässä kiinni.
Myös kahta palaa olen miettinyt:
http://www.primitiveways.com/pt-composite_bow.html |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 20.02.2007 17:25 Viestin aihe: |
|
|
Vanerissa on se paha vika, että puolet viilusta on väärään suuntaan, muuten hyvä aine moneen paikkaan. Useimmissa jäykkäkorvaisissa jousissa näkyy olevan lujuus hoidettu mitoilla. Korvat ovat suht korkeita ja leveitä verraten taipuvaan kärkeen, tällöin hieman heikompikin puu menettelee, paino pitää saada mahdollisimman pieneksi. Eikä se kuusikaan nyt niin heikkoa ole.
TLM |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 20.02.2007 17:28 Viestin aihe: |
|
|
Tuossa linkissäkin ilmeisesti käytettiin kuusta (spruce), tosin ne pakanat käyttävät tuota termiä miten sattuu.
TLM |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 21.02.2007 10:10 Viestin aihe: |
|
|
Käsitääkseni jenkkien kuusi on jotain muuta kuin Metsäkuusi <Picea abies> (Norway Spruce). |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 21.02.2007 13:21 Viestin aihe: |
|
|
Se ei ole varmaankaan meikäläinen kuusi, mutta monille kuusille on yhteistä tuo pitkäkuituisuus, josta jäykkyys johtuu.
TLM |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 22.02.2007 18:21 Viestin aihe: |
|
|
Ei ole meikäläistä kuusta, ei. P-Amerikassa on kuusilajeja hurumykke, paikallisilta nimiltään valko- (Picea glauca), musta- (P. mariana), ja punakuusta (P. rubra) ym. Kaikki nämä vastaavat metsäkuusta ominaisuuksiltaan, eli ovat kevyitä, pehmeitä, tiheyteensä nähden jäykkiä puita. Kataja on kuusten vastakohta poikkeuksellisen löysänä, jäykkyydeltään alhaisena puuna.
Metsäkuusesta nuolia tehneenä voin kertoa, että sen lujuus poikkisyisenä on tasoa olematon. Olen saanut hieman poikkisyisiä kuusinuolia poikki ravistelemalla veteen ammutusta piilistä irtovesiä pois.
Jousen sakarat joutuvat sen verran kovalle rasitukselle paitsi ammuttaessa myös esim. jänteelle pantaessa, että en lähtisi tekemään niitä kevyistä ja pehmeistä puista vaikka ne kuinka olisivat teoriassa optimaalinen materiaali. Korealaisten viimeisilleen viriteltyjen pitkän matkan komposiittienkin sakarat ovat paikallista mulperilajia (tiheys n. 700 kg /m3).
Sakaran tyveen kohdistuva rasitus on hirmuinen ja puun lujuus poikkisyisenä surkea (jonkunlainen poikkeus europuissa on valkopyökki). Suorasta kappaleesta sahaamalla otetut, järkevän kokoiset sakarat murtuisivat suurella todennäköisyydellä mistä tahansa puusta tehtynä. Ainoastaan hyvin loivat kurvit kestäisivät. Sakarat on perinteisesti tehty joko muotoonsa taivutetusta tai sopivaan kulmaan kasvaneesta puusta ja hyvästä syystä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 24.02.2007 17:46 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Sakaran tyveen kohdistuva rasitus on hirmuinen |
Hmmm... kyllä se lavassa kädensijan vieressä on vielä kovasti karmeampi.
Lainaus: | Sakarat on perinteisesti tehty joko muotoonsa taivutetusta tai sopivaan kulmaan kasvaneesta puusta ja hyvästä syystä. |
Tuo kyllä pitää paikkansa, oletin sen nyt (ehkäpä väärin) oletusarvoksi korvia tehdessä ja johtuen tuossa mutkassa esiintyvistä poikittaisista jännityksistä se on yleensä näköjään tehty erikoisen tukevaksi, syystäkin.
TLM |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 27.02.2007 10:49 Viestin aihe: |
|
|
Anonymous kirjoitti: | [quote:33661e9562]Sakaran tyveen kohdistuva rasitus on hirmuinen[/quote:33661e9562]
Hmmm... kyllä se lavassa kädensijan vieressä on vielä kovasti karmeampi.
TLM |
Tiedän. Teoria on teoriaa, käytäntö jotain muuta. En ole vielä kopeloinut jousta, joka olisi hajonnut eniten rasittuvasta kohdasta eli kahvan vierestä vaikka vähemmän rasittuvista kohdista katkenneita näkee jatkuvasti. Sakara tai sen kiinnitys kaaressa on juuri se kohta, josta osista kasattu jousi usein pettää. Kaaren tyvi on lähes aina rasitukseen nähden riittävän luja, sakaran tyvi useimmiten ei, ilman erityistä huomiota. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 27.02.2007 12:05 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Tiedän. Teoria on teoriaa, käytäntö jotain muuta. |
Ei ole, teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. Jos ne eivät kohtaa niin teoriaa sovellettaessa ei ole kaikkea tarpeellista otettu huomioon.
Kuormituksen maksimi on selkeästi kaaren tyvessä. Se EI kerro vielä mitään siitä kuinka lujuus on jakautunut. Lujuus taasen riippuu kaaren mitoista, materiaalista ja siinä olevista virheistä.
Jos kaari olisi nyt onnistuttu tekemään niin, että kuormituksen ja lujuuden suhde on vakio niin rikkoutumisen todennäköisin syy on materiaalivirhe, se taasen voi sijaita aivan missä vaan ja em. ehdolla rikkoutuminen voi tapahtua misssä vaan.
Syy korvan kiinnityksen yleisyyten rikkoutumiskohtana voi johtua esim. siitä, että siinä on sekä materiaalin, että kuormituksen epäjatkuvuuskohta tai sitten jänne lipsahtaa ohi. Syitä löytyy, joten ei se sinänsä ole ihmeellistä, eikä se myöskään ole virhe "teoriassa".
TLM |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 27.02.2007 14:04 Viestin aihe: |
|
|
Mulla on yksi bullet keppi haljennut kahvapaksunnoksen vierestä, kun taivuttelin sitä liian kovakouraisesti ennen kuin se oli tilleröity kunnolla taipuvaksi. Tuli halkeama alkaen vatsasta kahvan alle. Ei jatkunut selkään saakka alle. Ajattelin laittaa epoksia, mutta kun kysessä oli jmäpalasta tehty lyhytjousi, niin laitoin sen kaappiin.
Pitäisikö laittaa kuva? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 27.02.2007 14:11 Viestin aihe: |
|
|
Keksin "uuden" tavan tehdä sakarat.
Taivutan 1x24mm tammisen puusälekaihtimen säleitä lämmöllä (kuumailmapuhallin) ja pakottamalla muottiin ja liimaan ne yhteen.
Lisätietoja projektista, kun olen saanyt jotain aikaan...
(Em säleissä on reikiä valitettavasti pisimmillään 60cm väkein, joten niistä ei oikein saa jousta, kuin lapselle tai jänteiden kanssa.) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 28.02.2007 00:36 Viestin aihe: |
|
|
Millin paksuiset liuskat taipuvat ilman kuumennustakin, muottiin vaan suoraan, liimaa väleihin.
Helpompaa ehkä olisi etsiä metsästä oksa jossa on mutka. _________________ Kantapään kautta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 28.02.2007 11:58 Viestin aihe: |
|
|
Siis kaksi samanlaista oksaa...
Noi milliset kyllä taipuvat, mutta eivät ollenkaan niin hyvin kuin toivoisi. Kevyt lämmitys saisi taipumaan, niin ettei tarvii pelätä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jukka Koivusaari
Liittynyt: 04 Mar 2005 Viestejä: 232
|
Lähetetty: 04.03.2007 21:14 Viestin aihe: |
|
|
jkekoni kirjoitti: | Siis kaksi samanlaista oksaa...
|
Ei kun yksi tarpeeksi paksu oksa , sahataan pitkittäin halki.
Tuomesta löytää helposti mutkan , joka on toiseen suuntaan suorassa tasossa. Halkeaa kuivana nätisiti puukolla kopauttamalla. Sen takia sitä varmaan Siperiassa käytettiinkin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|