Jousi

[Santtu Risku]

Noviisina olen aina nuolet tehnyt joko vesoista (nykyään) tai koivu/mäntyrimasta. olen aina vaan kattonu että joo sopivan paksunen ja pitunen, sitten kuivamaan ja suoristus myöhemmin. sen jälkeen vaan sulat ja kärki kiinni ja täts it.
mietin että minkäköhän laista tuo spietys on ja mitä se spine oikeen meinaa, mitä hyötyä siitä on ja millaset vermeet tarvii.
ja miten tehään?
olis kiva koittaa että onko konkreettista eroa. ainiin. ei sillä vissiin oo väliä, mutta ajattelin spinettää vesavarsia.

[Vieras]

Nuolen spinella ja painolla on todellakin väliä!. Se on tiedytty jo tuhansia vuosia. Jostain syystä jotkin vaisto ja primitiivi harrastelijat saarnaavat ,jotain muuta. Mutta jos haluat uskoa Magiaan , Mystiikkaan , voit aivan huoletta hommata paju nuolen aihiot lähipusikosta ja veistää nuolet silmämääräisesti. Jos ei ole tarvetta löytää ja pyrkiä omaan maximaaliseen tarkkuuteen, niin kaikki risut käy. Primitiivisyys ei välttämättä tarvitse tarkoittaa epätarkkaa. Jos haluat luottaa "Mojoon" pelkästään "that's fine!".

[Tuukka Kumpulainen]

Spine tarkoittaa yksinkertaisimmillaan nuolivarren jäykkyyttä, ja selvitetään roikottamalla päistään tuetun kepin keskeltä standardipainoa (2lbs.) ja mittaamalla kepin taipuma.

Kun jousesta ammutaan nuoli, taipuu jälkimmäinenkin. Jos nuoli ei taivu riittävästi tai taipuu liiankin kanssa eli on spineltään väärä, ei se lähde jousesta suoraan. Tämä heikentää paitsi tarkkuutta, myös nuolen läpäisykykyä.

Koska primitiivijouset ovat aina tekijänsä näköisiä yksilöitä, ja kulloinkin tarvittavaan spineen vaikuttavia tekijöitä on hirmuinen määrä, ei kovin kummoisia yleiskaavoja voi heittää varsinkaan ampujalle, jonka vetopituus on reilusti alle 28 tuuman länsimaisen standardin. Jotkut ampujat väittävät, että spinellä ei ole heidän osumatarkkuuteensa merkitystä, mutta kukaan, jonka nuolet eivät aina osu sivusuunnassa tarkalleen oikein ei voi tietää onko asianlaita näin. Omakohtainen kokemukseni on, että kahdenkympin sisältäkin ammuttaessa oikein spinetetyt nuolet pienentävät nippuja puoleen sekalaisiin vesavarsiin verrattuna. Tällä on metsästäjällekin merkitystä. Pitkillä matkoilla ero on vielä paljon suurempi.

Omaan käyttöön voit tehdä mittarin iskemällä kaksi naulaa lankunpätkään vaateriin puolen metrin päähän toisistaan joiden päälle nuolen mittaan pätkäistyn kepin laitat ja roikotat sitten sen keskeltä jotain sopivaa, suunnilleen kiloista painoa ja merkkaat sitten kynällä lautaan mihin asti keppi taipui. Mihin taipuu tarkimmin lentävä valmiista nuolistasi?

Primitiivit eivät tietenkään rakennelleet spinemittareita nuolia tehdessään. Kokenut nuolentekijä osaa jo käsissään taivuttelemalla selvittää onko keppi jäykkyydeltään sopiva. Spineä voi säätää paitsi vartta hiomalla, myös sitä lyhentämällä tai kärjen painoa muuttamalla. Jos ampujan ampumatekniikka on tasainen (iso mutta), näkee hän nuolten osumapisteistä mitkä nuolista ovat jäykkyydeltään hänen jouseensa ja ampumatyyliinsä sopivia. Kun hyvä nuoli on tunnistettu, tehdään loput mahdollisimman samanlaisiksi tämän kanssa. Tämä jälkimmäinen ehto on kaikista tärkein. Väärälläkin spinellä voi ampua tarkasti, kunhan se on kaikissa nuolissa samalla tavalla väärä ja nuolten osumapiste siten samanlaisena toistuva. Tähtäyspisteen säätäminen aina käteen osuvan nuolen mukaan ei tuota tulosta, ei liioin nuolten tarkasta samanlaisuudesta tinkiminen.

[Simo Hankaniemi]

Spinetyskään ei vielä riitä, sillä tärkein kriteeri on, osuuko nuoli vai ei. Tämän voi todeta vain ampumalla. Jos esim. tekee setin metsästys- tai kilpailunuolia kannattaa ne koeampua ja merkitä esim. lyijykynällä viiru varteen niihin nuoliin, jotka osuvat. Kun koetta jatkaa vaikkapa tunnin ampuen eri etäisyyksiltä alkaa huomata, että joissakin nuolissa on varressa runsaasti viiruja ja toisissa ei yhtään tai vain yksi. Tästä on sitten helppo päätellä, mitkä nuolet kannattaa valita kilpailuun tai metsälle.

Huonommatkaan nuolet eivät mene hukkaan, sillä huono taulunuoli toimii yleensä erinomaisesti roving-nuolena ja huviammuskelussa. Huonosta leikkurista voi poistaa kärjen ja laittaa tilalle bluntin, jolloin nuoli yleensä taas toimii. Voi myös olla, että tietyllä jousella aina vasemmalle menevä nuoli ampuu paremmin jollain toisella jousella.

[Mazku]

Jos esimerkiksi tottuu ja osuu hyvin 40# jousella ja tähän jouseen spinetetyillä nuolilla, osuuko sitten toisella 60# jousella yhtä hyvin jos siihenkin on omat nuolet?
Ja jos treenaa taulukärjellä ja osuu hyvin osuuko yhtä hyvin leikkurilla?
Onko ideaa höylätä omat aihiot, spinettää ne, punnita ne ja käyttää niitä vai kannattaako mielummin ostaa aihioita jos haluaa niin hyväksi kun mahdollista?
Paljon kysymyksiä ja olisin kiitollinen vastauksista

[Simo Hankaniemi]

[Mazku]

se 40# ja 60# oli vain esimerkki, kiitos vastauksesta.

[Mazku]

Mitä spinetestereitä te käytätte? Tuli mieleen että pitäisi rakentaa sellainen kun kohta alan tehdä vesanuolia.

[Martti Auer]

Kaikista helpoin on saada hyvin spinetetyt nuolet jouseensa niin, että ampuu nuolen vartta, jossa on tietysti se nokki jo ja sen painoinen kärki mitä käyttää valmiina kiinni, siis varsi on ilman sulitusta, niin ampuu nuolet maalitauluun joka on hyvätaustainen, niin sellainen nuoli, joka menee ikäänkuin putkeen siihen maalitauluun, että se ei osoita oikealle tai vasemmalle se nuolen perä siinä maalitaulussa vaan on täysin suoraan, niin siinä on oikein spinetetty tai sopiva nuolenvarsi sille jouselle, mikäli se varsi osoittaa oikealle tai vasemmalle kun sen ampuu niin se nuolenvarsi on joko liian jäykkä tai liian notkea, jolloin ei tarvita tällaisessa suorituksessa ns. punnituksiakaan, joka on sekin hyvin sattumanvaraista se punnitus sinällään, vaan asian saa heti selville. Etäisyyttä, jolta ampuu maalitauluun sulattoman nuolen on oltava n. 3-10 m, mikäli nuoli on spinetetty oikein, niin se ei välttämättä tarvitse niin sulituksiakaan, mutta edelleenkään asia ei varmistu, että onko oikeat nuolet käyttöönsä, vaan sitten kun ne nuolet on sulitettu, niin ammuskelee niillä ja tosiaan tsekkaa että mitkä nuolet ovat niistä parhaimpia. Niin voisi kuvitella että saa hyvän setin, tietysti punnituksellakin voi päästä siihen vaiheeseen, että valitsee aika läheltä sitä arvoa joka voisi sopia, mutta on silti aika sattumanvaraista tuohon metodiin verrattuna, paljon parempi vaihtoehto on siis ampua siis sulattomilla nuolilla.

Tietysti sillä punnituksella voidaan valita tietylle ja tietylle paunamäärälle sellainen ja sellainen määrä nuolia, mutta primitiivijouset ovat hyvin yksilöllisiä ja arvaamattomia, että jos ne nuolet "spinettää" ilman että se itse jousi ei ole siinä prosessissa lainkaan, ollenkaan mukana niin on erittäin arvaamaton tapa kaikin puolin.

[Mazku]

Tänään treeneissä katsoin ettäkyllä ne nuolet suoraan iskevät tauluun.
Voinko kuitenkin alussa ampua spinettämättömillä nuolilla ilman että mitään tapahtuu. Esim. että myöhemmin en osu yhtä hyvin kuin jos olisin alusta ampunut paremmilla nuolilla

[Martti Auer]

Jos nuolet sopivat alunperinkin jouseen, niin ei siinä pitäisi muutoksia tulla, mutta jos ampuu tietyltä etäisyydeltä 3-10 m ja sulattomia nuolia niin eron näkee paremmin, mikäli nuolessa on jo sulat niin nämä voivat lentää muutenkin "suoraan" tauluun, jolloin sen spinen tarkistamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin punnita ne nuolet, niiden spine, tekee siihen erityisen laitteen, niitä sulkia ei varmaan kannata alkaa enää irrottelemaan, mutta eron voi nähdä sulitetuillakin nuolilla jos vain ampuu tarpeeksi läheltä.

[Mazku]

Entä joku spine tester?
Olen nähnyt teko ohjeita mutta niihin tavittiin asioita jotka minulla ei ole

[Arwi]

[Martti Auer]

Tuossa spinetyksessä kannattaa ottaa huomioon myös se seikka, eli sen nuolen syyt miten ne menevät, jos mittaa sen nuolen kun ne syyt ovat vaakatasossa, niin silloin nuoli on notkeampi, kun syyt ovat pystysuunnassa, niin silloin nuoli on jäykempi vaikka on kysymys samasta nuolesta, joka kannattaa ottaa huomioon myös nokkia tehdessä.