Jousi

[Caper]

Olen huomannut, että nuolista on tällä foorumilla suhteellisen vähän kuvia, eli jakakaa tuotoksenne, sillä niistäkin on mukava katsella tekijöiden kädenjälkiä.

[Mazku]

Viimeisimmät nuoleni. 30# mäntyaihioita Mukkanuolesta. Vielä laitan öljyä ja ehkä crestingin jos jaksan.

[Pertsa]

Hienoja ovat. Minkä sulkia olet laittanut?

Tässä omat teippinuolet. Kunnon nuolia ei vielä ole.

[Mazku]

Kalkkunasulkia joita olen leikannut ja liimannut, sitä kutsutaan feather splicingiksi. http://www.stickbow.com/FEATURES/ARROWMAKING/feathersplicing.cfm

[K.Haulivuori]

Sekalaisia nuolia, varret on mäntyä, tuomea saarnea ja varsijousen vasama hikkoria.

[Ari Rantala]

Nätti malli sulilla. Oletko huomannut ammuttaessa mitään eroa pelkästään tasattuun sulkaan?

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

Eipä ole tosiaan paljon kuvia noulista mutta eikähän niistäkin ajan kanssa tänne kuvia ilmaannu
Sillävälin pistän parikuvaa omistani
Eka erä on niitä ensimmäisiä (ajalta jota dinot halliysivat )

Ekana se surullisen kuuluisa leikkuri nuoleni, varsi 7,2mm koivua ja pituus 30,2 tuumaa, kaksi seuraavaa ovat 28 vedolle kevyesti barreloitua koivurimaa.
Ne pienemmät nuolet ovat katkenneet ja lyhennetty tarkotuksella jotta spinetys olisi hyvä toiselle jouselle. Ja viineinen on se 164metrin päähän lentänyt koivun jämäpala jonka olen voimakkaasti barreloinut, pituus 24 tuumaa tasan.

[Ari Rantala]

Minä kans.

Sain tuon "Upseerinuolisettini" valmiiksi ja otin muutamia kuvia.

Upseerinuolet ovat siis nuo pituuskeppien alla olevat. Yhteensä niitä on 8kpl mutta laitoin vain pari kuvaan. Varret on kevyesti barreloitua mäntyä ja painoa on n. 30g. Nokit ovat tiikkiä. Muut ovat haapa- tai pajuvesavartisia tasapaksuja ja paino heittelee 38-45g:n välillä. Nokkeina vaihtelevasti peuransarvea ja puuhartsia. Tietysti nuo leikkurikärkiset ovat vielä raskaampia.

Upseerinuolien fiban huomasin vasta kun kaikki oli sulitettu ja nyöritetty. Fiksuna ajattelin, että kätsää jatkaa narupunosta myös nokkiliitoksen vahvistukseen...entäs kun nokki hajoaa ja pitäisi vaihtaa...

[Simo Hankaniemi]

Tuo sulkien värjääminen petsillä onkin minulle uusi idea. Täytyypä kokeilla sitä, valkoiset sulat kyllästyttävät yksinomaisena ratkaisuna.

[Ari Rantala]

En tiedä tarttuisiko väri paremmin jos lämmittäisi petsiliuosta. Tuossa kuvassa on nuo sinertävät värjätty petsillä...tumman sinisellä sellaisella. Muut on värjätty lähes kiehuvassa vedessä niillä pienillä pyöreillä Dylonin kangasväripurkeilla.

Tuon ruskean pitäisi olla musta...

[jkekoni]

Ovatko noi teräväkärkiset hiilukuitu/alumininuolten kärkiä sovitettuina puunuoliin?

[Ari Rantala]

Ovat. Tuo snadi holkki toimii adapterina.

[M.Reinikainen]

Tässä se toinen kuva. Ekaks kaksi mänty noulta, kumpikin 450 greinisiä. Ja alemmat tammea jossain 500grenin lipeillä olevia bodkineita

[Ekkorre]

Tässäpä minun nuoliani.

Seitsemän alimman varsi on kuusta, tehty airopuuksi ostetusta kakkoskuutosesta jääneestä jämäpalasta. Sahasin sirkkelillä jämäpaloista neliskanttista rimaa, höyläsin kahdeksankulmaiseksi ja hioin pyöreäksi pyörittämällä porakoneella puristaen rimaa hiekkapaperilla. Nokki on sahattu vannesahalla ja hiottu nauhahiomakoneella ja käsin hiekkapaperilla.
Kuusinuolten yläpuolella on koivuinen yksilö. Materiaali oli polttopuuksi tarkoitettua pihaltamme vuosia sitten kaadettua koivua. Sen yläpuolella on yksi raitanuoli. Maalasin vartta kokeilumielessä joskus aikoja sitten alkydimaaleilla. Käyttämäni maali ei todellakaan ole hyvää nuoliin. Muihin nuoliin tein koristeraitoja mustalla permanenttitussilla. Nuolet on pintakäsitelty valjasrasvalla (mehiläisvahapohjaista tavaraa, en tiedä tarkempaa koostumusta).
Sulat ja taulukärjet tilasin Mukkanuolesta. Sulat ovat kiinni kontaktiliimalla, kärjet kuumaliimalla.
Sulituksen eteen ja nokin vahvikkeeksi kiersin punaista ompelulankaa, joka on liimattu puuliimalla (se perinteinen erikeepperin tapainen).

[Ari Rantala]

Nättejä ovat

Kuinka pitkiä yleensä nuolistasi teet?

[Ekkorre]

[Pertsa]

Noita kelpaa kyllä viinessä pitää.

[Ari Rantala]

[Ekkorre]

[Juri]

Kyllä nokit pitää vahvistaa, ovat muuten vaarallisia.
Löysillä nokeilla en myöskään uskalla ampua. luiskahtaessaan jänteellä juuri ennen laukaisua nuolen perä lyö pokakäteen kipeästi. Jänteeltä tipahtava nuoli taas saattaa lentää jänteen töytäisystä kovaa sivulle, lisäksi jousi voi vahingoittua tyhjästä laukauksesta.

[toni]

sen verta vahvistetta jurin sanoille,että olen onnistunut hajoittamaan pahanlaisesti yhden nokin laukaistaessa....
siinä kävi niin,että nuoli muutti laukaisun yhteydessä suuntansa päinvastaiseksi;eli heijasi itsensä jousen rungon kautta ohittaen pään/kaulan seudun parinkymmenen sentin päästä.
nuolen vauhti ei tosin ollut enään tuossa vaiheessa kova,mutta säikähdys korvasi menetetyn tehon.

puhumattakaan muista vaihtoehdoista.....

[Ekkorre]

Aiemmin esittelemistäni nuolista paljastui harmillinen vika. Ne eivät yllättäen kestäneetkään kiviseen maahan tunkemista nokki edellä toisen pään ollessa kiinni taulussa.

Menin, hölmö, ulos ampumaan hirveällä tuulella. Eihän siinä muuten mitään, mutta tauluna oli solumuovilevyistä huolimattomasti kasattu voileipä puuta vasten nojallaan. Siistimättömät reunat ja iso pinta-ala ottivat tuulta purjeen lailla ja taulu kaatui koko painollaan siinä kiinni olleiden nuolten päälle. Kaiken lisäksi taulussa oli yhtä vaille kaikki käyttöjouseeni sopivat nuolet.

Nyt on taas hetkeksi tekemistä, kun kasaan uusia nuolia.

[M.Reinikainen]

Ai! Ai! Ai! Voi harmi. Noh tällästä tämä on(paras tottua )
Tollattis on käynyt myös mulle kerran kuralassa, kun tuuli alkoi viemään mun ja keverini taulussa olevia nuolia pitkin pellon raittia(se sa***nan pyöreä solumaali kokeiluvestaan edessä )

Ei menny kuin morto osa nuolista rikki, mutta ei sentään kolmesta kohtaa! Johtunee siitä syystä, että olivat 27 tuumaan pitusia.
Ehkä eivät olisi noi sunkaan nuolet noin pahasti rikki menneet jos olisivat olleet hiukan lyhyempiä.

[Matti Matinpoika]

Lainaus:
Ihan BTW, onko muilla ollut ongelmia vahvistamattomien nokkien kestävyyden kanssa? Itse olen pari kertaa halkaissut nokin, jota ei ole vahvistettu, mutta epäilen sen johtuneen siitä, että paksu jänne kiilasi tiukan nokin halki. Osassa kuvista näytti olleen ihan yksinkertaisia vahvistamattomia nokkeja. Teettekö niistä sen verran väljiä, että ne kestävät? Voisin kuvitella, että pohjalta hieman suuta väljempi voisi olla hyvä [/quote]

En ole koskaan vahvistanut nokkeja. Ekan kerran kun nokki halkesi aloin muotoilla nokit kuten mainitsit, pohjalta riittävän väljäksi, suulta sen verran tiukaksi että jänne juuri 'napsahtaa' nokin uraan. Ohutteräisellä vannesahalla pitäisi onnistua ilman muuta, itse käytän uskollista dozuki-me:täni + santapaperia. Ensin sahaan oikeaan syvyyteen käännellen samalla sahaa siten että ura väljenee syvemmälle puuhun mennessä, sitten trimmaan hiomapaperilla samalla jänteelle sovittaen. Hieman enemmän tässä ehkä on työtä kuin suorassa urassa, mutta turvallisempi näin tulee.
Aiemmat nokkini olivat hitusen tiukkoja koko matkalta. Tämä on mielestäni juuri vaarallista. Pohjalta väljässä nokinurassa jänne ei kiilaa uraa auki laukaistessa. Ainoastaan jänteeltä irrotessa hieman mutta jos ura on riittävän syvä (itselläni abaut 5-6mm) puu antaa hyvin myöten eikä nokki tästäkään liiaksi rasitu.

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

Niin onhan se erikseen liimattava nokki melkein varmin tapa estää nuolta hajoamasta(se tekee ken tykkää)
Itse en enää juurikaan käytä nokki vahvistuksia, nuolet joita silti käytin AR aikana olivat poikkeus koska olin aikaisemmin rikkonut yhden nokin ja päätin, että jos yksi nuoli poikkeaa niin sitten muidenkin pitää poiketa.

Jostain kumman syystä sormeni aina hieman hutiloivat jänteellä jos nuolessa on jonkinlainen punos.
En myöskään ole saanut yhtäkään omaa self nokkia vielä rikottua ja nyt on jo varmaan yli tuhat laukausta takana.
Viisi kavereiden nokkeja kyllä olen saanut rikki (viimeksi perjantaina kuralassa) ja jopa yhden vahvistetunkin.

Kuva omista nokeista(ylhäältä alas): Eka on vaahterasta tehty pituus nuoli, lyhyestä vesasta(en muista mikä puu oli kyseessä) tehty leikkuri nuoli, AR:sä käytetty rata nuoli ja viimeinen 25 tuumaa pitkä luu leikkuri nuoli.

[M.Reinikainen]

Se taas miten teen omat nokin urani riippuusiitä missä olen niitä tekemässä. Ehdottomasti parasta jälkeä saan, kun teen koko uran neulaviilalla ja aikaa jonka siihen kulutan on vain vaivaiset 1,20 minuuttia per nokki (meinaan että viila siis pureen )

[augustus]

Tässä kuvia meikäläisen pihlaja-vesoista viime talvelta. Ensimmäisessä kuvassa kuoritut aihiot. Toisessa kuvassa kahden päivän vääntelyn jälkeen. Kolmannessa kuvassa noin mittaansa pätkityt kepit 4 päivän vääntelyn jälkeen. Tämän jälkeen annoin keppien kuivua 2 kuukautta ensimmäisen kahden viikon aikana silloin tällöin suoraksi taivutellen. Poikkeaako muiden vesanuolivalmistusmenetelmät paljonkin?

[augustus]

Tässä kahden kuukauden kuivumisen jälkeen hiotut aihiot ja valmiit nuolet. Kaikki nuoleni ovat vesoista (pihlaja, koivu, tuomi, paju). Olen värkkäillyt nuolia vasta parisen vuotta ja edelleen tunnen olevani asiassa ihan noviisi. Olen kuitenkin pannut merkille joitakin asioita, korjatkaa jos olen väärässä!

1. Vesojen keruun vuodenajalla ei ole merkitystä. Kunhan muistaa "sulattaa" talvella haetut aihiot ennen kuin laittaa ne kuivumaan lattialle, jossa on lattialämmitys (vrt. kuva jossa toisen nuolen pää halki).
2. Tuomen vesat, ainakin täälläpäin, tuntuvat olevan suorempia ja tasapaksumpia kuin muut vesat.
3. Vääntelyn yhteydessä olen havainnut että homma toimii helpommin ja nopeammin jos aloittaakin vääntelyn vasta kaatoa seuraavana päivänä.
4. Koivut ovat merkillisiä! Toisinaan tuntuu että ne voi vääntää vaikka solmuun, toisinaan taas ne menevät poikki todella herkästi. Mistä johtunee?

[Santtu Risku]

tosi nättejä vesanuolia, harvoin näkee noin hyvin tehtyjä ja suoria. ite en käytä läheskään noin paljon aikaa niihin, vaan annan kuivua muutaman päivän ja vääntelen samalla ja sitte jos on vielä korjattavaa niin teen sen kynttilän ja öljyn avulla.

[darkus]

MIten muuten suoristelette noita vesoja? Itte oon aina ostanu joko valmiita varsia tai sitten kauapsta 8mm rimaa.

[Simo Hankaniemi]

Tuomi on tosiaan aika optimaalinen vesa siinä mielessä, että melko suoria löytää aika helposti ja tuomi on riittävän yleinen. Koiranheisi ja lehtokuusama ovat kovempia ja vielä suorempaan kasvavia, mutta harvinaisempia. Tuomea minäkin olen enimmäkseen käyttänyt vesavarsiin. Paju on myös yksi vaihtoehto, mutta on heikompi kuin tuomi.

Kuorin vesat yleensä samana päivänä, jolloin ne on katkottu ja kerätty, mutta muutaman päivän kuori päällä oleminen ei haittaa mitään, ne ovat vielä silloinkin kosteita. Annan kuorittujen vesojen kuivua yön yli ja sitten teen ensimmäisen suoristuksen käsissä vääntelemällä. Samalla karsin joukosta ne varret, jotka eivät tunnu lupaavilta. Suoristuksen toistan muutamaan kertaan parin päivän aikana ja silloin ne yleensä pysyvät jo suoria ja ovat melko kuivia. Mutta voi kulua vuosia ennen kuin teen ne valmiiksi nuoliksi.

[augustus]

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

[Ari Rantala]

Heheh...se jööti valehtelee ulkonäöllään. Se on rynkyn luodin vaippa josta on sulatettu lyijyt veks. Painoa 2-3g.

Kokobostonin paino on 20g ja painopiste jotakuinkin puolivälistä 5cm kärkeen päin ja kokopituus on 77cm. Varsi on barreloitu...kärjessä on paksuutta n. 5mm, keskellä 8mm ja perässä 6mm. Barrelointi ei ole symmetrinen varren pituuteen nähden.

[M.Reinikainen]

Rynkyn vaipaksihan minä tuon tunnistinkin ja siksi kysyin.
Barrenoinni mittasuhteet kuulostavat hyvältä.
Itse pistäisin siihen tuollaiset samanlaiset sulat kuin tuolla oikijan reunimmaisella ja kiinnittäisinne kolmanneksi ylemmän renkaan kohdalta.
(Vain mun mielipide)

[Ari Rantala]

Nääh. Sulista tulee vain ilmanvastusta eikä pituusammunnassa ole tarkoitus osua mihinkään. Riittää kun pysyy "lääninrajojen" sisällä että nuoli löytyy

Noiden kiiltävien kärkien kohdalla en vielä tiedä menikö "säätö" kohdalleen. Aiempi 9mm luotikärki oli kevyempi mutta tuolla holkilla sai n. 2" pidemmän vedon. Pitää testailla miten lentelevät. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että pituusnuolen kärkeen ei kannata paljoakaan painoa laittaa. Paremman tuloksen saa kun kikkailee painopisteen kanssa.

[Juri]

[Ari Rantala]

[Lehtis]

Vesanuolet -otsikon alla tarkempi kuvaus näistä unkarinsyreeninuolista:

[darkus]

Mun uusin setti. 3 leikkaavakärjellistä ja yks tuuman liian lyhyt bluntti. Täytyy ampua sillä sitten vajaalla vedolla...

Varret on mäntyä, itse laudasta käännelty. Todella suorasyiset yksilöt. Varret öljytty rypsillä. Leikkaavissa kärjet on sahanterästä rälläkällä ja smirgelillä tehtailtu, bluntissa kärkenä on pätkä alumiiniputkea ja päässä ruuvi. Sulitukset on hanhea, bluntissa kukkosulkana joku random valkoinen sulka.

Aika vikkelään nää lentää, vaikka jätin leikkureihin aika isot sulat.

[Simo Hankaniemi]

En tiedä, onko vain kuvan antama harha, mutta oikeanpuoleisin leikkuri näyttäisi olevan hiukan vinossa suhteessa varteen. Se vaikuttaa lento-ominaisuuksiin, jos näin on.

[darkus]

[woodcutter]

Muutama pihlaja laudoista pyöritelty nuoli.
Sulat on värjättyä joutsenta.
Kärjet ei näy hyvin mutta myyntiosastolla on lähikyva kärjestä.

[Long Pete]

Käväsin rapakon takana ja tilasin ebaysta valmiiksi hotelliin odottamaan tusinan nuolia. Säästy kalliit postikulut. Kivan näköinen satsi? Kun vielä ehtis jotkut kärjet laittaan niin pääsis kokeilemaan.
Hintaa tuli 4 €/kpl, puu on cedaria.

[Ari Rantala]

Nättejä ovat. Taitavat vain olla muovinokeilla joten...

Väritys on sellainen, että nuolta ei löydä koirakaan jos sen ampuu ohi

[Long Pete]

Joo muovia nokit on, näitä nuolia ajattelinkin lähinnä metsästys tai sit halliin taulu nuoliks...(varmoja ja helppoja)

Väri on kyllä huono, huomasin jo primitiivikisoissa aikamonta jäi sinne Kuralanmäelle arkeologien kaivettavaksi.

Värin olen vaan päätänyt et se on toi, niin ei sitä enään sit voi vaihtaa...('')

[Ari Rantala]

Sopivaan maapohjaan kyllä hukkuu ihan minkä värinen tahansa. Sammalikko on ehkä pahin nuolenhukkaaja jos nuoli tulee alas sopivassa kulmassa. Muovinokkeja saa myös ledillä. Vilkuttelee sit iloisesti siellä turpeen seassa. Saattaa kyllä löytyäkin sen avulla.

Mulla on tilauksessa muutama vesipuhvelinsarvi. Jos niistä jää tähteelle niin sorvaan pahuuttanikin siitä ihan muovinokin näköisiä nokkeja...saa siinä fundamentalistit harmaita kun eivät ole varmoja kusetanko