Jousi

[Simo Hankaniemi]

Etuprofiilissa on paljonkin vaihtelua, vaikka enemmistö on sellaisia kuin Tuukka edellä mainitsi. Kavennettuja kädensijoja esiintyi jonkin verran kaikkialla, mutta kavennus on aina melko lievä. Enemmistö on kapeita, mutta myös leveämpiä lapoja löytyy. Mitään Kalifornian tyylisiä "melajousia" ei kuitenkaan löydy. Jotkut ovat nokkipäästään hyvinkin siroja, toisissa on leveyttä noin 20 mm.

Kädensija ei juuri koskaan ole paksu, monasti jousi on keskeltä vain aavistuksen verran paksumpi kuin mitä on lavan pääosa. Yksilovista selkänokkia ei esiinny, mutta muuten nokkeja on iso valikoima. Mitään liimattuja nokinvahvikkeita ei ole. Joissakin jousissa nokki on tehty vain kiertämällä märkää jännettä stoppariksi, mikä estää jousenjännettä valumasta kohti kädensijaa. Toisissa on L-kirjaimen muotoinen yksipuolinen nokki, joissakin on "pin nock", jossakin on kaksipuolinen ura hyvin samaan tapaan kuin englantilaisissa jousissa. Puujousten pää on usein muotoiltu "timantin muotoiseksi", eli teräväpäiseksi.

Lienee parasta liittää kuvia mukaan tässä jossakin vaiheessa.

Olen kyllä sitä mieltä, ettei etuprofiilin ja nokkien suhteen tarvitse esittää mitään standardeja, koska yksilöllistä vaihtelua on paljon, eikä "lakeja" kannata säätää kuin minimimäärä. Selkänokit ja liimatut vahvikkeet nyt voisi kieltää, koska en muista koskaan nähneeni yhtään tällaista esimerkkiä.

[Juri]

Jaahas! Sitten ehkä mieluummin käytän suorempaa punatammikapulaa.
Löytyyköhän mistään kuvia että vähän voisi katsoa mallia?

[Simo Hankaniemi]

Ohessa kolme kuvaa Pietarin Kunstkamera-museon näyttelyssä olleesta crow-heimon jousesta, jonka kuvasin lokakuun lopussa 2008. Jousi on yksipuinen, luultavasti saarnea ja varsin tyypillinen lajinsa edustaja. Mittoja en kyennyt ottamaan, vitriinin lasi oli välissä, mutta jousi oli luokkaa 120-125 cm. Kokonaiskuva ei onnistunut, mutta tässä näkyy hiukan kavennettu kädensija ja kavennetut päät.

[Simo Hankaniemi]

Hei, olihan siellä myös kokonaiskuva po. jousesta sekä kädensija etupuolelta nähtynä, että tulee mielikuva leveydestä.

[Simo Hankaniemi]

Kuvassa jousen vasemmalla puolella on jousikotelo, jossa on lasihelmillä kirjailtu koristeläppä. Tällainen jousikotelo kiinnitettiin nuolikotelon kanssa olkanauhaan.

[M.Reinikainen]

Multa saattaapi löytyä pari aiheeseen sopivaa kuvaa
(oikeuksiahan mulla näihin kuviin ei ole mutta olkoon. Yleisiltä sivuitahan nämä löytyivät)

Ensimmäinen on mielestäni joko hikkoria tai saarnea(itse epäilen hikkoriksi/en enää muista kumpi)
Jousen viimeistely tai koristelu oli entiseltä omistajaltaan mitä luultavimmin jäänyt kesken.

Keskimmäisestä pidän itse eniten

Voimakkaasti taivutetun b-jousen selässäolevat jänteet ovat näemmä irronneet keskeltä ja jousi oli ehkä hylätty kepukka. Viimeisen korjaus on myös hieman kärsinyt tai on vain hajonnut ijän myötä. Lapojen nokeissa jänne sidokset tukena.

[Ari Rantala]

Nyt täytyy todeta, että perkele!

Mä olen rampannut Pietarissa ties kuinka monta kertaa tämänkin vuoden aikana mutta Kunskamera on edelleen bongaamatta

Ilmeisen potentiaalinen kohde löytää muitakin kuin ruutiaseita, miekkoja ja keihäitä.

Kunskamera kuuluu muistaakseni Eremitaasiin ja samalla lipulla pitäisi päästä ineen myös sinne. Maantieteellisesti Kunskameran muistaisin olevan Eremitaasiin nähden Nevan vastarannalla...vai oliko siellä se sikiönäyttely...

[Simo Hankaniemi]

Joo, Kunstkamera on Eremitaasiin nähden Nevan vastarannalla, etäisyyttä ei ole paljon, siitä vaan mennään sillan yli ja K. on heti siinä rannassa. Iso talo 1700-luvun alusta. Oli siellä yksi huoneellinen niitä sikiöitäkin, mutta ohitin ne aika kursorisesti. Paljon oli nähtävää, mutta vietin suurimman osan ajasta Amerikka-osastolla.

[Juri]

Kiitoksia kuvista pojat!
Reiniksen keskimmäisestä kuvasta pidän itsekin eniten.
Täytyy nyt vaan päättää kahvalle/lavoille riittävä leveys. 30 millisellä voisin ehkä aloittaa, sen leveämpi ei olisi kovin kätevä, varsinkaan jos käyttää matalaa jänneväliä. Kapeampi olisi tietysti parempi mutta en vielä tiedä putoavatko paunat sitten liian alas. En ole ennen noin lyhyttä jousta tehnyt.
Punatammesta meinaan tosiaan tehdä, ilman jänneselkää. Kahvaa vaan höyryllä kohtuullisesti käyräksi.

[Santtu Risku]

jäykän näköisiä ovat nuo reinikaisen postaamat jouset kuvissa.

[Juri]

Oliko preeriaintiaaneilla ollenkaan tapana maalailla jousiaan koristeellisiksi?
Entäs käyttivätkö sulituksissaan muita malleja kuin suoraa tasapaksua leikkausta?

[Tuukka Kumpulainen]

Lakotat maalasivat joskus jännejousensa punaisiksi tai vihreiksi. Geometrisia pikkukuvioita ym. näkyy myös joskus. Jousten maalailu oli paljon yleisempää länsirannikolla ja lounaassa.

Sulitukset erittäin pitkät ja matalat, tasakorkeat ja tavallisesti aivan nokin päähän asti ulottuvat. Sulkien etupäähän jätettiin joskus muutama höyty täyskorkeiksi koristelumielessä.

[Juri]

Kiitos Tuukka!
Täytyyhän nuoletkin saada samaan malliin. Minulla onkin hienoja korpin ja kalkkunan sulkia ollut odottamassa jo pitkään.

Onko mitään hajua preeriahemmojen tyypillisistä jousten jäykkyyksistä?

[Tuukka Kumpulainen]

No, museojousten perusteella tasankojousten jäykkyydet on vaihdelleet ihan laidasta laitaan. Kolmekymppisistä ehkä kasikymppisiin+, "tyypillinen jäykkyys" on aika mahdoton arvioida. Miken kuvien jouset eivät kyllä minun mielestä näytä mitenkään jäykiltä, paitsi jänneselkä-B. Hyvä jos paljoa päälle neljäkybäsiä.

[M.Reinikainen]

No pistetäämpä sitten, myös muutama kuva nuolistakin.

[Simo Hankaniemi]

[Juri]

Ovat kyllä tosiaankin pitkiä nuo sulat! Saattaisi hyvinkin olla jotain tekemistä leveähkön kahvan ja lyhyehkön jännevälin kanssa.
Toinen silmiin pistävä seikka on lähes pyöristämättömat kulmat jousissa. Meikäläisen tottumattomaan silmään jotenkin puolitekoisen näköistä.
Tämähän on suorastaan mielenkiintoista!

Täydelliseen pakettiin kuuluisi tietysti myös se vahvistettu nipistysote. Kokeilin sitä ja totesin sen aika hankalaksi, sormet joutuu pitämään melko syvässä koukussa jotta peukalo ylettäisi nokin päälle. Alkoi tekemään jännetupissa kipeää jo muutaman yrityksen jälkeen. Tästä joudun ilmeisesti luopumaan.

[Simo Hankaniemi]

Viimeistelyn taso vaihtelee paljon preeriajousissa, kuten voi arvata siitäkin, että varsinkin puujousia tekivät melkein kaikki miehet (ja pojat). Jotkut ovat todella huolellista työtä ja nätisti koristeltuja käärmennahalla (selässä), piikkisianpiikki- tai helmikirjonnalla, kärpännahkasuikaleilla jne. Sitten on toisessa ääripäässä hyvin nopeasti tehdyt, joissa ei ole uhrattu aikaa millekään ylimääräiselle ja tillerikin voi olla vähän sinne päin. Suomalaisissa talonpoikaistyökaluissa näkee saman ilmiön, moni kirveen, kuokan ja vasaran varsi on vain tehty ilman sen kummempia puleerauksia.

Reinikaisen esille tuoman Buechelin kokoelman jousistakin näkee, ettei niitä ole käytetty. Vain tuo viimeinen, eli rikki mennyt jännejousi on todennäköisesti nähnyt käyttöä. B. keräsi materiaalia 1900-luvun alkukymmenillä ja voi olla, että nuo puujouset on erikseen tilattu tuolloin vanhoilta ukoilta. Eli ne on tehty kokoelmaa varten. Se ei ollut mitenkään harvinaista, antropologit teettivät usein sellaisia esineitä malliksi, joita ei enää ollut muuten saatavina. Uustuotantoesineet ovat usein hieman suurpiirteistä työn jäljeltään, koska niitä ei tehty käyttöä varten. Sama piirre näkyy myös turisteille tehdyissä välineissä.