Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 07.10.2008 10:12 Viestin aihe: Jännemateriaalit |
|
|
Suomalainen on tyytyväinen kun ei paremmasta tiedä.
Mutta olisiko syytä vaihtaa jännemateriaalia?
Tähän mennessä olen käyttänyt tuollaista tavallista muovista pakettinarua (nailonia tai mitälie). En tietenkään sellaisenaan, vaan ensin puran narun pariin kolmeen tasavahvaan säikeeseen ja kertaan ne tiukahkolla kierteellä. Hyvin ohuesta säikeestä olen punonut vielä vahvistuksen keskelle, joskus myös päihin. Käyttämäni jänne pitäisi siis tuota raaka-ainetta lukuunottamatta olla suunnilleen taiteen sääntöjen mukainen.
Jos ja kun siirryn primimpään jännemateriaaliin niin pellava lienee paras ratkaisu. Mutta niin kauan kun pysyttelen keinokuiduissa niin missä mielessä esim dacron olisi parempi? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 07.10.2008 12:02 Viestin aihe: |
|
|
Nailon sekä polypropeeni venyvät, venyvät ja venyvät. Kun eivät enää veny niin kuminauhamainen luonne säilyy silti. Tuloksena syntyy iskunvaimennin, jousi ja jänne dumppaavat toisiaan.
Dacron venyy myös aluksi jonkun verran mutta kun turhat on poissa siitä tulee jännemäisen napakka. Parhaimmat nykyjänteet valmistetaan dyneemasta. Se on erittäin venymätöntä, lujaa ja kevyttä.
Bongasin muuten Bauhausin veneosastolta kudottua Dyneema Super -narua. En ole vielä ehtinyt kokeilla muttaa luulisin että siitä saisi ainakin kelvollisia tilleröintijänteitä. _________________ Kantapään kautta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 07.10.2008 12:53 Viestin aihe: |
|
|
Juri kirjoitti: | Nailon sekä polypropeeni venyvät, venyvät ja venyvät. Kun eivät enää veny niin kuminauhamainen luonne säilyy silti. Tuloksena syntyy iskunvaimennin, jousi ja jänne dumppaavat toisiaan.
Dacron venyy myös aluksi jonkun verran mutta kun turhat on poissa siitä tulee jännemäisen napakka. Parhaimmat nykyjänteet valmistetaan dyneemasta. Se on erittäin venymätöntä, lujaa ja kevyttä.
Bongasin muuten Bauhausin veneosastolta kudottua Dyneema Super -narua. En ole vielä ehtinyt kokeilla muttaa luulisin että siitä saisi ainakin kelvollisia tilleröintijänteitä. |
Oukkidou!
Täytynee mukkanuolesta tilata dacronia. kertokaapa vielä joku mitä tuo 'punottu jänne' mukkanuolen sivuilla meinaa?
Hinta/kpl oli melkein parikymppiä, onko se metritavaraa vai mitä?
Mistäs muualta tuota dyneemaa saisi, bauhausia kun ei ihan kotinurkilla ole. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 07.10.2008 13:43 Viestin aihe: |
|
|
Dyneema, Vectran ja Aramid ovat tavallisia purjehdusköysimateriaaleja. Jos et muualta löydä niin minulla on tuota Aramidia n. 0,6mm halk. lankana. Se on lähes samaa kevlarkuitua kuin Dyneema eikä häviä ominaisuuksiltaan juurikaan. Molemmat saavat silti kirkkaasti päihinsä Vectranilta.
Näille kevlarkuiduille on tyypillistä, että ne kestävät hitosti suoraa vetoa ja venymä on minimaalinen. Mutta ovat ihan onnettomia vedossa jonkun kulman yli. Tein kuralassa "näytöksen" jossa iso äijä ähelsi Aramidlankaa käsivedolla poikki ja ihmetteli kun minä sain sen katkeemaan helposti. Hän ei heti huomannut kun tein lankaan solmun.
Suojapunottuna jollakin muulla langalla nämä kevlarit kyllä kestävät ihan hyvin kun eivät joudu suoraan mekaaniseen rasitukseen. _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tkorte
Liittynyt: 23 Jou 2005 Viestejä: 648 Paikkakunta: Ilomantsi
|
Lähetetty: 07.10.2008 16:08 Viestin aihe: |
|
|
V...u kauheaa kiroilua perinne sivuilla.... Ei mene enää rantalan "sarkasmi" läpi.Ihan selvää mainospuihetta keinokuiduista.Eikö teitä hävetä |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 07.10.2008 16:44 Viestin aihe: |
|
|
Rantala Rantala Rantala...Sama laulu jatkuu.
Se oli Juri kun kirjotti dyneemasta. Minä kerroin vaihtoehdoista... _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 08.10.2008 09:06 Viestin aihe: |
|
|
Ari Rantala kirjoitti: | Rantala Rantala Rantala...Sama laulu jatkuu.
Se oli Juri kun kirjotti dyneemasta. Minä kerroin vaihtoehdoista... |
Ja Minä kysyin!
Toki voisin etsiskellä tietoa moderneista jännemateriaaleista muualtakin mutta kun täältäkin asiantuntemusta löytyy niin en viitsinyt nähdä enempää vaivaa.
Ja niinkuin sanoin niin kyllä perinnepuolikin olisi tarkoitus ottaa haltuun jollain aikataululla. Pellava nyt ainakin. Raakanahka ja hirvenjänteet ehkä myöhemmin, niiden hankinta (ja käyttö?) kun ei ole kait ihan yhtä helppoa.
Ja kiitokset Jurille & Arille tiedoista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 08.10.2008 13:17 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Ja niinkuin sanoin niin kyllä perinnepuolikin olisi tarkoitus ottaa haltuun jollain aikataululla. Pellava nyt ainakin. |
Hipelöin tuossa taannoin tervapurkkia paikallisessa rautakaupassa ja tuli mieleeni, että jos pellavajänteen käsittelisi tervalla niin...ainakin paino nousisi mutta olisiko siitä jotain hyötyäkin noin kosteudensiedon tai kestävyyden kannalta ajateltuna... _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 08.10.2008 22:00 Viestin aihe: |
|
|
En muista lukeneeni, että pellavajänteitä olisi koskaan tavattu tervata. Yleensä niitä on käsitelty mehiläisvahalla tai muilla vahoilla. Minä olen aikoinaan hangannut pikeä pellavajänteeseen. Tuskinpa tervauksesta käytännössä mitään haittaakaan on, köysiähän on iät ja ajat tervattu. Jos kokeilet tervausta, niin kerro kokemuksista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ari Rantala
Liittynyt: 23 Lok 2007 Viestejä: 3636 Paikkakunta: Nokia
|
Lähetetty: 08.10.2008 23:36 Viestin aihe: |
|
|
Pitääpä käydä ostamassa se tervapurkki ja tehdä empiirisiä kokeita. Samalla voisi myös testata tervaa jousen pintakäsittelyssä...lähteekö ilman koneapua kädestä irti _________________ I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jukka Koivusaari
Liittynyt: 04 Mar 2005 Viestejä: 232
|
Lähetetty: 13.10.2008 18:11 Viestin aihe: Re: Jännemateriaalit |
|
|
Matti Matinpoika kirjoitti: | En tietenkään sellaisenaan, vaan ensin puran narun pariin kolmeen tasavahvaan säikeeseen ja kertaan ne tiukahkolla kierteellä. Hyvin ohuesta säikeestä olen punonut vielä vahvistuksen keskelle, joskus |
Miksi ?
Muovijänteenhän on tarkoitus olla helppo ja halpa.
Koeammun aina omat jouseni kaksinkertaisella piipponarun pätkällä. Silmukat päihin yksinkertaisella kietaisusolmulla.
Keskelle vahvike"punos" maalarinteipistä.
Maalarinteippi toimii hyvin myös dacronin kanssa - kevyt, tahmaamaton ja helppo vaihtaa kun kuluu puhki. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 14.10.2008 14:48 Viestin aihe: Re: Jännemateriaalit |
|
|
Jukka Koivusaari kirjoitti: | Matti Matinpoika kirjoitti: | En tietenkään sellaisenaan, vaan ensin puran narun pariin kolmeen tasavahvaan säikeeseen ja kertaan ne tiukahkolla kierteellä. Hyvin ohuesta säikeestä olen punonut vielä vahvistuksen keskelle, joskus |
Miksi ?
Muovijänteenhän on tarkoitus olla helppo ja halpa.
Koeammun aina omat jouseni kaksinkertaisella piipponarun pätkällä. Silmukat päihin yksinkertaisella kietaisusolmulla.
Keskelle vahvike"punos" maalarinteipistä.
Maalarinteippi toimii hyvin myös dacronin kanssa - kevyt, tahmaamaton ja helppo vaihtaa kun kuluu puhki. |
Halpa se on näinkin! Helppoudesta voikin olla montaa mieltä. Yksin- tai kaksinkertaista muovinarua aluksi käytin mutta toi operaatio jonka mainitsin tekee siitä paljon kestävämmän. Ilman kierrettä naru alkaa hapsuuntumaan alta aikayksikön. Ja minä kun olen käyttänyt pelkästään näitä muovijänteitä, en pelkästään koeammunnoissa. Mielestäni hankalaa olisi narukerän kanniskelu mukana ammunnoissa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 17.10.2008 11:54 Viestin aihe: |
|
|
Juri muuten löysi jotain dynneema-narua bauhaus:ista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Röntynen
Liittynyt: 02 Tam 2009 Viestejä: 11 Paikkakunta: Konnevesi
|
Lähetetty: 05.01.2009 23:05 Viestin aihe: |
|
|
Voisiko joku laittaa linkkiä mistä näkisin miten saa tehtyä sellaisia solmuja jotka ei näy päällepäin.
Esimerkkinä jänteesen nokinkohdalle kierrettävä lanka solmitaan alkupäästä ja loppu päästä miten? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 05.01.2009 23:46 Viestin aihe: |
|
|
Mulle tuli mieleen, että jos kiinnittäisi luupin ohuemmalla narulla solmimalla tai neulomalla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 07.01.2009 22:42 Viestin aihe: |
|
|
Röntynen kirjoitti: | Voisiko joku laittaa linkkiä mistä näkisin miten saa tehtyä sellaisia solmuja jotka ei näy päällepäin.
Esimerkkinä jänteesen nokinkohdalle kierrettävä lanka solmitaan alkupäästä ja loppu päästä miten? |
Oletan että tarkoitat jänteen vahvikepunosta, siis sitä mikä tulee siihen kohtaan jännettä mihin nuolen nokki asetetaan.
Tästä kuvasta pitäisi selvitä. Eli alkupäästä kierrät langan samalla oman itsensä sekä jänteen ympäri. Vähän ennen loppua laitat punoksen alle lenkin esim siimaa tai jotain muuta lujaa ohutta narua, punoslangan loppupää vedetään sitten siimalenkillä punoksen alle. Ei näkyviä solmuja ja kestää hyvin. (rikoksen lieventämiseksi mainittakoon että skannasin kuvan Robert Hardyn 'Longbow'-kirjasta ) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Röntynen
Liittynyt: 02 Tam 2009 Viestejä: 11 Paikkakunta: Konnevesi
|
Lähetetty: 08.01.2009 23:11 Viestin aihe: |
|
|
Kiitos tuo selvensi asian. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 29.01.2009 19:01 Viestin aihe: |
|
|
Matti Matinpoika kirjoitti: | ... perinnepuolikin olisi tarkoitus ottaa haltuun jollain aikataululla. Pellava nyt ainakin. |
Dodihh! Sain vihdoin hommattua pellavalankaa joka ainakin vaikuttaisi suht lujalta ja tasalaatuiselta. Nyt mietin vaan että kuinka monta lankaa pitäisi panna nippuun että riittäisi #38 saarnijousen jänteeksi. Jostain tällä foorumilla muistelen lukeneeni että jänteen pitäisi kestää n. 4 kertaa paunamäärän suuruinen veto, pitäneekö paikkansa?
Lanka myytiin nahan ompeluun, valmiiksi vahattua, paketissa merkinnät No18 ja cord 3. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Mazku
Liittynyt: 18 Elo 2007 Viestejä: 510 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 29.01.2009 19:23 Viestin aihe: |
|
|
Itse olen muutamia pellavajänteitä tehnyt Bockenin 16.2 langalla, kolmea lankanippua käyttäen.
4x paunat on ihan hyvä nyrkkisääntö jos jousi ei ole erittäin nopea. Jos teet tukkikytkyn (vai miten se kirjoitettiin..) toiselle puolelle niin kannattaa vahvistaa sitä 50%-100% lisälangoilla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 29.01.2009 22:25 Viestin aihe: |
|
|
Matti Matinpoika kirjoitti: | Matti Matinpoika kirjoitti: | ... perinnepuolikin olisi tarkoitus ottaa haltuun jollain aikataululla. Pellava nyt ainakin. |
Dodihh! Sain vihdoin hommattua pellavalankaa joka ainakin vaikuttaisi suht lujalta ja tasalaatuiselta. Nyt mietin vaan että kuinka monta lankaa pitäisi panna nippuun että riittäisi #38 saarnijousen jänteeksi. Jostain tällä foorumilla muistelen lukeneeni että jänteen pitäisi kestää n. 4 kertaa paunamäärän suuruinen veto, pitäneekö paikkansa?
Lanka myytiin nahan ompeluun, valmiiksi vahattua, paketissa merkinnät No18 ja cord 3. |
Jos sinulla on paunamittari, niin voit helposti mitata, paljonko yksi lanka kestää vetoa ennen katkeamista. Tämän perusteella voit laskea, paljonko lankoja tarvitaan. 38 paunaa on sen verran vähän, että jänteen tekeminen onnnistuu kyllä ihan näppituntumallakin. Pakettinarun paksuisen jänteen pitäisi kestää. Jos vähänkin epäilet, niin laita vielä pari lankaa lisää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 30.01.2009 01:35 Viestin aihe: |
|
|
Viimeaikaisten tietojen katkeamislujuus kannaittaisikin kertoa kuudella neljän sijaan pellavalankaa käyttäessä. Saa hieman pitkäikäisemmän jänteen.
Nykyisten tehdaslankojen laadulla saattaa olla asian kanssa jotain tekemistä.
Varsinkin solmupää vaatii vahvistusta, 50% lisää säiettä pitäisi riittää. Kuulin myös väitteen että solmupään öljyäminen lisäisi kestävyyttä. Saattaapi olla mahdollista.
Luuppi kestää paremmin koska siinä ei ole teräviä mutkia, pieni lisävahvistus sielläkään ei tosin pahaa tee.
Nokin paikkaan, jännevahvikkeen alle, voi vahan avulla myös kiepsauttaa langan pätkät punottujen nippujen väleihin.
Katkeamistestit on syytä tehdä pitkillä pätkillä eikä lyhyillä. Yritä välttää pieniä teräviä solmuja. Langan tulisi testatessa katketa keskeltä eikä solmun lähistöltä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 31.01.2009 18:07 Viestin aihe: |
|
|
Juri kirjoitti: | Viimeaikaisten tietojen katkeamislujuus kannaittaisikin kertoa kuudella neljän sijaan pellavalankaa käyttäessä. Saa hieman pitkäikäisemmän jänteen. |
Juu kiitos neuvoista!
Tein sitten varman päälle liki kuusi kertaa jousen paunamäärän vahvuisen jänteen. Muutamalla n.60cm pätkällä sain yhden langan vahvuudeksi 6,5-7kg. Punoin 3x5 lankaa, elikkä jänteen vahvuudeksi pitäisi laskujeni mukaan tulla n.215paunaa. #38 jouselle kertoimeksi tulee siis 5,7. Päihin tein kiinteät luupit joihin lisäsin jokusen langanpätkän. Keskipunosta en tehnyt vielä.
Nytten on ongelmani tämä: jänteestä tuli mielestäni aika raskas, 10g! Keinokuitujänteeni samalle jouselle ovat olleet painoltaan kolmanneksen tästä. Onko tämä pellavajänteelle tyypillistä, vai onkohan syynä tuon suutarinlangan tönkkövahaus? Niinkuin ylempänä mainitsin lanka oli tehdasvahattua, itse en enää vahaa punoessa lisännyt. Ja minkä verran jänteen painolla ylipäätään on merkitystä? Muutaman koelaukauksen uskalsin rutikuivasta ilmasta huolimatta ampua ja joteskin laiskalta tuo heitto tuntui. (Vaikka eipä se kovin kummoinen ole ko.jousella keinokuitujänteelläkään!) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 31.01.2009 18:14 Viestin aihe: |
|
|
Punnitsin erään 152 cm pituisen jouseni jänteen, joka on dacronia. Massa on 6 g ja tämä jänne on ohuempi kuin mitä yleensä käytän jousissa. Jos tekisin "normaalin" jänteeni dacronista pitkään jouseen, niin sen massa olisi varmaan aika lähellä kymmentä grammaa. Joten minusta jänteesi ei ole turhan raskas, eikä sen pitäisi vaikuttaa mitenkään epäedullisesti normaaliin ammuntaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Matti Matinpoika
Liittynyt: 07 Hei 2008 Viestejä: 259 Paikkakunta: Lammi
|
Lähetetty: 31.01.2009 18:51 Viestin aihe: |
|
|
Simo Hankaniemi kirjoitti: | Punnitsin erään 152 cm pituisen jouseni jänteen, joka on dacronia. Massa on 6 g ja tämä jänne on ohuempi kuin mitä yleensä käytän jousissa. Jos tekisin "normaalin" jänteeni dacronista pitkään jouseen, niin sen massa olisi varmaan aika lähellä kymmentä grammaa. Joten minusta jänteesi ei ole turhan raskas, eikä sen pitäisi vaikuttaa mitenkään epäedullisesti normaaliin ammuntaan. |
Joo, taidan odotella parempia kelejä että pääsee kunnolla testaamaan uudestaan. Edelliset ammunnat kuukausi takaperin olivat siskolleni tekemälläni muutamaa paunaa tämäkämmällä pihlajajousella, joten voi olla että köykäisempi ja pitempi saarnikeppi tuntui niin pirun laiskalta senkin takia.
Muutoin olen sangen tyytyväinen että harrastus kehittyy primimpään päin. Vielä kun saisi jänteet itsekasvatetuista pellavista. Tai miksei vaikka nokkosista.
Pajun kuorestakin olen koettanut punoa lankaa mahdollisia jännekokeiluja varten, mutta vielä en ole saanut mielestäni riittävää lujuutta aikaiseksi. Kaksi kertaa tuota 6,5kg kestävää pellavalankaa paksumpi pajunyöri kestää n. 4,5kg. Riittävän vahva pajujänne olisi näin ollen arvioni mukaan aivan liian paksu (n.5-6mm.) Kuitujen irroitus pajun kuoresta on ollut myös vähän työlästä, ja tästäkin syystä olen käyttänyt punontaan myös lyhyempiä kuituja, n. kymmenestä sentistä ylöspäin. Jos jollakulla on enemmän kokemusta näistä puunkuorikuiduista niin olisi mukava kuulla miten niiden kanssa tulisi menetellä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 31.01.2009 21:11 Viestin aihe: |
|
|
Matti Matinpoika kirjoitti: | Muutaman koelaukauksen uskalsin rutikuivasta ilmasta huolimatta ampua ja joteskin laiskalta tuo heitto tuntui. (Vaikka eipä se kovin kummoinen ole ko.jousella keinokuitujänteelläkään!) |
Jos pellavajänne heittää huomattavasti huonommin kuin Dacron, niin sitten se on kyllä liian paksu ja painava.
Omia pellavajänteitäni (jotka olen tehnyt neljän kertoimella) en ole havainnut Dacronia yhtään hitaammaksi, lyhytikäisemmiksi kyllä. Pellavan suurempi paino korvautuu aika hyvin vähäisemmällä venymällä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jkekoni
Liittynyt: 01 Tam 2005 Viestejä: 2834 Paikkakunta: Espoo
|
Lähetetty: 01.02.2009 00:41 Viestin aihe: |
|
|
Voisiko lyhytikäisyyden syynä olla alirakennus...
Eli jos olisit laittanut enemmän kuituja, niin jänne olisi ollut kestävä ja painavampi.
... tosin toinen teoria on, että liian kapeat kärjet eivät pelitä pellavan kanssa yhteen, vaan kapeakärkisessä jousessa pitäisi laittaa molkkerot päihin ja linjata urat, niin ettei taivutussäde ole kapea.
En ole itse jatkanut kokeiluja pellavajänteillä... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 01.02.2009 23:50 Viestin aihe: |
|
|
Matinpoika kyseli kokemuksia puunkuorikuiduista. Omat kokemukseni ovat jääneet 1970-luvun alkupuolelle, jolloin tein muutamiin kevyihin jousiin pajun aluskuoresta jänteen. Ne jänteet oli tehty hyvin primitiivisellä tekniikalla, eli yksinkertaisesti vain kiertämällä aluskuorta ja lisäämällä uusia kuorenpaloja, kunnes jänne oli tarpeeksi pitkä. Kuoren suikaleet olivat kyllä melko pitkiä, 40-50 cm. Erään kaverin kanssa teimme näitä improvisoituja jousia ja nuolia pelkän puukon avulla metsässä. Nuolet olivat vesoja, joihin oli pajun aluskuorella sidottu ruohoa sulitukseksi. En usko, että pajunkuori kestäisi pitkää käyttöä. Nuo meidän aseemme tehtiin vain päivän huviammuntaa varten. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|