Jousi

[PekuVee]

Olin perjantaina 18.5.07 Ruskiksen jousiammuntakentällä ensimmäistä kertaa talven jälkeen kokeilemassa uutta korealaista joustani. Siinä ottaessani vehkeeseen tuntumaa ampumalla melko nopeasti muutamia nuolia perinteiseen korelaiseen tyliin, viereeni n.2m päähän tunki varttuneempi mieshenkilö, jolla ei nähdäkseni ollut itsellään mitään jousiammuntavarusteita. Kaveri jäi tuijottaamaan siihen ampumistani, joka tuntui vähintäänkin kuisalliselta. Ammuttuani nuoleni alkoi kuulua "opastusta" että ammun väärältä puolelta. Mainitsin tyylini olevan korealainen, johon vastaus tuli "oli mikä vaan, niin ammut väärin". Näytin miehelle, että käytän myös peukalovetoa sormuksen kanssa. Sanailu jatkui tähän malliin, kunnes hiippari alkoi tivaamaan mihin seuraan kuulun. Vastaukseni kuultuaan kaveri vaikutti olevan hieman hämillään, kun oli varmasti luullut minun olevan täysin ulkopuolinen ja "laittomasti" ampumassa "hänen" radallaan. Tässä vaiheessa alkoivat omat omat hihani jo palaa ja kysyin besserwisseriltä, että mikä hän on miehiään täällä muita ojentamaan. Kuulemma Helsingin Jousiammuntapiiristä. Tällä tavalla sitä suhtaudutaan toisiin jousiampujiin, jotka tekevät jotain muulla tavalla kuin main-stream. Meni kaikki uskoni jousiampujien mahdolliseen me-henkeen tai suvaitsevaisuuteen. Päiväni meni samantien pilalle eikä huvittanut enempää jatkaa väärin-ampumista. Voi olla että olen liian herkkä mutta minkäs sille voin.

[V.T]

Et ole liian herkkä. Hihat palaa pelihousujen kanssa herkemminkin.

[Juri]

Taidan tietää henkilön. Älä välitä moisesta, mies ei vain ole koskaan aikaisemmin nähnyt mitään vastaavaa. Ei hän paha ole.
Erikoisemmilla vehkeillä ampuessa saa kyllä tottua kaikenlaisiin ihmettelijöihin ja neuvojiin. Kannattaa suhtautua huumorilla.

[Simo Hankaniemi]

Kyllä niitä ihme urpoja löytyy hyvinkin läheltä, ei vain valtavirran parista. Muistan kerran Kylämäessä, kun paikalle tuli noin 50-vuotias mies, joka oli rakennellut jousikurssilla pitkän lattajousen, mutta hän ei ilmeisesti tiennyt mitään muista jousimalleista. Hän sai ikään kuin kulttuurishokin nähdessään "oikean mittaisen" jouseni. Miestä alkoi selvästi ahdistaa, hän kohtasi tuntemattoman, käsittämättömän ilmiön. En erityisemmin yrittänyt valistaa häntä, annoin vaan kärsiä. En ole nähnyt kyseistä miestä enää sen jälkeen. Ehkä hän romahti lopullisesti.

[jkekoni]

Mä muistan samantapaisen tapauksen:
- Lyö toi keltainen kulmaan.
- Ei ole kasipalloa.
- Kyllä toi siltä näytää.
- Se miltä peliltä tämä näyttää ei ole kiinnostavaa. Älä anna vinkkejä
kun et tunne sääntäjä.
Lyön suht vaikeaa lyntiä, ei mene sisään.
- Sun olisi kannattanut lyödä keltainen takakulmaan.
- Osallistumistasi ei ole pyydetty.
Kaveri lyö.
Hemmo jatkaa 8 palloon perustuvien ohjeiden jakoa aika kauan ennenkuin väsähtää. Osa ohjeista sopiin peliin osa ei. ja heitää kommentteja mallia:
- Ei toi voi olla ysiä, kuin teillä on 12 pöydällä.

Hemmo jatkaa yksinpuhumista, mutta emme kiinnitä huomiota. Hemmo ei onnistu kaatamaan täyttä tuoppian pöydälle vanhingossa ja lopulta lähtee poispäin.

[Mika]

Mikäli nuolesi lensi pidemmälle, tai tarkemmin, kuin valittavan kaverin, tai tiesit mitä teit, niin kumpi ylipäätään ampui tuona päivänä.
On niitä, jotka ampuva vain oikein vaikkeivät ampuisi ollenkaan, mistä on syytäkin jo valittaa.