Jousi

[Mazku]

Mummolasta otin vähän puuta tänään, kuvia tulee huomenna. Pihlajaa, tuomea ja syreeniä löytyi.

Miten kannatta kuivata syreenin ja tuomen?

Tuomesta toivon saavani noin 10 jousta, syreenistä ainakin 2-3 mutta hyvällä onnella voin saada vähän yli viisi. Pihlajasta saan ainakin viisi. Píhlaja on kierteistä, tuomen pitäisi olla suoraa ja syreenistä en tiedä.

Toivottavasti on tarpeeksi puuta ainakin siihen asti että saa hyvän kesäkasvun heti kuoren alta.

Mitä puuta otan alkukesällä/kesällä jos tarvitsen lisää, kaivan varmaan hyvän kesäkasvuselän esiin(Mikä on helpoin syynkaivua ajatellen). Voin ottaa pihlajaa, vaahteraa, tuomea jos löydän ja ehkä jotain muuta.

[Tuukka Kumpulainen]

Tuomi halkeaa joskus pahastikin jos sitä yrittää kuivata paksuna puuna. Tuoreena halkaisun ja mahdollisen raakatyöstön jälkeen se kuivuu ongelmitta ja nopeasti.

Syreeni halkeilee nopsasti piloille jos sitä ei käsittele just oikein. Ajan kaikki syreenit halki heti kaadon jälkeen (kiiloilla halkaisu hankalaa, kirveellä ja kavalla ohennus optiona), ohennan tarpeen mukaan korkeintaan 20 millimetrin paksuuteen (leveys täytenä päästä päähän) ja vedän päätypuut umpeen liimalla. Tämän jälkeen puut viileään, kosteaan tilaan pariksi, kolmeksi viikoksi tekeytymään. Sitten kuorinta ja lämpimään kypsymään tilleröintivalmiiksi. Ei halkeamia ja parasta jousipuuta mitä löytyy. Jos syreeneihin jättää ydintä tai ne yrittää kuivata nopeasti, ovat halkeamat taattuja.

Ovatko syreenisi pihamaalta vai jostain tiheästä pöheiköstä? Kokemukseni mukaan avomaalla, tuulessa ja paisteessa kasvaneet syreenit ovat aina pahasti kierteisiä, vankan kasvuston keskellä tuulensuojassa kasvaneet jousikelpoisia.

Pihlaja, vaahtera ja tuomi ovat kaikki perseestä lustonkaivuuta ajatellen. Tasa-aineinen puu ei oikein mitenkään "ohjaa" lustonkaivuuta. Kaivuu sopii kehäputkiloisille puille, joissa lustojen välissä on hötö, selvästi sekä silmin että terän alla erottuva kevätpuukerros (tammi, saarni, jalava, valeakaasia, värimulperi jne.). Jos puusi eivät ole todella ohutlustoisia heti kuoren alla, en lähtisi lustonkaivuuseen.

[Ari Rantala]

Tuomesta en osaa sanoa mitään mutta syreenin osalta olen Tuukan kanssa samaa mieltä. Paskam...siis vaikea puu kuivattaa oikein. Eka syreenini halkeili tosi pahasti mutta maltilla kuivattu halkaistu tupla ei ole halkeillut yhtään...vielä. Ovat talvehtineet syksystä asti ulkona kuorittuna.

Ajattelin jommasta kummasta niistä uutta haastajaa Jurin hikkorijouselle...toisesta teen kyllä sen uneni snakebown

Pihlajan täsmälustonkaivelusta ei ole mitään kokemusta. Yleensä olen jättänyt selän ekalle tai tokalle vuosikasvulle ja tehnyt tillerin vatsapuolta veistelemällä. Kokemusta on peräti kolmesta jousesta joista yksi poksahti

BTW Mathias. Tasoitin tänään jousien rikkomisskabaamme yhdellä maalilla...Blue poistui keskuudestamme

Johdat silti selvästi

[Mazku]

En saa kuvia vielä ainakaan foorumille, tietokone kiusaa

Syreeniaihiot ovat vanhoja ydinoksia puutarhapensaassa jotka häiritsivät pensaan suoraan kasvamista. Isoin tukki on vähän yli 10 cm paksu (oli, nyt se on sahattu/halottu)

Pitääkö tulevan vatsapuolen olla sileä kuivuessaan? Vai riittääkö kirveen karkea pinta jossa on viiltoja pitkin vatsaa. Laitanko lankkuun kiinni kuivumaan?

Tänään pitäisi vielä saada kaikki ohennettua. Taidan saada yhden täyspitkän aihion, muutaman 120-130 cm pitkiä sekä billettejä.

Tuomen hoidan syreenin jälkeen. Miten paksuksi vedän ne?

[Juri]

[tkorte]

Ja mie en ole huomannut mitään vaikeutta seurata vuosirenkaita l. lustoja kun olen decrounannut vaahteraa tai tuomea. Tuomessa on kylläkin aika huonosti näkyvät, mutta jos haluaa flättis selän ehjillä syillä niin ei auta...

[Mazku]

Voinko kuoria tuomet nyt heti vai kannattaako odottaa?

[Tuukka Kumpulainen]

Decrownaus on vähän eri hommaa kuin lustonmetsästys. Edellinen ei vaadi muuta kuin suorasyisen pulikan ja höylän, sitten vaan puuta pois kunnes selkä on litteä ja suoria lustoviivoja täynnä (puolenkymmentä tuomijousta tehty tällä reseptillä, parhaita pyssyjä koko arsenaalissani). Lustonkaivuussa terän pitää pysähtyä juuri oikealle tasolle koko selän mitalta. Älyttömästi helpompaa kehäputkiloisilla puilla kuin tuomella tai vaahteralla. Vaikka työn tekisi silmät kiinni kolmen promillen laitamyötäisessä, kertovat terätuntuma ja ääni heti kun kevätkasvulle tullaan.

Jos tuomen jättää paksuna pulikkana kuivumaan, lisää kuoriminen halkeamisen riskiä melkoisesti. Jos taas puun työstää tuoreena taipuvaksi, on kuorinnasta pelkästään hyötyä.

Tuomi on kuivana kaikista käyttämistäni puista visvaisin kuorittava (paksu, sitkeä, "karvainen" nila jota on vaikea saada pois pehmeää selkää murjomatta) joten itse en edes harkitsisi muuta kuin tuoreena työstöä ja kuorintaa. Jousi onkin sitten puoliksi tehty kun se on kolmen viikon päästä kuiva. Jos steivin ulointa lustoa ei tarvitse, ei tällä tietysti ole yhtä paljon merkitystä.

[tkorte]

[Mazku]

Kuvia.

Hyvät tuomet ovat kuvassa. Kaikki syreeni on, sain yhden staavin ja aika paljon bilettejä.

Staavi on varattu Marjanin jouselle (saarnijousi buildalong jousesta tulenee varajousi)

Tulevan viikon aikana aloitan syreenin kuoren poistamisen.


Tekee mieli aloittaa uutta projektia (minulla taitaa olla noin 5 projektia käynnissä ) Aloitan 135 cm pitkällä tuomiaihiolla joka on 5 cm paksusta oksasta otettu. Pitäisi varmaan decrounata? Aihio on 10 cm refleksillä, aiheuttaako se paljon ongelmia?
Läpitaipuvana saisin sen varmasti 25" vetopituudelle? Ehkä jopa 26"?

[Tuukka Kumpulainen]

Kah, eihän nuo ole pihasyreeniä lain. Unkarinversiota tai jotain hybridiä, eivät läheskään niin hyviä jousipuita kuin aito asia. Kyllä noistakin jotain syntyy varmasti.

Viiden sentin (kuori päällä?) tuomirisusta on paras ottaa selkää litteämmäksi. Siinäkin tosin tulee raja vastaan äkkiä kun noin pienessä puussa ei riitä paksuutta. Kymmenen sentin refleksi tuottaa hyvin helposti puristusmurtumia ellei saranan mikäli tilleri ei ole spot on, saati jos haluat jousesta extrapitkän vedon (24" on aika lailla max tuon mittaisesta kapeasta tuomiselffarista). Mutta ilmaisista puista kannattaa yrittää vaikka mikä olisi.

[M.Reinikainen]

Samaa mieltä Tuukan kanssa. Unkarinversioilta nuo nättävät minustakin.
Sano onko noissa syreenin paloissa (lähellä sydänpuuta) havaittavissa yhtään violetin värisiä vuosi renkaita. Tämä on yleensä varma merkki siitä, että kyseinen puu on syreeniä. Unkasinsyreenin tunnistaa kerman ruskeista vuosirenkaista ja tumman ruskeista vuosirenkaiden välisestälustosta joka on todella hyvin näkyvissä ja sydänpuu myöskin ruskea.
Pieni kuva oman lapsi jouseni kahvasta, jossa lustut hyvin näkyvissä

[M.Reinikainen]

Mitenkäs se olikaan Tuukka! Syreenejä on jotain yli 100 eri lajia ja vain muutama sopii jousi matskuksi vai??

[Ari Rantala]

Hypridien määrästä ei Wikipediakaan osannut sanoa mitään. Parikymmentä noita lajeja se väittäisi olevan...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Syreenit

[Tuukka Kumpulainen]

Kyllä kaikista syreeneistä jousia saa, mutta toisista parempia kuin toisista. Pihasyreeni on villieliö, ja sen puu on kaikista syreeneistä tiheintä, vahvinta ja elastisinta. Esimerkkinä 30 mm leveä pyramidijousi kuuden millin kärjillä, vetovastus 60 paunaa ja hädintuskin mitään settiä. Ei onnistu kovin monesta puusta maailmassa, saati niistä mitä löytyy joka toiselta takapihalta Pohjolan perukoilla.

Wikipedia nyt osaakaan monesta eksoottisemmasta asiasta sanoa. Esim. jousiartikkelin takana oli ainakin vielä hiljattain tälläkin foorumilla pätenyt nojatuoliamatööri, jonka koomiset virhekäsitykset loistivat tuhansien ihmisten luottamusta nauttivan tietolähteen sivuilla. Ilmeisesti sama valopää valisti amerikanversiossa, että perinteinen suomalainen pitkäjousi tehdään saarnesta. Yhtä tarkka kuin Encyclopaedia Britannica. Jep jep.

[M.Reinikainen]

Wikipediaan ei kaanata luottaa kuin noi 35-45 prosenttisesti. On muuten sen verran paljon pas**n jauhajia ja tietämättömiä sillekin kirjoitellut. Ja toukin on vain oma mielipiteeni asiasta.

[tkorte]

No eipä ole wikipediasta tullu haettua mitään tietoa, kai se on selvä että kun kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa niin ei sitä tietoa jaksa kukaan viisaampi korjata. Ei ehken jaksa asiantuntijat siellä pyöriä toisten mokia korjaamassa...

[Mazku]

Voi harmi..

Kannattaako syreenikin decrounata, ja miten leveitä?

[M.Reinikainen]

[Simo Hankaniemi]

[Ari Rantala]

Nyt aloin epäillä tuon Jallusyreenini syreeniä. Ei siinä ole tuollaista tummaa syykuvioväriä vaan se on ihan tasaisen vaalea. Tiheäsyinen kuitenkin.

Olisiko jotakin hypridiä?

[Tuukka Kumpulainen]

Ei tosiaan vaikuta vulgarikselta. Ylipäätään pihasyreeni antaa äärimmäisen harvoin 160-senttisiä steivejä joissa ei olisi pahoja mutkia, kieroutumia ja lahoja oksankohtia. Ihan "nuoret" (20v) harjanvarren paksuiset pihasyreeninvesat ovat kyllä usein sydänpuuttomia eli kauttaaltaan vaaleita.

[M.Reinikainen]

Ari hei! Lue tekstini uusiks.
Siellä lukee, että

[Mazku]

On se unkarinsyreeni.

Mistä saa paremman jousen, unkarinsyreenistä vai tuomesta?