| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Mika
Vieras
|
 Lähetetty: 08.01.2005 13:45 Viestin aihe: Mary Rose sotajouset |
 |
|
Tuossa kun nuolen läpäisyssä tuli mainittua Bickerstaffen sotajousi tutkimuksia niin tässä olisi Pipin tutkimusta Mary Rose nimisen laivan uumenista löydetyistä ja nostetuista sotajousista ja mitoista.
| Lainaus: | Dimensions for a war bow!
In yew the Mary Rose bows were around 81" nock to nock, they were around 38mm wide by 33mm deep in the middle tapering down to 13mm round at the ends where the horn nocks were fitted. The width taper is a sort of long rounded leaf shape, a bit like a blade of grass. The thickness taper is almost a straight line.
The back of the bow is slightly rounded, as was the tree it came from, the edges of the back being rounded into the sides of the bow. The belly was rounded such that the bow is a sort of flattened oval. This shape gets progressively rounder as it nears the tips.
To build this type of bow in white woods the bow needs to be significantly wider and thinner forcing a flat bow design of limb and a riser into the handle section. In truth we don't design bows the wood does it for us. As you build bigger and heavier bows you will find that our forefathers got there first and developed the best bows that they could from the woods that were available to them. Equally our forefathers were only interested in making the best bow that they could from the available materials. They had no hangups about whether a bow was "D" shaped or flat and whether or not it should have a riser.
Do the best you can with the wood you have. To prevent failure keep it long and keep it wide until you have built the bow that the wood lets you. Too narrow and rounded and she'll fail in compression, and too short will force a tension break.
All the best Pip. |
http://www.bickerstaffebows.co.uk/mary_rose.htm
http://www.bickerstaffebows.co.uk/mary_rose2.htm
http://www.maryrose.org/
|
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Mika
Vieras
|
| Lähetetty: 05.09.2005 01:57 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | It is impossible for this statement to be correct in any way as none of the Mary Rose bows can be accurately measured having spent over 400 years under the sea. Clearly during this time the properties of the wood are not what they were and the few bows that they tried to draw and weigh, when they did not break were giving weights of around 60lbs.
In my opinion the Mary Rose bows were all roughly the same weight at about 100lbs at 30" as a maximum and I have some evidence that supports this figure.
As a bowyer looking at and making copies of the Mary Rose bows from the closest we can get to the original materials, and having also made copies of the arrows and strings we can readily arrive at a definite "cannot be heavier than" figure. Personally I believe that there is sufficient evidence for a slightly lower figure. This does not mean that there were no heavier bows in use in the middle ages but we have no evidence of them. What evidence we do have does not support heavier bows than I have estimated.
For a fuller account you will have to wait for my next book, Pip. |
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
muokkaus
Liittynyt: 21 Lok 2005
Viestejä: 40
|
| Lähetetty: 21.10.2005 22:24 Viestin aihe: |
|
|
Kuvamateriaalia Mary Rose jousista ja nuolista.
| Description: |
|
| Filesize: |
24.4 KB |
| Viewed: |
8362 Time(s) |
|
| Description: |
|
| Filesize: |
26.65 KB |
| Viewed: |
8362 Time(s) |
|
| Description: |
|
| Filesize: |
22.91 KB |
| Viewed: |
8362 Time(s) |
|
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
muokkaus
Liittynyt: 21 Lok 2005
Viestejä: 40
|
| Lähetetty: 21.10.2005 22:25 Viestin aihe: |
|
|
Kuvamateriaalia Mary Rose jousista ja nuolista.
| Description: |
|
| Filesize: |
31.13 KB |
| Viewed: |
8361 Time(s) |
|
| Description: |
|
| Filesize: |
23.67 KB |
| Viewed: |
8361 Time(s) |
|
| Description: |
|
| Filesize: |
19.04 KB |
| Viewed: |
8361 Time(s) |
|
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 08.10.2006 00:03 Viestin aihe: |
|
|
Taas kerran voi todeta olleensa aivan oikeassa tai ainakin ykden kertaavan ja jakavan samoja ajatuksia jota ei ainakaan täältä ole saanut vuosien varrella saanut kuulla. Lätinää päin naamaa vain milloin mistäkin.
| Lainaus: | Keep an open mind on your bowmaking, and remember not to read to many books,the guys that really know about this stuff don't have time to write it down.
Chris Boyton. |
Vain tekijät ymmärtävät näemmä tuon juurta jaksaen todetakseen.
Varsinainen syy lisäykseen on kuitenkin tässä:
| Lainaus: | | As a matter of fact the Mary Rose bows are riddled with heat treatments, and in quite a few of these bows they are reflexed, and set back in the handle. these features are so obvious to people that have made lots of bows, but not to all the "experts" that keep churning out the same published garbage on medieval bows year after year. |
Eli sotajouset olivatkin lämmöllä taivutettuja muotoon eivätkä suoria.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 08.10.2006 22:31 Viestin aihe: B |
|
|
| Jouset olivat siis "set back" eli B-profiilia. En ole yllättynyt.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 12.10.2006 16:27 Viestin aihe: |
|
|
Mutta omien kokemusten mukaan b profiili paksummalle ja pidemmälle kapealle jouselle vetää helposti lapoja sivuille tai kieroon. Ei yhtä toimiva ratkaisu kuin ohuemmalla ja kantikkaammalla läpileikkausella olevalle jouselle. Lisäksi sotajouset ovat jo melkoisen paksuja joten kysymykseen ei tule mitään yhtä jyrkkää muotoa tai lähellekkään samaa.
Mielestäni tässä yhteydessä on korkeintaankin klassinen b. Kuitenkin käsitteiden oikein tulkinnasta huolimatta kyseessä saattaa olla pikemminkin myötätaivutettu jousi vastakaarilla päillä joka sopii paksummalle muodollekkin kuten Italian recurved longbow tai European continental bow kuten nimityksiä kuulee keskiaikaisille vastakäyrille pitkäjousille.
Jonkinlaista btä kyllä kummeksuisin koska ei ole käytännöllistä tehdä pitkään ja paksuun ja melko pyöreäälle aihiolle ja lisäksi muodon pitäisi olla melkoisen loiva. En kummeksu b tehokkaana ratkaisuna tai jousena.
Kumma ettei Simoa kummeksuta yhtään kun aletaan väkisin vääntää tuttuakin muotoa toiminnaltaan aivan erilaiseen aihioon. Montako pitkää ja paksua b jousta tiedät ja eivätkö b jousesikin toimi huomattavasti paremmin tuollaisina ohuempina ja melko tasalevyisillä kantikkailla lavoilla. Lisäksi niin paksun puu kuin mitä tiedetyt sotajouset ovat rasittuu aivan käsittämättömän paljon jostakin olemattomammastakin b muodosta ja aivan liikaa lyhenisi myös vetopituus olematta todellakaan ennään täydet 32 tuumaa ja vieläpä vastakäyräisenä.
Kumiletkustako jouset tehdään ja opettaako puukaan tekijää.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 12.10.2006 16:31 Viestin aihe: |
|
|
TAI sitten olivat vähäisimmässäkään määrin b muotoa omaavia jousia jolloin vähintään lapojen pitäisi olla jo hieman ohuempia kuin miltä vaikuttavat 
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 12.10.2006 16:35 Viestin aihe: |
|
|
| Tuli kyllä tarkistettua myös mitä set back tarkoittaa mutta mahtaako tarkoittaa ihan samaa asiaa.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo
|
| Lähetetty: 12.10.2006 18:16 Viestin aihe: |
|
|
Jos jousi ( tai pelkät kärjet !) on paksu suhteessa kapeuteensa, niin se taipuu helposti sivuttain. Mitä vastakäyrämpi, sitä helpommin näin käy. Asiaa voi hoitaa yrittämällä saada päät mahdollisimman hyvin linjaan keskikohdan kanssa.
Olen itse tehnyt tämän lämpömuokaamalla kapeita+paksuja kärkiä, ja ongelma poistui.
Olivatko mary rose jouset todella 5/8 vai olivatko ne leveämpiä? Kuinka ohut jousen pitää olla, että toi ongelma tulee.
Itselläni kärjet olivat kapeammat,kuin mitä ne olivat leveät ja sain ne lämpömuokattua suoriksi kuumailmalla. Toisaalta em. jousessa oli vain kuivausvastakaaret, ei lisättyjä.
Kyllä toi vastakaarimuoto varmasti asiaa jonkinverran hankaloitti, mutta eiks toi ole pikemminkin hankaloitus, kuin este.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 12.10.2006 19:01 Viestin aihe: |
|
|
| Lainaus: | | Jos jousi ( tai pelkät kärjet !) on paksu suhteessa kapeuteensa, niin se taipuu helposti sivuttain. Mitä vastakäyrämpi, sitä helpommin näin käy. |
Kyllä jokainen joka pitkän jousen on tehnyt on ollut mahdollisuus huomata tuo jos ei ensimmäisestä niin montako huomaaminen ottaa ja tuohon kiinnitin huomiota.
| Lainaus: | | Olivatko mary rose jouset todella 5/8 vai olivatko ne leveämpiä? Kuinka ohut jousen pitää olla, että toi ongelma tulee. |
Jouset todellakin olivat enemmän lehtimäiset eli eivät nyky ELB säännön mukaiset. Tuo kuitenkin on tavallista ja tarpeen kaikilla voimmakkailla kapeilla puujousilla että kestäisivät enemmän tai vähemmän suoranakin paremmin ja koskee vain hieman lavan muotoa ylempää kun taas muuten jousi paksu ja kapea ja pyöreähkökin.
Melkoisen ovaali paksumpana pitäisi olla että pidempänä paksumpana kestäisi vetää 32" ja kärkien pitäisi olla huomattavan kapeat että lisäksi vastakaari toimisi riittävästi. Mitä jyrkempi muoto niin myös ohuempi.
Hyvin olematon muoto voisi olla mahdollinen paksumpanakin ja pienikin muutos paksummassa jousessa saa aikaan suuremman muutoksen heitossa kuin vastaava muutos ohuemmalla jousella.
| Lainaus: | | Itselläni kärjet olivat kapeammat,kuin mitä ne olivat leveät ja sain ne silti iskuun. Toisaalta jousessa oli vain kuivausvastakaaret, ei lisättyjä. |
Varmaankin toteat että ohuemman kuin leveät. Sotajousissa eivät ohuemmat kuin leveä ja tavallisesti istutetut jänneurat sarvesta joten eivät ohuemmat.
Marjakuuseen tehdään osin hieman myös hyvin jyrkkiä vastakaaria joihin sovitetaan sarvinokit. Taivutetutkaan vastakaaret eivät kuitenkaan pidä täysin alkuperäistä muotoaan ja nuo valmistustavatkin ovat vuosisatoja vanhoja ja perimätietona opittuja.
En pidä täysin mahdottomana etteikö set back pidä paikaansa. En pidä myöskään mahdottomana että ei pitäisikään. Ihmetyttää vain äärimmäinen keino tai äärimmäinen tavoittelu.
Suoralla pitkäjousella on kantamaa. Vastakäyrällä pitkäjousella kantamaa on hieman enemmän. Esirasitetulla pitkäjousella kantamaa on todistetusti eniten. Yksipuisen esirasittamista on vaikkapa set back kädensija joka paksumalla jousella edellyttäisi kuitenkin helposti lapojenkin taivuttamista valmiiksi muotoon että myös pitempi vetopituus säilyisi mahdollisena paksulla jousella joka kuitenkin näkyisi vastaavasti sotajousien muodossa hyvin selvästi.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Mika
Liittynyt: 22 Huh 2006
Viestejä: 978
|
| Lähetetty: 14.10.2006 12:18 Viestin aihe: |
|
|
Kuittaan vierailijat.
Kun lavan kärjen paksuudesta aikaisemmin niin kuten vaikka kuvasta käy ilmi kaikki pitkäjousen muodot ovat melko pyöreitä lapojen kärkiekin osalta.
Mikäli jousissa setback ja vastakaarevat niin muistuttavat lähinnä kuvien kaltaisia jousia ja ovat melko tunnistettavia myös virittämättöminä toisin kuin perinteiset b muotoiset jouset muistuttaa virittämättömänäkin c kirjainta.
| Description: |
|
| Filesize: |
33.83 KB |
| Viewed: |
7790 Time(s) |
|
| Description: |
|
| Filesize: |
92.63 KB |
| Viewed: |
7790 Time(s) |
|
| Description: |
|
| Filesize: |
47.22 KB |
| Viewed: |
7790 Time(s) |
|
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku
|
| Lähetetty: 14.10.2006 17:09 Viestin aihe: jousi |
|
|
| Anonymous kirjoitti: | Mutta omien kokemusten mukaan b profiili paksummalle ja pidemmälle kapealle jouselle vetää helposti lapoja sivuille tai kieroon. Ei yhtä toimiva ratkaisu kuin ohuemmalla ja kantikkaammalla läpileikkausella olevalle jouselle. Lisäksi sotajouset ovat jo melkoisen paksuja joten kysymykseen ei tule mitään yhtä jyrkkää muotoa tai lähellekkään samaa.
Mielestäni tässä yhteydessä on korkeintaankin klassinen b. Kuitenkin käsitteiden oikein tulkinnasta huolimatta kyseessä saattaa olla pikemminkin myötätaivutettu jousi vastakaarilla päillä joka sopii paksummalle muodollekkin kuten Italian recurved longbow tai European continental bow kuten nimityksiä kuulee keskiaikaisille vastakäyrille pitkäjousille.
Jonkinlaista btä kyllä kummeksuisin koska ei ole käytännöllistä tehdä pitkään ja paksuun ja melko pyöreäälle aihiolle ja lisäksi muodon pitäisi olla melkoisen loiva. En kummeksu b tehokkaana ratkaisuna tai jousena.
Kumma ettei Simoa kummeksuta yhtään kun aletaan väkisin vääntää tuttuakin muotoa toiminnaltaan aivan erilaiseen aihioon. Montako pitkää ja paksua b jousta tiedät ja eivätkö b jousesikin toimi huomattavasti paremmin tuollaisina ohuempina ja melko tasalevyisillä kantikkailla lavoilla. Lisäksi niin paksun puu kuin mitä tiedetyt sotajouset ovat rasittuu aivan käsittämättömän paljon jostakin olemattomammastakin b muodosta ja aivan liikaa lyhenisi myös vetopituus olematta todellakaan ennään täydet 32 tuumaa ja vieläpä vastakäyräisenä.
Kumiletkustako jouset tehdään ja opettaako puukaan tekijää. |
En ole itse tehnyt pitkiä ja paksuja B-jousia, joten en pysty sanomaan mitään niiden toiminnasta. Olen nähnyt jossakin saksalaisessa metsästysmuseossa pitkän B-jousen, joka oli kylläkin metsästyskäyttöön tehty ja ehkä 1800-luvulta tai aikaisintaan 1700-luvulta. Siitä ei ollut mitään tietoja. Minulla on siitä jossain dia-kuva olemassa. Pisin tekemäni B-jousi oli 154 cm, mutta ei siinä mitään muita ongelmia ollut kuin keveys, oli alle 40 paunaa.
Pitää varmaankin paikkansa, että pitkän paksun B-jousen pitäisi olla loivamuotoinen. Pari tuumaa set-backiä saattaisi olla ideaali.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 14.10.2006 20:31 Viestin aihe: |
|
|
Kyllähä B jousta tehdään pidempänäkin tai oikeastaan aina lyhempänä kuin suoraa jousta. En sano etteikö toimisi koska kun katsot laajemmin millaiset puujouset toimivat niin tulos on että monenkirjavat kuitenkin. Lähinnä että mikä on toimivampaa ja mikä ei ihan niin toimivaa vaikka toimivaakin.
Paksu b muotoinen pitäisi olla loivamuotoisempi koska paksuus lisää sekä syntyvää rasitusta jyrkästi sekä että on muoto ei ole helppo muokata paksumpaan. Kun katsoi Boytonin (Boytonin kumppaneiden taas joka voi tunteita kuohauttaa vaan nämä kyseiset henkilöt ovat omiaan opettamaan itseäni eniten) myötäkäyrän valmistamista marjakuusijouseen niin myötäkäyrä oli tasan niin jyrkkä ja lavan pää paksu että marjakuusen vatsapuoli alkoi revetä taivutus vaiheessa.
Tämä tuli samaan aikaan kun tätä kirjoitin joka tavallista kun on oikeassa paikkaa oikeaan aikaan.
| Lainaus: | | The setback in the handle area of Mary rose bows, was slight, but some of the bows were reflexed in the limbs quite a bit. |
Tämän jo uskookin paksummalta jouselta eli vain aavistuksen set back tai vaihtoehtoisesti ei ollenkaan ja enemmän vastakäyryyttä.
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 14.10.2006 20:36 Viestin aihe: |
|
|
Uskon Boytonia siis ainoastaan siksi että on kertonut ajattelevansa jousia nukkumaan mennessäänkin jonka ymmärrän taas itse koska tuo on vasta tekemistä 
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
| Lähetetty: 27.10.2006 17:45 Viestin aihe: |
|
|
Ei toki tuo tarkoita muuta kuin paria samantapaista huomiota muutamassa asiassa. Toisille kerrottuna lähinnä vain vitsi ja varmasti ei edes tarpeeseen.
tMika
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
toni
Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki
|
| Lähetetty: 05.08.2008 16:02 Viestin aihe: |
|
|
tälläinen tuli juuri s.postiini hornbowin kautta...
ne kellä on teeveet,kenties katelkoot.
"Try to find time to watch "Ghosts of the Mary Rose" tonight at 8pm, Channel 5
Mark Stretton was involved with some of it, and having seen a preview recommends it."
en tiedä miten tuon kellonajan kanssa pitäis menetellä,maili lienee tullu jenkkilästä?
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Hurtta
Liittynyt: 06 Jou 2007
Viestejä: 49
|
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Omat asetukset
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
