Jousi

[Tuomo]

Pääsinpä sitten viikko sitten kokeilemaan ensimmäistä kertaa pituusammuntaa. Mökillä oli aivan vieressä kynitty kesantopelto, leveyttä 50 metriä, pituutta 250 metriä. Sää oli hieno, tyyni ja leppeä kesäpäivä. Mittasin pellolle optimistisesti 120 metrin kohdan. Tulokset olivat aika lähellä sitä, eli ei mitään ihmeellisiä.

Nuolina oli tavallisia taulunuolia sekä pari pituusammuntanuolta (Mikalta ostettuja bambunuolia), jotka olivat kuitenkin käytännössä taulunuolia, joissa oli pienet sulat. Lensivät toki pisimmälle. En ehtinyt säätämään niitä yhtään, olivat hiukan pitkiä ja reilusti etupainoisia. Painoa noilla bambuilla oli 23 grammaa (noin 330 grainia) ja pituutta 65 cm.

Paras tulos oli 140 metriä (mittasin 30 metrin narun tarkasti, jota käytin sitten pellolla mittana, naru tosin venyi hiukan matkaa mitatessa, joten nuo tulokset ovat käytännössä vähimmäispituuksia), jonka ammuin 36 paunaisella 170 senttiä pitkällä saarnijousella. Vetopituus oli noin 63 cm. Se oli aika kärkitoimisesti tilleröity, ja kärki nitkahtikin aika pian. Ampui sen pari kertaa ihan hyvin. Toiseksi paras tulos oli 130 metriä, jonka ammuin 32 paunaisella 137 cm pitkällä tuomipihlajajousella, vetopituus oli hiukan vajaa 60 cm. Jousi taipuu koko matkalta ja kärjet ovat kapeat.

Nuolet lensivät nätisti, suoraan juuri haluttuun suuntaan, vaikka toki nuolen lähdössä oli nähtävissä eroja. Lähtökulman arviointi olikin hankalaa, se pitäisi ilmeisesti jotenkin harjoitella lihasmuistiin. Veto ja laukaisu tuntuivat helpoilta.

Jouset olivat aika kevyitä mutta ne olivat, mitä olivat. Mukava niillä oli kuitenkin kokeilla pituusammuntaa. Valitettavasti vain paikkoja, joissa pituusammuntaa voisi kokeilla on aika vähän. 200 metriin on vielä matkaa ja se vaatii toki järeämmän jousen. Ehkä sellaisen saa tehtyäkin talven pimeinä iltoina!

[jkekoni]

Mietiskelin tässä pituusnuolia, jotka olisi tehty sisäkkäisistä bambuista ja bareloitu siten.

[Tuukka Kumpulainen]

Siitä se lähtee!

Ei nuo 140-metriset huonoja kaaria ole, Kuralan pituuskisoissa suurin nuolimassa löytyy aika tarkalleen sadankahdenkympin tolpan kohdalta. 10 greiniä /pauna-nuolella olisi 150 metriä 30-paunaiselle jouselle jo hyvä tulos, mitä nyt Perry ampuu kaksi ja puolisataa metriä 25-paunaisella kepillä...

Oikean laukaisukulman (jousikäden kohotuksen) harjoittelussa on iso peili hyväksi avuksi: muutaman kymmenen "poseerausvedon" jälkeen huomaa, kuinka käsi nousee luontevasti oikeaan kulmaan kentälläkin. Olen huomannut, että suurin osa ampujista nostaa joustaan liikaa, vaikka tosiasia on, että kunhan kulma on vähintään 39 astetta, lentää nuoli lähes tarkalleen yhtä pitkälle kuin optimaalisella, hieman alle 45 asteen kulmalla, kun taas 45 asteen ylittäminen lyhentää kantamaa roimasti. On siis parempi ampua vähän liian matalalle kuin liian korkealle. Tarkkaa kulmaa tärkeämpää on saavuttaa oikeasti täysi veto ja laukaista puhtaasti suoraan taaksepäin.

[Matti]

Mitäs jos sovitaan treffit Petikkoon, sinne pellolle missä on Zirkon metsärata vieressä? Pellolla ollaan viime vuosina ammuttu pituutta ja nyt kun sieltä lähtee heinät poikki niin nuoletkin löytyvät.
Toinen paikka mitä tänään katselin on kotimaisemissa Herttoniemessä... lupa pitää kysyä ensin.

[Tuomo]

Missäs tuo Petikon pelto tarkalleen ottaen on? Ja kuinka yleinen/yksityinen paikka se on - soittaako joku poliisit, jos sinne menee ammuskelemaan?

Tuukka - mainitsit Perrystä ja hänen kaaristaan. Millaisia nuo jouset ja nuolet ovat, entä apuvälineet? Hiiliikuitua vai lähimetsän oksankäkkärä?

[Matti]

Googlen karttakuva malliksi ja punainen täppä, Tiilipolku numero jotain.

Ei tule pollareita ja siellä on pellolla taustoja joihin voi ampua myös.

[Tuomo]

Kiitos! Tien nimi taitaa olla kuitenkin Pyymosantie, se alkaa Tiilitienä, jos siis tulee etelästä. Mikä paikka tuo siis on, jos siellä on oikein taustojakin? Onko siellä jonkun seuran rata? Ihan vapaassa käytössä koko pelto ja taustat?

Mitäs jos tilleröinninviimeistelysessio olisikin Petikossa Ruskeasuon sijasta? Siellä voisi kokeilla samalla pituusammuntaa.

[Matti]

Jos joku ottaa minut kyytiin niin miksei Petikossakim voisi veistää. On tuota roipetta sen verran että ei viitsi kerralla niitä bussissa roudata. siihen vielä kävelyä päälle.

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllä Suomi on pieni maa. Takavuosina, kun vielä asuin Vantaalla, kävin usein tuolla Petikon ampumapaikalla, ja ihastelin loistavaa pituusammuntamahdollisuutta maastoradan vieressä. Silloin ei tullut tyypättyä tätä mahdollisuutta. Milloin olette ajatelleet Petikossa käydä?

Tuomo,

Perryn pituusjouset ovat hikkorilankkua, nuolensa puuta, ei laukaisulaitteita, jatkettuja nuolihyllyjä tai muuta vastaavaa.

[Matti]

Ajattelin mennä Petikkoon jo ensi viikolla keskiviikkona iltasella. Mitäs muut?

[Tuomo]

Ehkä on parempi sittenkin kokoontua Ruskeasuolla, jos kaikki romppeet ovat jo siellä valmiina ja sinne on helpompi kokoontua. Keskiviikkona en taida Petikkoon päästä, haluaisin lisäksi saada tehtyä nipun pituusammuntanuolia sekä pari joustakin. Mihin aikaan olet menossa?

Tuukka, sinun pituusammunta-artikkelisi mukaan paras 25-paunaisella (35-paunaisten luokassa) ammuttu tulos on 210 metriä, joka näytti olevan voimassa vielä 2005. Onko tulos tuosta parantunut peräti 40 metriä?

[Tuukka Kumpulainen]

Virallinen ennätys, jonka ampui Perryn tuolloin 13-vuotias poika, on edelleen 210 metriä. Isä-Perry ampui samalla jousella epävirallisesti vielä 40 metriä pidemmälle. Jos 50-paunaisen saisi heittämään yhtä hyvin paunaa kohti, olisi puoli kilsaa plakkarissa!

[jkekoni]

Jousen jäykkyyden tuplaaminen ei lisää edes ideaalisessa tapauksessa lisää lentomatkaa 2* vaan sqrt(2) kertaa.

Jos tuplaan jousen jäykkyyden tuplaat liike-energian. (Ideaalinen jousi)
E=0.5*x*F
x on vetopituus ja
F on jäykkyys maks vetopituudella.
E on jousen energia.
(jousi on suora ja sellainen suora joka ei stäkkää ollenkaan.)

E=½mv^2
E on nuolen energia.
(ideaalisesti jousen energia. Käytännössä vähemmän. Voisin kuvitella että jousen jäykentäminen heikentää sen hyötysuhdetta, mutta varma en ole. Tärkeämpi kysymys lienee onko sillä käytännössä väliä.)
m on nuolen massa
v on nuolen nopeus
^2 on toiseen potenssiin.

Nuolen nopeus:
v=sqrt(2*E/m)
(sqrt on neliöjuuri)

Eli tuplaamalla jäykkyysen saat +100% energiaa, eli saat 41% lisää nopeutta, eli saman verran lentomatkaa. ( ideaalisesti)

Ja ettei juttu näyttäisi erään toisen nimeltä mainitsemattoman kirjoittajan kirjoitukselta, niin :

Lisäksi ilmanvastus kasvaa neliöön ja jäykempi jousi vaatii
jäykemmän nuolen, joka taas kasvattaa nuolen massaa ja siten pudottaa
nuolen nopeutta.

[Pärjääköhän]

"Jousen jäykkyyden tuplaaminen ei lisää edes ideaalisessa tapauksessa lisää lentomatkaa 2*"
Unohdit sen, että lennon pituus on lähtönopeus´2/9,81=kantama. Se ei kuitenkaan kumoa teoriaasi täysin.

sqrt(2*50/0,1)=31,6m/S lennon pituus on noin 101,7m
sqrt(2*100/0,1)=44,7m/s tulee kantamaksi noin 203,6m, toisaalta ilmanvastus kumoaa sen, että käytännössä sen hyöty on mitätön.

"Jos tuplaan jousen jäykkyyden tuplaat liike-energian.(Ideaalinen jousi)"
Jos luit artikkelin "jousi" Wikipediasta, huomaat, että minä kirjoitin sinne kantaman laskemisesta hieman sisältöä, minä sen sinne kirjoittelin tässä pari päivää sitten.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jousi_%28ase%29#Jousen_kantama_fysiikassa

Et ota huomioon jousen jännitettä, eli voimaa, jolla jousi pyrkii palauttamaan muotonsa se on eri voima kuin se vetosi voima. Yhä ovat minun esittämäni kaavat astetta parempia. Oleellista ei ole se voima, jolla jousta vedetään vaan se paljonko on sen jännite. Jousen jäykentäminen ei muuta hyötysuhdetta paljoakaan. Ilmanvastus kasvaa neliöllä.

[jkekoni]

Kato perkele. Olis pitänyt laskea loppuun...

Pystysuora noupeus lisää sekä aikaa, mitä nuolen kestää pudota maahan. Vaakasuora nopeus lisää matkaa jonka nuoli kulkee sinä aikana. Eli siis


Matikka:

kulma=45 astetta. (ideaalinuolelle paras lähtökulma. Käytännössä ilmanvastuksen takia optimi on hieman vähemmän).
g=9.81m/s^2 (putoamiskiihtyvyys maapallolla).
Vy pystysuora nopeus
Vx vaakasuora nopeus.
V koko nopeus

Vy=V*cos(kulma)=0.707*V

Vx=V*sin(kulma)=0.707*V

t=Vx/g=V*0.707/9.81

Matka=t*Vx=½V^2 / 9.81

Eli siis lentomatka kasvaa nopeuden neliöön. Eli siis [b:3ef8ddc755]ideaalisella[/b:3ef8ddc755] jousella jäykkyyden tuplaaminen ilman ammuksen massan kasvatusta siis tuplaa kantaman.

[Pärjääköhän]

"(ideaalinuolelle paras lähtökulma. Käytännössä ilmanvastuksen takia optimi on hieman vähemmän)."
Oikeassa olet. Mielestäni asteiden selostaminen lienee vaikeaa. Keihäs esim. lähtee 40 asteen kulmassa kunnes saavuttaa 50 asteen kulman, jolloin vauhti putoaa ja noste vähenee.

"Eli siis ideaalisella jousella jäykkyyden tuplaaminen ilman ammuksen massan kasvatusta siis tuplaa kantaman."
Kyllä niin se menee. Kuitenkin tuo kaava ei anna täyttä totuutta, koska se olettaa, että nuoli ammutaan maantason korkeudelta, eikä puolentoista metrin korkeudesta. Näin ollen pitäisi kehittää parempi kaava.

[jkekoni]

[Eero]

Vaikka kaavojen perusteella jousen jäykkyyden tuplaaminen voisikin tuplata kantaman, on käytäntö eri.

Lainaus Tuukka Kumpulaisen artikkelistä Pituusammunta, joka löytyy Artikkelit -osiosta:
"Yksipuisten jousten ennätys, 282,89 metriä, on Luciano Cecillin (ITA) nimissä, ja tehty 100-paunaisella marjakuusijousella.

50-paunaisten yksipuisten jousten ennätys on 273,97 m, Dan Perryn (USA) 60" pitkällä hikkorijousella ampuma."

Eli tässä tapauksessa jousen jäykkyyden tuplaaminen lisäsi tulosta ainoastaa kymmenisen metriä.

[Pärjääköhän]

"Miksi palautusvoima olisi eri kuin vetovoima?"
1. Jos vedät jousta 30kg voimalla ja naru on löysällä ei lennosta tule pitkää, koska jännite toisin sanoen palautumisnopeus on pieni.

2. "matka ei tuplaannu ideaalisella jousella jäykkyysen tuplaamisella."
Jousesta joutuu tekemään raskaamman, jolloin olet oikeassa. Mutta jos samalla jousella voi ampuu kaksi kutia, suhde on todennäköisesti hyvinkin lähellä tuplaantumista

"Ei simuloida jousta ja nuolta kokonaisuudessaan, joka on imho huomattavasti hankalampi kuin täällä esitetyt mallit."
Niin onkin... Jos rupeaisin esittämään suuria kaavoja saattaisi kaavaan mennä A4:Sen kokoisia sivuja useammin. Oleellista on mielestäni ymmärtää ilmanvastuksen ja jännitteen ja vetopituuden ja vetovoiman merkitys. Usein pyritään jännekorkeuteen 0:lla tai 1-5:teen.

"Vetojäykkyys pitäisi ilmoittaa vedon funktiona."
Menee liian vaikeaksi ymmärtää monelle, jotka eivät tiedä mikä on jousivakio.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jousivakio

"Seuraava ongelma on että energia ei lataudu kokonaan nuoleen vaan osa energiasta jää jousen liikkuvien päiden liike-energiaksi...muuttuu lämmöksi, kun jänne pysäytää jousen"
Kaava ottaa huomioon sen, ettei energia ei lataudu kokonaan nuoleen, sillä ei ole mitään merkitystä miten jousi alkaa täristä ampumisen jälkeen. (Levästi yksinkertaistettuna) Kitkaa eli lämmöksi muuttumisen tämä kaava huomioi lähes täysin... Päiden massan vähennys on humpuukkia. Oikeassa olet, että kevyt nuoli ottaa vähemmän potentiaalienergiasta. Nuolen massa pysyy vakiona. jos jousta jäykentää näin ollen vaikutus ei ole suuri (yksinkertaistettuna) on siinä toki pieni ero puhutaan kuitenkin 60%-80% hyötysuhteesta tuplatessa jännite. Se saattaa tuulella lisätä hyötysuhteen jopa yli 100%, että on vaikea sanoa yksinkertaista totuutta.

Jousten ennätykset eivät ole vertailukelpoisia.

[Eero]

Ennätykset kertovat kuitenkin teorian ja käytännön erosta. Jos ennätyksen haluaa tehdä, niin on hyvä tutkailla vanhoja ennätyksiä. Tavoittelemasi 500 metriä taitaa jäädä haaveeksi, kun nykyinen yksipuisen jousen maailmanennätys on "vain" 282,89 metriä. Vai paljonko olet ampunut tähän mennessä yksipuisella jousella pituutta?

[Pärjääköhän]

Ei takuulla ole yksipuisella jousella niin pieni ennätys. Ennätykset antavat vain suuntaa. Ennätys ei kerro totta tosiaan kaikkia asioita, esim. ammuntaolosuhteita ja vedon voimaa tai nuolen airodynamiikkaa.

"Vai paljonko olet ampunut tähän mennessä yksipuisella jousella pituutta?"
Yksipuisella jousella on ammuttu 500m, mutta se oli jännejousi. Näitä perinnejousilla ei kaaret mene lähellekkään 500m. Olen alkanut kehitellä uudenaikaista perinnejousta, jossa saisi kantaman pidemmäksi perustuen liikkeen varmuuteen ja -10:llan jännekorkeuteen ja korkeajännitteeseen.

50-60m/s rikkoaksemme ennätyksen.

½*9,8*0,7m*20kg=70joulea
sqrt(2*70/0,05)=52,9

[Vieras]

[Vieras]

niin eli siis t=2Vy/g -> S=tVx=V^2/g

-ma

[Juri]

Ei saa kiroilla!

[Tuomo]

Mökillä ammuskelin jäällä minijousilla ja myös "isoilla" jousilla pituutta. Olin tehnyt uusia pituusammuntanuolia, saarnia, barreloitu, 200 greiniä (13 grammaa), pituutta 60 cm. Jousi oli noin 40-45 paunainen, 55 sentin vetopituudella. Paras tulos oli noin 170 metriä, keskimäärin 160 metriä. Tulokset nyt eivät olleet ihmeellisiä, mutta jännää oli nähdä, miten pientä kasaa pituusammunnassakin saa ammuttua. Ammuin 12 nuolta kerralla, joukossa oli saarnia ja bambua, hiukan eri mittaisiakin. Ei tarvinnut paljon nuolia etsiskellä, melkein olisi voinut mikadoa (tiedättehän sen tikkupelin) pelata. Toki muutamat selkeästi huonot laukaukset jäivät vajaiksi.

[Simo Hankaniemi]