Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Puuta staattivastakaariin

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Materiaalit
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 20.02.2007 00:09    Viestin aihe: Puuta staattivastakaariin Vastaa lainaamalla viestiä

Mitkä ovat hyviä puulajeja staattisiin kaariin?

Tarkoitus olisi yksinkertaisuden vuoksi sahata kaaret, eikä taivuttaa/laminoida niitä.

Hikkori ja bulletti kestävät hyvin syyn rikkomista, mutta vastaavasti sitten painavatkin sen edestä.

Mites vaahtera kestää syitä vasten. Se olisi edellisiä kevyempää, joskaan ei ihan hirveesti.

Vai pitäisikö harkita muuta tapaa tehdä korvat?


Viimeinen muokkaaja, jkekoni pvm 21.02.2007 13:01, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Vieras






LähetäLähetetty: 20.02.2007 00:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Periaatteessa puu, jonka jäykkyys/tiheys on mahdollisimman iso, kuusi taitaa olla aika hyvä siinä suhteessa.

TLM
Takaisin alkuun
Santtu Risku



Liittynyt: 31 Tou 2006
Viestejä: 1659
Paikkakunta: Inari

LähetäLähetetty: 20.02.2007 10:06    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

vanerista laminoimalla ainakin saat. noudattaisin perinteitä ja tekisin suorat siyahit, jotaka sitten liitetään jyrkkän kulmaan. voisin kuvitella että hikkori tai saarni olisi kova sana. eikös täälläpäin olla josuks käytetty tuomea niissä puuyhdistelmäjousissa joissa oli koivua, lylymäntyä ja tuomea. mielestäni nimenomaan tuomesta olivat nämä "korvat".
_________________
"When injustice becomes law, rebellion becomes duty." - Thomas Jefferson
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti MSN Messenger
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 20.02.2007 10:58    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuusi taitaa olla jäykkää suhteessa painoonsa, mutta kuinka se kestää syitä vasten. Vanerikin on käynyt mielessä, kun sitä on varastossa, siinä ei olisi
samalla tavalla syy ongelmaa.

Katajaakin mietin, mutta on epävarmaa löytyisikö mökillä olevista halkeilleista sopivia paloja.

Muotona olen miettinyt kulmapalaa, joka liimataan päälle tai kulmapalaa, joka olisi z-liitoksella päässä kiinni.

Myös kahta palaa olen miettinyt:
http://www.primitiveways.com/pt-composite_bow.html
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Vieras






LähetäLähetetty: 20.02.2007 17:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vanerissa on se paha vika, että puolet viilusta on väärään suuntaan, muuten hyvä aine moneen paikkaan. Useimmissa jäykkäkorvaisissa jousissa näkyy olevan lujuus hoidettu mitoilla. Korvat ovat suht korkeita ja leveitä verraten taipuvaan kärkeen, tällöin hieman heikompikin puu menettelee, paino pitää saada mahdollisimman pieneksi. Eikä se kuusikaan nyt niin heikkoa ole.

TLM
Takaisin alkuun
Vieras






LähetäLähetetty: 20.02.2007 17:28    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuossa linkissäkin ilmeisesti käytettiin kuusta (spruce), tosin ne pakanat käyttävät tuota termiä miten sattuu.

TLM
Takaisin alkuun
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 21.02.2007 10:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Käsitääkseni jenkkien kuusi on jotain muuta kuin Metsäkuusi <Picea abies> (Norway Spruce).
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Vieras






LähetäLähetetty: 21.02.2007 13:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Se ei ole varmaankaan meikäläinen kuusi, mutta monille kuusille on yhteistä tuo pitkäkuituisuus, josta jäykkyys johtuu.

TLM
Takaisin alkuun
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 22.02.2007 18:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ei ole meikäläistä kuusta, ei. P-Amerikassa on kuusilajeja hurumykke, paikallisilta nimiltään valko- (Picea glauca), musta- (P. mariana), ja punakuusta (P. rubra) ym. Kaikki nämä vastaavat metsäkuusta ominaisuuksiltaan, eli ovat kevyitä, pehmeitä, tiheyteensä nähden jäykkiä puita. Kataja on kuusten vastakohta poikkeuksellisen löysänä, jäykkyydeltään alhaisena puuna.

Metsäkuusesta nuolia tehneenä voin kertoa, että sen lujuus poikkisyisenä on tasoa olematon. Olen saanut hieman poikkisyisiä kuusinuolia poikki ravistelemalla veteen ammutusta piilistä irtovesiä pois.

Jousen sakarat joutuvat sen verran kovalle rasitukselle paitsi ammuttaessa myös esim. jänteelle pantaessa, että en lähtisi tekemään niitä kevyistä ja pehmeistä puista vaikka ne kuinka olisivat teoriassa optimaalinen materiaali. Korealaisten viimeisilleen viriteltyjen pitkän matkan komposiittienkin sakarat ovat paikallista mulperilajia (tiheys n. 700 kg /m3).

Sakaran tyveen kohdistuva rasitus on hirmuinen ja puun lujuus poikkisyisenä surkea (jonkunlainen poikkeus europuissa on valkopyökki). Suorasta kappaleesta sahaamalla otetut, järkevän kokoiset sakarat murtuisivat suurella todennäköisyydellä mistä tahansa puusta tehtynä. Ainoastaan hyvin loivat kurvit kestäisivät. Sakarat on perinteisesti tehty joko muotoonsa taivutetusta tai sopivaan kulmaan kasvaneesta puusta ja hyvästä syystä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras






LähetäLähetetty: 24.02.2007 17:46    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Sakaran tyveen kohdistuva rasitus on hirmuinen


Hmmm... kyllä se lavassa kädensijan vieressä on vielä kovasti karmeampi.

Lainaus:
Sakarat on perinteisesti tehty joko muotoonsa taivutetusta tai sopivaan kulmaan kasvaneesta puusta ja hyvästä syystä.


Tuo kyllä pitää paikkansa, oletin sen nyt (ehkäpä väärin) oletusarvoksi korvia tehdessä ja johtuen tuossa mutkassa esiintyvistä poikittaisista jännityksistä se on yleensä näköjään tehty erikoisen tukevaksi, syystäkin.

TLM
Takaisin alkuun
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 27.02.2007 10:49    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Anonymous kirjoitti:
[quote:33661e9562]Sakaran tyveen kohdistuva rasitus on hirmuinen[/quote:33661e9562]

Hmmm... kyllä se lavassa kädensijan vieressä on vielä kovasti karmeampi.

TLM


Tiedän. Teoria on teoriaa, käytäntö jotain muuta. En ole vielä kopeloinut jousta, joka olisi hajonnut eniten rasittuvasta kohdasta eli kahvan vierestä vaikka vähemmän rasittuvista kohdista katkenneita näkee jatkuvasti. Sakara tai sen kiinnitys kaaressa on juuri se kohta, josta osista kasattu jousi usein pettää. Kaaren tyvi on lähes aina rasitukseen nähden riittävän luja, sakaran tyvi useimmiten ei, ilman erityistä huomiota.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras






LähetäLähetetty: 27.02.2007 12:05    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Tiedän. Teoria on teoriaa, käytäntö jotain muuta.


Ei ole, teoria on teoria ja käytäntö on käytäntö. Jos ne eivät kohtaa niin teoriaa sovellettaessa ei ole kaikkea tarpeellista otettu huomioon.

Kuormituksen maksimi on selkeästi kaaren tyvessä. Se EI kerro vielä mitään siitä kuinka lujuus on jakautunut. Lujuus taasen riippuu kaaren mitoista, materiaalista ja siinä olevista virheistä.

Jos kaari olisi nyt onnistuttu tekemään niin, että kuormituksen ja lujuuden suhde on vakio niin rikkoutumisen todennäköisin syy on materiaalivirhe, se taasen voi sijaita aivan missä vaan ja em. ehdolla rikkoutuminen voi tapahtua misssä vaan.

Syy korvan kiinnityksen yleisyyten rikkoutumiskohtana voi johtua esim. siitä, että siinä on sekä materiaalin, että kuormituksen epäjatkuvuuskohta tai sitten jänne lipsahtaa ohi. Syitä löytyy, joten ei se sinänsä ole ihmeellistä, eikä se myöskään ole virhe "teoriassa".

TLM
Takaisin alkuun
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 27.02.2007 14:04    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mulla on yksi bullet keppi haljennut kahvapaksunnoksen vierestä, kun taivuttelin sitä liian kovakouraisesti ennen kuin se oli tilleröity kunnolla taipuvaksi. Tuli halkeama alkaen vatsasta kahvan alle. Ei jatkunut selkään saakka alle. Ajattelin laittaa epoksia, mutta kun kysessä oli jmäpalasta tehty lyhytjousi, niin laitoin sen kaappiin.

Pitäisikö laittaa kuva?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 27.02.2007 14:11    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Keksin "uuden" tavan tehdä sakarat.

Taivutan 1x24mm tammisen puusälekaihtimen säleitä lämmöllä (kuumailmapuhallin) ja pakottamalla muottiin ja liimaan ne yhteen.

Lisätietoja projektista, kun olen saanyt jotain aikaan...

(Em säleissä on reikiä valitettavasti pisimmillään 60cm väkein, joten niistä ei oikein saa jousta, kuin lapselle tai jänteiden kanssa.)
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 28.02.2007 00:36    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Millin paksuiset liuskat taipuvat ilman kuumennustakin, muottiin vaan suoraan, liimaa väleihin.
Helpompaa ehkä olisi etsiä metsästä oksa jossa on mutka.

_________________
Kantapään kautta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 28.02.2007 11:58    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Siis kaksi samanlaista oksaa...

Noi milliset kyllä taipuvat, mutta eivät ollenkaan niin hyvin kuin toivoisi. Kevyt lämmitys saisi taipumaan, niin ettei tarvii pelätä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Jukka Koivusaari



Liittynyt: 04 Mar 2005
Viestejä: 232

LähetäLähetetty: 04.03.2007 21:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

jkekoni kirjoitti:
Siis kaksi samanlaista oksaa...


Ei kun yksi tarpeeksi paksu oksa , sahataan pitkittäin halki.
Tuomesta löytää helposti mutkan , joka on toiseen suuntaan suorassa tasossa. Halkeaa kuivana nätisiti puukolla kopauttamalla. Sen takia sitä varmaan Siperiassa käytettiinkin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Materiaalit Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You cannot attach files in this forum
You cannot download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com