Jousi

[Pirunnyrkki]

Puukeskuksesta Tampereelta löytyy monenlaista lautaa, mutta voiko aloittelija tehdä laudasta toimivan jousen? Vaikka laudan päästä näkee vuosirenkaat ja pillit ja lustot, niin ei ole mitään hajua siitä, miltä sen puun/laudan pitäisi näyttää. Minkä vahvuista laudan tulisi olla? Tarjolla oli ainakin 32 mm vahvaa tammea (puna ja valko) ja vaahteraa (josta ei minulla ainakaan ole tietoa jousimateriaalina), saarni oli kaikki lopussa.

Vai yritänkö koettaa löytää puuta, jossa on vielä kuori paikoillaan? Mikä olisi helppo puulaji aloittaa?

Luonnollisesti olen sen verran kärsimätön tässä asiassa, että en millään jouda suoraan metsästä hankkimaan puuta, jota joudun pari vuotta kuivattelemaan, enkä sitä mielelläni muutenkaan toisten metsistä lähde varastamaan...

Tietotaito tässä jousentekemisessä on melko heikoilla kantimilla, joten apua kaipailen.

Kiittäen kaikesta informaatiosta

Tuomo

[Santtu Risku]

vaahtera on ainakin hyvä jousipuu. katso vain että lustot menevät suhtkoht suoraan siinä lankussa ja ettei olisi oksia jousen alueella. selän laittaminen yhdelle vuosilustolle onnistuu sitten ihan veistämällä ne ylimääräiset siitä yltä pois.

lankkujousi on aina erilainen tehdä ja siitä on helppo aloittaa, mutta itse ainakin henkilökohtaisesti tykkään tehdä staaveista jouseni. yksi koivulankkujousi on minullakin.

Jurilla on ainakin törkeän hieno vaahterajousi tuon "hyvä konsti" topickin alla.

[Simo Hankaniemi]

Jos on kiire, niin lankusta kannattaa aloittaa. Tuuman lankusta saa jousen. Varmuuden vuoksi kannattaa tehdä jousi ylipitkäksi (esim. 2,5 kertaa nuolen pituus), jotta katkeaminen on epätodennäköisempää. Ensimmäisen jousen kohdalla oleellista on, että se pysyy yhtenä kappaleena ja toimii jollain tavalla. Siitä voi sitten tietojen ja kokemuksen lisääntyessä kehittää systeemiä.

Näilläkin sivuilla on paljon tekstiä jousista, mutta paljouden ei pidä antaa hämätä. Rohkeasti vain työhön käsiksi, ei se niin monimutkaista ole. Alusta pitäen on totuttava muokkaamaan ja taivuttelemaan puuta. Virheitä tulee aina jokaiselle, vaikka olisi miten kokenut.

[jkekoni]

Jousipuuta ei yleensä kannata kuivatella vuosia, jos siitä on hyötyä, ei hyöty ole ainakaan kovin merkittävä. Lisäksi vuosia kestävä hidas kuivatus mahollistaa puun lahoamisen, jolloin mahdolliset hyödyt menetetään korkojen kanssa.

Marjakuusta on joskus kuivateltu vuosia, mutta kyseessä on myrkyllinen ja säänkestävä puu.

Itse valitsisin noista vaahteran, mutta valko ja punatammikin ovat oikein hyviä.

Tampereella kasvaa paljon kotipihlajaa, joka on helppoa kuivata. Maalit/liimat päihin, ja kuoret pois. Kuukauden parin kuivatuksella sisätiloissa homma on valmis. Jos oikein pelkäät hakeilua niin kääri vielä hesariin.

[tkorte]

Tosta päiden umpeuttamisen tarpeellisuudesta. On jäänt joskus tekemättä ja ei ne n. tuumaa pidemmälle näytä menevän. Aihio kannattaa aina ottaa reilusti pitkänä, joten ei se aina mene pilalle jos vaan jättää sen kuivumaan. Mie yleeensä vedän liiman päihin jos aihio on pituudesta tarkalla.
Kunhan jaarittelin...

[jkekoni]

Mulla on haljennut, myös pihlaja, jonka päät on suljettu. Ei tosin pahasti, mutta kumminkin.

[Arwi]