Jousi

[Ari Rantala]

Vietin aamupäivän seurailemassa hirviporukan lihanleikkaajan askareita ja irroittelin siinä joutessani jokusia jalkajänteitä.

Nyt on tilanne jossa joudun huomenna lähtemään parin päivän työreissulle ja pitäisi suht nopeasti tietää pitääkö noille tehdä nytjust jotain vai säilyykö ne muutaman päivän freeseinä noinkin?

[Tuukka Kumpulainen]

Jänteet on hampaiden, karvan ja luiden jälkeen viimeisenä lahoava osa elukkaa. Syysviileillä säillä raakajänteet säilyvät huoletta pidemmänkin aikaa kuin muutaman päivän (kunhan ne on turvassa koirilta, ketuilta ym. haaskafetisisteiltä).

[Ari Rantala]

Tack Tuukka. Voin siis matkailla huoletta kunhan hinaan nuo pussukassa kattoon

[jkekoni]

Ongelmaksi kai lähinnä jää että rupeavatko ne haisemaan liikaa...

[Santtu Risku]

niimpä. olisin ite ottanut nuo jänteen veks noista tupeista niin voit antaa olla vaikka monta vuotta eikä mitään tapahdu. kuivuvat vaan ruskeiksi.

[Simo Hankaniemi]

Ei niitä mihinkään pussukkaan kannata laittaa, vaan kuten kuvassa esim. pannuhuoneeseen, missä ne pääsevät hyvin kuivumaan. Operaatio jatkuu, kun jänteet ovat kuivuneet läpikuultavan ruskeiksi ja koviksi.

[Ari Rantala]

[Ari Rantala]

Toistaiseksi homma on edennyt yrkkäilemättä ja lähes kaikki jännekimput on jo "perattu". Joukossa on pari slaissia ihan jänteen näköistä mutta kuminauhamaista joustavaa palaa. Mitähän tämä mahtaa olla ja onko sillä mitään hyödynnysarvoa?

[Simo Hankaniemi]

Jos se näyttää jänteeltä, niin kyllä sen pitäisi jännettä olla. Jalassa on vain luuta, lihaksia ja jännettä (sorkan lisäksi). Ellet sitten tarkoita jännetuppea tai jotain kalvoa.

[Ari Rantala]

Kyllä se ihan jänteeltä näyttää vaikka ei olekaan jalkajännettä. Ruhoja leikelleet "lihamiehet" leikkasivat ne jostain muusta osasta hirveä eikä minulla ole aavistustakaan siitä mistä.

Kuvassa äärimmäisenä oikealla oleva slaissi on toinen ja siihen nähden kutakuinkin keskellä oleva toinen. Jalkajänne ei jousta yhtään mutta nämä ovat tosiaan kuin joustavaa kumia.

Löysin tässä jänneprojektissa yhden primitiivirajani. Jos dunkkis olisi ollut hiukkaakaan stydimpi niin roskikseen olisivat menneet. Ovat olleet kovaluontoisia jätkiä ja muijia nuo primit

[Juri]

Olisikohan sitten selkäjännettä tai vaikka hirvesutia?

[jtahola]

Laitas ari kuvia (mahdollisimman pian) noista jänetsitä ja siitä "kuminauhasta" ... ittekkin kun perkasin vuosi sitten jalkoja niin jäi aikas epäselväksi mikä jännettä mikä jännetuppia. Sain jalat karvoineen päivineen loka-marraskuussa ja perkasin viimeset joskus tammikuussa ... vaikka säilytin puuliiterissä niin meni ulkohommiks ... no tänä vuonna vähän rivakammin, ettei rupee hellasärö kasvaan haitaks

[Santtu Risku]

tässä vähän selvennystä. kannattaa poistaa noi jännetupet heti. niissä oleva rasva ja kaikki muu kökkö alkaa haisemaan kuten mikä tahansa mätänevä kudos.
sinisellä merkatut jännettä ja punasella jännetuppea. en saanu kaikista jänteistä selvää.

[Santtu Risku]

koskaan en oo jättäny jännetuppeja kuivumaan jänteen kanssa, joten en tiedä miten ne siinä muuntuu.

[Ari Rantala]

Just noi mistä et saanut selvää ovat niitä gumminauhajänteitä. Putsasin nyt kuitenkin nekin varuiksi jos vaikka olisivatkin just sitä stydintä kamaa...tuskin ovat mutta kuitenkin

Juuei mulle ollut epäselvää mikä on tuppea ja mikä jännettä. Sain siitä pikakurssin. Se oli yllätys, että vaikka tuppi liukui kuin lubella voideltu varmuusesine jänteen päällä niin irti sitä ei saanut kuin puukolla. Helpointa oli repiä jänne vähintään kahtia ja nyppiä sitten pinnasta sattumat veks.

En repinyt niitä vielä ohuemmiksi slaisseiksi, kuivukoon nyt ensin tuollaisina. Suurin syy tähän jatkojalostuksen puutteellisuuteen taisi olla se dunkkis...

Se miksi nuo ovat pituudeltaan lyhyehköjä johtunee siitä, että laittavat hirven roikkumaan kinnerjänteistä ja kaiketi se alas otettaessa leikataan tylysti poikki. Muutenkin noissa oli mystisiä puukonnirhamia joiden merkitys ei ainakaan minulle auennut. Pitäisi tehdä spesiaalitilaus jotta saisi kokomittaisia jänteitä...se tosin saattaisi kustantaa muutaman kossun...

[Juri]

[Ari Rantala]

[jtahola]

No arvaas miks tein ulkona, osan tein aikasemmin autotallissa "ei-ihan-tuoreesta" mut hajuun tottu ...

Mut sit kun saat ne jänteet sieltä tupeista niin itte kuivasin autotallissa hiiitaaasti ... aikasemmin ollu puhetta että nopeesti pannuhuoneessa kuivatuista saattaa tulla pulveria kun niitä rupee jatkojalostaan.

Itse en ole jänteilleni tehnyt mitään vaan antanut kuivua sellasenaan ja kattonu mitä niistä tulee kuivuttuaan.

Auerilta sain lyhyesti ohjeita kuralassa, kokonaisena kuivattu jänne veteen joksikin aikaa ja sit nuijitaan puupalikalla tms. Tekijämiehet opastakoot lisää

[Ilkka Seikku]

Ei haittaa mitään vaikka kuivaa tuppeineen. Isommat lihat vaan putsailet pois.
Kuivuttuaan nuijit puunuijalla jännesäikeet irralleen, tupet ja kalvot irtoaa samalla ja jäljelle jää vain siistit jännesäikeet.
Ei tarvi liottaa ennen nuijimista.

[Nanook - pakkasen poika]

Jos laatua haluaa tehdä, niin tupet pois ehdottomasti ennen kuivausta. Väliin jää pieniä rasvakalvoja, jotka hapertavat jännettä. Kestävyyseron huomaa selvästi repiessä huonosti putsattuja jänteitä. Etenkin jänteen pinnan lähellä olevat kerrokset ovat hauraita. Repimisjätettä tulee enemmän ja jousen selkään tai jänteeksi kelpaavaa tavaraa vähemmän per kuivattu jänne.

[Ilkka Seikku]

Näkemyseroja..
Kovasti hyvin ovat kestäneet jousen jänteinä ja jänneselkänä nuo kokonaisina kuivatut.
Nuijimisen jälkeen säikeet kannattaa harjata siisteiksi karstalla tai vaikka rautakammalla. Itse jätän toisesta päästä säikeet kiinni toisiinsa niin pysyvät paremmin tallella ja saa paremmin harjattua säikeet erilleen. Saksilla umpinainen pää poikki kun ottaa käyttöön.
Enpä ole huomannut eroja tupettomina tai tupellisina kuivattujen välillä.

Tupellisina kuivattaessa pilaantuminen on kyllä isompi riski, mutta hyvä kuivauspaikka riittää siihen lääkkeeksi.

[jkekoni]

Väittäisin että 100% hienoa jännettä ei tarvii puujousiin, kun jänne venyy 5%+ ja paras puu 1.2%.

Sarvijännejouset ovat oma juttunsa.

[jtahola]

Moro, yks takajalka "putsattu", ohessa kaikenlaista tavaraa ...

Vasemmalta oikealle, pala "pekonia", kiinnitty sorkan lähellä oleviin niveliin, jotka muistutti rystysiä, neljällä "narulla" mutta taitavat olla ihan muuta kuin jänteitä?

Seuraava jänne, mites onkos toi levee slaissi myös käyttökelposta?

Sit kinnerjänne, vieressä 60 cm mitta

Oikeanpuoleisin sitten sitä jännetuppia, jota kuivuttuaan ei meikäläinen erota jänteestä, ehkä sitten kun jatkotyöstetään ???

Onkohan takajalas enempää hyötykamaa ja kuinka pieniä/lyhyitä jänteitä tekijämiehet ottaa käyttöön ???

[Ari Rantala]

[Simo Hankaniemi]

Olen huomannut, ettei jänteen tarvitse olla erityisen pitkä. Aikoinaan yritin saada ne irti maksimaalisen pitkinä, mutta sitten huomasin taloudellisemmaksi katkaista jänne siitä, missä tulee haarakohta vastaan. Sanoisin, että 13-25 cm on ihan hyvä pituus. Haarakohdan repiminen jännelangoiksi on aikamoista punnertamista. On parempi ottaa vain rusinat pullasta, työ nopeutuu ja helpottuu. Pääomaksi kertyy vähemmän jännettä, mutta tämä on helppo paikata käsittelemällä vastaavasti useampia jalkoja. Myöskään mistään höttön keskeltä ei kannata kaivella mitään paria jännerihmaa. Ota parhaat palat ja sitten kiinni seuraavaan jalkaan.

Jänteitä jouseen liimatessa huomaa, ettei suuri pituus ole mikään etu (kerrankin näin päin). Ylipitkän jännelankanipun asettelussa on vain enemmän työtä, liima jäähtyy. Jousi ei tiedä, minkä mittaisia jänteitä siihen on liimattu. Liimasta ja jänteistä tulee yhtenäinen, kemiallisesti samaa tavaraa oleva kerros.

Kerran otin valkohäntäkauriin koivista jänteitä jousta varten ja huomasin, että antoi olla viimeinen kerta sitä lajia. Työtä oli sama määrä kuin hirvenjalkojen kohdalla, mutta jänteet olivat lyhyempiä ja ohuempia. Tietysti jos ei satu parempaa olemaan käsillä, niin silloin on käytettävä kaurista.

[jtahola]

No saahan nuo pitkät ja haarottuvat poikki kuivuttuaankin ... välillä menee meikäläisellä nysväämisen puolelle kun kerätään kaikki mitä kuvittelee jänteiks, tosin nysväämisen tarve ja halu kääntäen verrannollinen jalkojen määrään, kuten Simokin totesi.