Jousi

[Mazku]

Miten kauan teillä kestää jänteen tekeminen? Minulla kestää 2h+, ja hyödynnän elokuvienkatseluajan jänteiden tekemiseen.

[Santtu Risku]

10 min kun on valmista lankaa mistä punoa. jos venytys lasketaan mukaan niin enemmän, sillä roikotan uutta jännettä 20 kg painolla aina muutaman tunnin. yleensä yön yli ja kun koulusta tulee niin pois venymästä.
Tietty riippuu myös sen pituudesta. lyhyeen jänteeseen menee ehkä 7 min ja pistään (160 cm+) menee ehkä 15 min.

[jkekoni]

Jos punoo pellavasta kokomatkan niin menee toi 2h. Jos tekee dacronista ja punoo vain pään, niin menee vähemmän.

[tkorte]

Eilen tein pellavalangasta perinteisen punotun jänteen. 58" 50#jouseen.En kellottanut, mutta kyllä se menee puoleen tuntiin käsin punottunakin. Pitää kellottaa seuraava.

[Ilkka Seikku]

dacronista umpinaisella lenkillä 5-10minsaa+venyttely.
Oikeesta jänteestä kun teen, niin kuluu sen verran aikaa, että otan 100euroo per jänne. (ja tuntipalkka ei hääppöinen sillon ole)

[Santtu Risku]

ilkka puhuu nyt siis hevosenjouhi/jänne/raakanahka jänteistä?

[jkekoni]

Olen kokeillut tehdä narua jänteistä. Aika hankalaa saada tasaiseksi. Tosin käytin lyhyitä jämäpaloja, enkä halunnut edes saada aikaan kuin kokeiluja.
Laitoin myös TB liquid hide glueta. Tuli aika kovaa. Noi sai myös tarttumaan toisiinsa vain kostuttamalla. Laitoin tuloksen yhden lastenjousen kahvaa.

[Ilkka Seikku]

[Mazku]

Tein äsken ensimmäisen päättymättömän jänteen. En tiedä sainko punokset "lukittua" tarpeeksi hyvin, ja oli vaikeata saada punokset tarpeeksi lujaksi.

Muistaakseni joku oli tehnyt punontalaitteen? Voisiko hän antaa ohjeita miten tehdä? En löytänyt haulla.
En viitsisi ostaa punontalaitetta.

[Santtu Risku]

ei siihen laitetta tarvi. tälä tyylillä onnistuu nopeasti ja tulee tiukat punokset. (kannattaa tehdä paljaalla jalalla). jos jää jotain epäselvää niin kysy. http://residents.bowhunting.net/sticknstring/string.html

[Ari Rantala]

[Ari Rantala]

Pari lisäkuvaa. Huomaa erityisesti itse tekemäni punontalaitteen lankapuola. Taisi olla ihan eka sorviteokseni

Punonnan päiden silmukkasolmuja olen vahvistanut ns. tippaliimalla (syanoakrylaatilla). Se ei ole kovinkaan perinteistä ja jos haluaa olla perinteinen niin jättää vahvistamatta ja korjailee sitten kun solmu rispaa ja punonta leviää käsiin.

Jänne kannattaa lopuksi sipaista vielä esim. mehiläisvahalla tai parafiinilla. Ainakin tuolla kuvissani olevalla jännelangalla on taipumus muuten rispaantua ja vaikka se ei suoranaisesti lujuuteen vaikutakaan niin se ei näytä hyvältä

[Simo Hankaniemi]

[Ari Rantala]

Ihan unohdin tuon tekoajan. Hopussa hommaan menee 15min mutta ajatuksella ja tunteella tekemiseen vähintään 30min.

[Martti Auer]

Riippuu miten jänteet tekee, jos tekee jänteet punomalla, siihen menee ainakin se 2 tuntia vähintään, riippuu jos käyttää kolmea punosta, mikäli dacron-jänteen tekemiseen voi mennä vain 5-10 min., punomatta?, niin Kuralan sääntöihin voisi tehdä sellaisen muutoksen, että siellä saa käyttää vain sellaista dacron-jännettä, joka on punottu.

[Mazku]

Tein ne kolmella "langalla" ja punomalla koko matkan käsin. Nykyään teen hieman erilaisella tavalla ja kestää max 30 min keskipunoksen kanssa.

Keskipunoksen teen ilman mitään vempaimia.

[Ilkka Seikku]

[Martti Auer]

Siihen saa menemään paljon enemmän aikaa jos punoo kolmesta säienipusta, kahdella säienipulla siinä tuskin kovin kauan nokka tuhisee, mutta kolme säienippua kysyy jo miestä, kokeile kolmella säienipulla ja kerro kokemuksistasi, jos osaat punoa niin. Jos käyttää kahta säienippua niin se on sekundaa, en viitsi sellaiseen haaskata aikaani. Sama on lyhyissä ja pitkissä jousissa erona, lyhyt jousi kysyy miestä. Jänne on punottava aina kolmesta säienipusta. Täytyy ottaakin se seuraavaksi aiheeksi päiväjärjestykseen, osaan tehdä myös pellavajänteitä, olen tehnyt niitä paljon; jotka kestävät - ehkä juuri tuon kolmen säienipun ansiosta; olenkin ihmetellyt, että miksi muilla on ongelmia pellavajänteiden kanssa, kun eivät osaa edes perusasioita; no oppia ikä kaikki. Kolmella säienipulla jokainen kierre säienippuun on kierrettävä huolellisesti käsin sormien välissä, sitä ei voi oikein mitenkään muuten tehdä.

[Ilkka Seikku]

Meinaatko Auer, että en ole koskaan punonut yli kaksi säikeistä jännettä?
Esimerkiksi hirven jalkajänteistä kun punon jänteen, niin punon sen kolmesta nipusta, joista kukin on punottu myös kolmesta säikeestä..Tuossa vierähtää aikaa, johtuen yksittäisten jännesäikeiden lyhyydestä ja eri vahvuuksista. Hirven jalkajänteistä, hirven/peuran selkäjänteistä ym. punottaessa kolme tai neljä säiettä on parempi kuin kaksi. Nokkosesta ja pajusta riittää kaksikin mutta parempi käyttää kolmea säiettä. Pajussa ja nokkosessa on pari muuta pikkujuttua jotta saa ne kestämään. Pajujänteen tekemiseen, kun materiaali on aloitettaessa kiinni rungoissa kuluu noin tunti. Hevosen jouhista jänne syntyy kaksi säikeisenä, mutta molemmat säieniput teen punotuista pikkunipuista.
Hyvästä pellavastakin saa jänteen punottua kahdesta säikeestä, vaikka pellavan kanssa useimmiten kolmea säiettä käytänkin. Kahta tuntia en kyllä koskaan ole saanut kulumaan pellavajänteen punomiseen, edes kolmella säikeellä.
Dacronia on turha punoa enemmästä kuin kahdesta. Hyödytöntä.
Osaatko punoa tuolla tavoin reittä vasten kiertämällä? Sillä tavalla saa ihan yhtä tiukkaa punosta myös kolmesta säikeestä kuin sorminkin punomalla. Sen vuoksi sitä tapaa on iät ajat käytetty. Jotkut eivät kuulemma koskaan tuota tapaa oppineet ja he kuolivatkin nälkään..

[Martti Auer]

Ilmeisesti Ilkka Seikku ei ole sitten punonut koskaan dacron-jännettä kolmesta säienipusta, näin väittäisin. Sormien välissä kun punoo niin saa paljon laadukkaampaa siitä kierteestä, mikäs hätä siinä pitäisi olla, se on paljon parempi, että saa laadukkaan jänteeen aikaan, koska se on sitten olemassa vaikka kuinka pitkään, ne jotka eivät osanneet tehdä näin kuolivat nälkään.

[Ilkka Seikku]

Auer, olit oikeassa. Jänteen punomiseen kolmella säiekimpulla menee tosiaan enemmän aikaa. Kellotin äsken. Aikaa meni 8minuuttia. Kahdesta tehtynä aikaa menee se viitisen minuuttia.
Otin kuviakin ja laitoin selostuksen kera tuonne:
http://p1.foorumi.info/lukkaro/viewtopic.php?t=20

Kerrohan miten sinä sen jänteen oikein punot. Otan mieluusti vastaan uutta oppia.

[Martti Auer]

Samalla tavalla mitä aikaisemminkin, eli punon toiseen päähän ensin silmukan, jossa jänteen päät punotaan jänteen sisään eri pituisina pätkinä, sen jälkeen kierrän yhtä säiekimppua toiseen suuntaan sormien välissä, mutta tuon sen muiden säiekimppujen yli vastakkaiseen suuntaan ja toinen toisella säiekimpulla ja kolmannella, tuloksena tulee tasalaatuinen ja muutenkin laadukas jänne: turvallisuus ennenkaikkea jänteet huomioonottaen, kyllähän se teikäläiselläkin vaikuttaisi toimivan, mutta siinä jänteessäsi näkyisi olevan joku röpö, en yleensä puno jänteitä sillä tavalla, kunhan nyt jänteen osaa tehdä: tasalaatuisen ja tiukan - riippumatta kuinka paljon siihen aikaa menee, ei välttämättä kerro osaamisesta.

[Ilkka Seikku]

Kuvassa näkyy tosiaan "röpö", en tosin löydä sitä "röpöä" tästä jänteestä vaikka suurennuslasilla etsisin.
Oletko Auer koskaan koittanut tuota reiden päällä punomistekniikkaa? Se on perinteinen punomistapa. Muinaisajan metsämiehellä tuskin oli kovaa hinkua fiilistellä sormilla punoen. Etenkään kun samaa laatua saa helpommin ja nopeammin.
Punontatekniikkasi on ihan sama kuin minulla ja varmaan kaikilla muillakin. Yleensä teen tosin tuon kiinteän silmukan kuten ensimmäisessä ohjeessani kerroin.
Kokeile ihmeessä tuota nopeampaa tekniikkaa, kyllä sitä uutta voi oppia kokenutkin.

[Martti Auer]

Vähän on turhan epätasalaatuinen jänne, sitä ei ehkä harjaantumaton silmä näe, mutta pyörittelen edelleenkin sormien välissä, voin laittaa jossakin vaiheessa kuvan omista jänteistäni, niin näet sitten minkälaisen sen jänteen pitää olla.

[Ilkka Seikku]

Hyvä. Laita kuva vaan niin näkee tälläinen kokemattomampi aloittelija millainen jänteen oikein pitää olla.
Osaatko Auer heittää pientä arviota montako jännettä olet tehnyt? Vaikkapa muutaman sadan tarkkuudella.
Montaako eri materiaalia olet käyttänyt? Montaako eri punontatekniikkaa?

[Ari Rantala]

En halua seota tuohon tekniikkakoulutusasiaan mutta joku voisi valistaa minua siitä, että miksi jänne yleensäkin pitää tehdä punomalla?

Itse teen jänteet niin, että säikeet ovat suorina ja kierrän kimppua vasta lopuksi. Tapa ei ehkä ole niin primitiivinen, tai yksinkertaisempana vieläkin primitiivisempi, en tiedä. Mutta se etu sillä mielestäni on, että venymä on huomattavasti pienempi. Se etu taitaa vain tulla säikeiden suuremman rasituksen kautta?

[Martti Auer]

Tuossa on tuo Seikun tekemä jänne 8 min. Siinä on merkitty punaisella, nuolilla ja numeroilla. 1 + nuoli, tarkoittaa pääröpöä, 2 + nuoli on toissijainen röpö ja 3 + nuoli on hieman epätasaista työtä.

[Ilkka Seikku]

Auerilla on tiikerin katse.
Tuon röpön nro1 kuvassa huomasin ja voisin sen jopa myöntää virheeksi, mutta kun sitä ei venytyksen jälkeen ole olemassa. Nuo kaksi muuta "vajetta", jotka Auer on haukankatseellaan havainnut, laittaisin lokeroon "ei mitään merkitystä".
No, sehän on aloittelijoille tyypillistä ja myös hyvästä, pyrkiä tekemään ns.täydellistä jälkeä. Myöhemmin, kun oikeaa kokemusta karttuu ja avoimesti on ottanut oppia vastaan, alkaa ymmärtää asian ytimen.

Ensimmäisiä jousia tehdessäni, tuntui että tiedän ja osaan kaiken(alle pari sataa jousta).
Jonkun aikaa(muutamia satoja jousia tehtyäni) ajattelin, etten ehkä kaikkea tiedäkään. Neuvon kysyminen tuntui typerältä.
Seuraavaksi tuntui että on aivan liikaa mitä en tiedä enkä osaa.
Nyt, ehkä n.tuhannen jousen jälkeen(ja paljon useamman jänteen), tiedän tietäväni "riittävästi"jousten ja jänteiden teosta. Erona "entisiin aikoihin" on se, että kuuntelen hyvinkin nöyrästi myös niiden neuvoja ja ohjeita, jotka rakentelevat ensimmäisiä jousiaan tai vain harrastelevat jousten rakentelua.

Joten, laita Auer kuvia jänteistä ja työvaiheista.

Voit muuten kysyä ihan vapaasti tuosta reiden päällä punomisesta, kun et sitä kerran osaa. Muistelen että tällä foorumilla aika moni punoo siten.
Tai tietysti punoo, kun se on tehokkain tapa punoa jänne ilman apuvälineitä.

[Juri]

Täytyykö reiden päällä punoakseen ajella karvat pois ettei tekisi niin kipeää? Housuni olivat liian liukkaat.
Onnistutko tekemään kolmeakin punosta reidellä?

[Ilkka Seikku]

Ei se kipu mitään, mutta ne karvat jänteessä ei ole oikein esteettisiä.
Ohut sisnanahka tiukasti reiden ympärille, niin hyvin onnistuu. Nahkahousut olis varmaan kova sana!
Nii..eikä kukaan pakota käyttämään omaa reittä tuohon punomiseen, halukkaita punontatelineitähän primitiivimiehelle riittää..

Kolmella säikeellä saa vielä helposti reiden päällä punottua. Neljälläkin onnistuu, mutta kierrettävä väli täytyy pitää tosi lyhyenä ja muutenkin täytyy olla tarkkana, että kierteitä tulee saman verran jokaiseen säikeeseen.
Kämmeneen voi hieraista hiukan pihkahartsia jos ei tunnut kiertyvän.

[Juri]

Kiitoksia! Uusi yritys...

[Martti Auer]

Kyse on huolellisesta työstä eikä tehokkaasta työstä tuossa yllämainitussa jänteessä kierteet on liian löysällä, ehkä se ei dacronissa haittaa, mutta kun alkaa punomaan pellavia, niin tuollainen röpö ei häivy kun jänteen laittaa jouselle vaan voi koitua kohtalokkaaksi, otappas selvää tästä kun aikoinaan Flandersissa punottiin keskiajalla pellavasta kaikista parhaimpia jousenjänteitä, että mitä työvaiheita siellä tavallaan käytettiin, itse en hyväksyisi ylläolevaa jännettä jouseeni, ym.

[Ilkka Seikku]

Auer hyvä, alunalkaen kyse ei ollut meteriaaleista. Vedit tuon pellavan mukaan kuvioihin kun kävikin ilmi, että osaankin punoa kolmisäikeistä dacronia, vaikka kovasti toista väitit. Itseasiassa dacronia ei tarvitsisi välttämätä punoa lainkaan, se kestää pelkästään kierrettynäkin. Itse tosin punon aina myös dacron-jänteet, koska vaiva on niin pieni ja jänne nätimpi punottuna.
Kellotin äsken ajan myös sormin punotulle pellavajänteelle;32minuuttia kahvia siemaillen.
Pellavanarusäkki alkaa huveta ja ensi keväänä käyn taas varkaissa eräässä vanhassa riihessä, jossa noin 100vuotta vanhaa pellavan vartta on isot määrät(veljeni riihi, jota ei pellavat kiinnosta ja olen ominut ne itselleni).
Suurinta osaa ei ole edes rohkittu.
Käyttämäni pellava on luonnollisestikin itse valmistamaani. Värttinä ei ole siis outo väline. Narun olen punonut langasta kaksisäikeiseksi ja jänteeni koostuu kolmesta tällaisesta.
Jos Auer olet jänteesi punonut kaupasta saatavalla pellavalla, niin älä turhaan kommentoi tuota pellavajännekuvaa. Kaupan tavarasta punominen on yhtä helppoa kuin dacroninkin.
Auer, en hyväksy esimerkiksi tuohon jännevahvisteiseen ja tuohipäällysteiseen pihljajouseeni mitään muuta jännettä kuin pellavajänteen joka on alusta loppuun primitiivisesti itse tehty.

[Ari Rantala]

Minähän olen jänteentekijänä onneton tumpelo enkä siksi halua seota tähän tekemisen paremmuuteen. Vastauksen kysymykseenikin jo sain tuosta Ilkan ylläolevasta tekstistä.

Tuollainen juttu vain tuli mieleeni, että lienikö primitiiville kovinkaan tärkeätä se miltä hänen tekemänsä jänne näytti jos se pelitti tarkoituksessaan mainiosti ja sekä äijää että riistaa kaatui.

Kaiketi primitiivikin pyrki jonkinasteiseen laatuun mutta joutui varmaankin monestikin tyytymään laatumielessä hyvinkin ala-arvoiseen materiaaliin.

Vahvistaako vai heikentääkö säärikarvat jänteen lujuutta vai onko vaikutus vain esteettinen?

[Juri]

Mielestäni näissä hommissa kestävyys, tehokkuus, käytännöllisyys ja kauneus toimivat käsi kädessä. Kauneutta syntyy edellisten seurauksena,ja myös päin vastoin. Samalla tavalla kuin eläin voi olla kaunis.

Luulen että esteettinen aisti on ihmisen evuluution kannalta hyvin merkittävä asia. Sileä pinta kestää kulutusta paremmin kuin rosoinen, pyöristetty reuna kestää iskuja paremmin kuin kulmikas, tasaisesti punottu jänne on lujempi kuin epäsäännöllinen jne...

Koristeellisuudella taas pyritään antamaan lisäarvoa tai korostusta.
Rumuudella tai kömpelyydelläkin on oma estetiikkansa, se voi toimia upeasti vaikkapa kontrastina.

[Ari Rantala]

[Juri]

[Martti Auer]

[Ilkka Seikku]

Tietenkin se on tiukempaa, se on pellavajänne! Se on tehtävä tiukemmaksi. Materiaalin mukaan toimitaan. Dacronjänteeseen voi sitoa vaikka rusetin keskelle jos niin tahtoo, silti kestää.

Eiköhän Auer se ole pikkuhiljaa jo sinun vuorosi punoa ja minä arvostelen.
Menee liian yksipuoliseksi muuten. En oikein koe hyödylliseksi arvostelujasi, turhaa jaarittelua, ei mitään rakentavaa.
Laitahan kuvaa sa selostusta kun teet itse valmistamastasi pellavasta kestävää ja tiukkaan punottua jännettä. Ota aika myös.

Olet siis tehnyt pellavasi itse, kun kerran arvostelitkin? Millaista tavaraa tuli värttinällä? Värttinän käytössä olen surkea, jos vertaan erääseen vanhaan mummoon jonka työtä seurailin oppiakseni itsekin, tulee mielestäni epätasaista. Miten hoidit pellavan liotuksen? Liotitko suolammessa kuten minä, vai epäprimitiivisesti kylpyhuoneessa? Teitkö tarvittavat työkalut itse? Lihti minulla oli valmiina ja muita "työkaluja" en oikeastaan käyttänyt, käytin puukeppejä, kiviä ym. Loukutus esim sujui puukepillä.

[Martti Auer]

Tuossahan noita jänteitä on, musta on dacronia ja vaalea on pellavaa.

Siinä on joitakin langanpäitä hapsottaa tuon silmukan alapuolella, joita voi jäädä aina vähän hapsuttamaan, mutta en ole vain viitstinyt niitä napsia pois kuten tuo eräs kaveri täydellisyydestä puhuttaessa.

[Ilkka Seikku]

Aika kauheita nuo hapsut. En hyväksyisi omaan jouseeni noin hapsuja täynnä olevaa jännettä. En leikaa mitään hapsuja pois, niitä ei vain tule kun huolellisesti punoo. Epätasaisuutta pellavajänteen punoksissa näkyy , vaikka vain pienen pieni osa jänteestä onkin näkyvissä. Jänteen vahvuus on tasan se, mikä se on jänteen heikoimmassa kohdassa.
Teitkö valmiista, teollisesti muokatusta pellavanarusta vai teitkö niinkuin kuuluukin, eli itse, primitiivisesti valmistamastasi pellavasta? Miksi tehdä kaupasta ostettavasta pellavasta jänne kun viereisellä hyllyllä on paljon parempaa materiaalia, eli dacronia, joka ilmeisesti on yleisesti hyväksytty jännemateriaaliksi perinnejousiin? Molempia saa helposti rahalla

(ihan hyviä jänteitä ovat molemmat kuvan jänteet ja varmasti ajavat asiansa.)

[Ilkka Seikku]

Tarkemmin tämän Auerin pellavajännettä katselin ja aika vakuuttunut olen, että tämä on tehnyt jänteensä jostain ompeluliikkeen pellavalangasta. Tuolle Auerille ei liene tuttuja esim. käsintehtyyn pellavaan jäävät epäpuhtaudet ja epätasaisuudet, joiden tasaaminen jännettä punottaessa vaatii ihan oikeasti jo hieman paneutumista asiaan.
Anteeksi vain, mutta tusinatavaraahan tuo on..

[Martti Auer]

En hyväksy jänteisiini ihan mitä tahansa pellavalankaa, hyvää pellavalankaa on itseasiassa erittäin vaikea löytää, sellaisessa standarditavarassa jota voi ehkä löytyäkin kaupanhyllyltä niin ovat täynnä epätasaisuuksia ja epäpuhtauksia, jotka voivat vaatiakin hieman paneutumista, sitä loukuttaa melkein itse helpommin pellavaa mitä löytää hyvää pellavalankaa, että en tiedä mistä Seikku tässä puhuu, sillä sellaisesta pellavalangasta josta Seikku puhuu, niin sitä ei varsinaisesti olekaan, eli mikä on haaste pellavalanka vaikuttaisi itsessään olevan jo tarpeeksi primitiivistä. Minkä vahvuisissa jousissa muuten käytät itse loukuttamiasi pellavajänteitä?

[Ilkka Seikku]

Hyväksyt kuitenkin puolivalmisteita. Sama kuin primitiivijousen hankkisi puoliksi veisteltynä ja valmiiksi jo hieman tilleröitynä.

Olet siis tehnyt itse alusta loppuun pellavalankaa? Vai mistä päättelet että "sitä loukuttaa melkein itse helpommin pellavaa mitä löytää hyvää pellavalankaa"? Väitän kokemukseen nojaten, että tuo ei pidä paikaansa. Väitteen voit todeta naurettavaksi, tekemällä sitä pellavaa itse. Loukutus on työssä pienin murhe.

Yleensä teen nämä primitiivijouseni 40-60 paunaisiksi. En pidä vahvemmilla ampumisesta, etenkään lyhyillä jousilla. Ei muistu mieleen onko pellavajänne koskaan päässyt katkeamaan, vaihtamaan olen kuluneita jänteitä silloin tällöin joutunut.

Ja tämä ei liity mitenkään ansiotyöhöni, johon kuuluu saarnipitkäjousien valmistus. Niissä käytän dacronia, johtuen huoltovapaudesta ja varmuudesta.

[Simo Hankaniemi]

[Simo Hankaniemi]

[Ari Rantala]

[Mazku]

Tein äsken pellavajänteen. Olen tehnyt noin 10-15 jännettä dacronista enen tätä. Materiaali on Bockenin Pellavalankaa jota saan lankakaupasta 500 metriä talostani . Mittásin katkeamislujuuden noin 15 paunaksi kalavaa'alla.

Jänne on 3 säikeestä tehty. Jokaisessa säikeessä on 4 lankaa. Pituus ennen venytystä 165 cm. Jänne painaa 6 grammaa ilman keskipunosta. Teen keskipunoksen "Brownell Serving Threadista" tai karhulangasta. Karhulanka on erittäin ohut. Tukkityky (jota ei vielä ole) on vahvistettu 6 langalla. Aikaa kului 50 min ja punosin koko matkan.

[M.Reinikainen]

itselläni kuluu vaivaiset 7-15 minuuttia (riippuen tarvittavasta pituudesta)kerästä punottuna jousen jänteelle dacronin kanssa, mutta jänteen tekeminen hirven jänteestä on jo vienyt miltein kaksi kuukautta hidas kun olen. Eikä siitäkään oli valsita kuin ehkä murto osa. Ja hetikun opin pellavan käsittelyn ilman että lanka katkeaa ja siitä ensin tehnyt hyvän jänteen varsijouseeni joka oikeesti toimii ja on katkeamati! Niin sitten teen kyllä kaikkiin tuleviin jousi pysyihini pellavasta ja muistakin luonnon materi aalesita mitä vain käyttää voi.

Itse en kylla haluaisi enää kuralan primi kisoihin mukaan ilman että jänne olisi lounnosta suoraan tulleena. Mutta maku asi oista ei voi riidellä, ja kylla tollanen dacron jänne on ihan hyvä olla esim metsällä mukana taskussa jos vaikka se loumu jännä sanoo naps! (on käynyt) Ja ihan vaan senkin takia että jousen voi ensi kesytellä siihen omaan vetopituuteen ja kun jousi alkaa sitten joskus tuntua turvalliselta niin sitten sitä luomu jännettä nypräämään.

[jkekoni]

Olishan luomujänne asiaa. Olen tehnyt koepunontaa jämäjänteestä, mutta en aio ainakaan ihan alkuun ruveta laittaa jännettä jänteeseen, kun dacron on niin helppoa... Sitten kun saan kivi/lasi/pönttöpiikärkiä, niin teen kyllä oikean jänteen, mutta toistaiseksi saa feikki kelvata. Tässä harrastuksessa ei tekeminen lopu...