Jousi

[Kari]

Minkähän laista kangasta tämä ns. hurstipaita/housut oli.
Se on tiiviinpää kuin ns. säkkikangas. Voisiko olla valkaisemattomasta
pellavasta kudottu?
Pellavaa kai on täällä kasvatettu lähemmäs 1000 vuotta.
Olavi Paaterilla 1981 lehtijutussa oli täydellinen metsästäjän vaatetus
jousta ja solkia myöten.

Kertokaa jotain näistä kankaista.

[Santtu Risku]

en tiedä asiasta yhtään mitään, mutta olettaisin että hamppukuitua olisi ollut.

[Kari]

Santulle:
Kerro hampusta, jos tiedät. Mistä muuten tehtiin muinaiset köydet?
Hampusta? Olisi pakko!
On meinaan tekstiilit hieman vierasta alaa. Jossain artesaanikou-
lutuksessa on ollut perinteisten lankojen kehrääminen.

[Simo Hankaniemi]

Kankaat eivät oikein ole minunkaan alaani, enkä nyt keskellä yötä viitsisi kääntyä kirjojen puoleen, mutta kansatiedettä aikoinaan jonkin verran opiskelleena jotain täytyy sanoa.

Entisajan kankaat olivat Suomessa lähinnä pellavaa ja villaa. Pellavakankaitakin oli montaa sorttia, hienompaa parempiin vaatteisiin ja karkeampaa työkuteisiin. Myös puuvillakankaita on ollut jo keskiajalla, mutta rahvas tuskin paljonkaan käytti kallista ostokangasta. Pellavat viljeltiin itse ja naiset muokkasivat kuidut langoiksi ja kankaiksi. Myös villakankaiden raaka-aine tuli omasta takaa lampaista. Vaatteet olivat arvotavaraa ja niitä käytettiin pitkään, paikkailtiin ja korjattiin.

[Santtu Risku]

Hamppu on ollut puuvillaa paljon merkittävämpi kuitujen, paperiem kankaiden, köysien yms settien materiaali. Hamppukuitu on todella kestävää ja nopea kasvattaa, joten siinä sen suuri suosio.
Paperit egyptistä ja kiinasta lähtien tehtiin hampusta, samoin vaatteet ja köydet.
Jos nyt oikein muistan, niin hampusta saa ne kuidut irti sillä lailla, että alkaa "kuorimaan" kasvin vartta, jolloin varren ympäriltä lähtee sellainen kuitumatto, joka sitten punotaan, puretaan tai mitä vain sille halutaan tehdä.
Muun muassa Kristoffer Kolumbus purjeht Uudelle mantereella hamppupurjein. Suomessa ei tosiaan hamppua mahdottomasti ole käytetty, mutta jonkin verran kumminkin. Kuituna siis.
Eniten hamppua käytettiin uudella mantereella, kiinassa, lähi idässä jne.
Se on paljon nopeampaa kasvattaa kuin puuvilla, ja suotuisilla olosuhteilla tuottaa usean sadon kesässä.
Niin ja tästähän ollan hys hys sitten ulkomaisille paperin ostajillemme, sillä hamppu tuottaa paperia jopa 4.1 kertaa paremmin kuin selluloosa ja puutavara.

[Santtu Risku]

nyt voisit taas valaista minua puolestaa, ja kertoa mikä on hurstipaita

[Matti Matinpoika]

[Tuukka Kumpulainen]

Ei hamppu ennen muinoin ollut pellavan varjossa jousenjänneaineksena. Sotajousten jänteet tehtiin nimenomaan hampusta ja perinne jatkui kilpajousissa 1800-luvun lopulle saakka. 1900-luvun puolella jotain tapahtui ja pellava tuli hampun tilalle. Siinä missä pellavalankaa saa nykyisin kaikissa väreissä ja vireissä, hyvälaatuista hamppulankaa ei kuulemma saa mistään.

[Ilkka Seikku]

[Kari]

Seikulle:
Kiitos


Tätähän minä olin juuri hakemassa. Paita on ns. puolipitkä malli,
korvasi lauhoilla säillä "köyhän kansan" paidan ja takin.
Anorakkimallinen, edestä noi 30 cm auki, joka voitiin sulkea tao-
tulla soljella. Vyö vedettiin paidan päälle, johon tulivat tulukset,
puukko ja kirves. Eikun keinoa kiertämään!

Vielä kun tätä kangasta jostain saisi. Marssin kangaskauppaan
ja sanoin: Hurstia kiitos!
Naiset olivat ihmeissään, että mikähän kaheli tämäkin tyyppi
oikein on!
Että tämmöistä täällä.

[Matti Matinpoika]

[Matti Matinpoika]

[Santtu Risku]

[Matti Matinpoika]

[Rakonczay]

Hyvin varustetuista kangaskaupoista pitäisi kyllä löytyä eri karkeuksilla pellavaa. Itse ostin viimeksi lähes säkkitasoista tavaraa Tallinnasta. Joskus on jopa ollut ongelma löytää niin hienoa pellavaa että viitsisi siitä aluspaidan tehdä.
Tallinnaan jos on asiaa niin siinä suurtorin raatihuoneen puoleisessa ylemmässä kulmassa on pellavakauppa. Ei edes tarvitse kaljan juontia vähentää mennäkseen erikoisliikkeisiin syrjemmälle

[Santtu Risku]

suomalaista kuituhamppua on sen nimistä kuin Finola. yritä googlettaa, niin varmasti löytyy jotain. Hampun siementen saanti on täällä vähän kiven alla, vaikka täysin laillista onkin kuljettaa ja lähettää ja hallussapitää siemeniä.
Rikos siitä tulee vasta, jos hamppusi on päihdyttävää sorttia ja kasvatat sitä huumausaineeksi. Eli käytännössä saat kasvattaa mitä vain hamppulajiketta kunhan et aio käyttää sitä huumaaviin tarkoituksiin. toisaalta jos sinulla on pärisevä hamppu kasvamassa pihamaalla ja joku naapurin täti tuulipuku päättää soittaa poliisit, niin siinä voi olla selittämistä miksi se siinä kasvaa, mutta laillista on kumminkin noilla ehdoilla. Suomen poliisin asennevamma laillista hampunkasvatusta kohtaan on melko suuri, eikä olisi ensimmäinen kerta kun repivät koristehampun irti ja pyytävät asemalle. Pitää vaan muistaa että ei ole tehnyt mitään laina vastaista tai väärää vaikka pihalla kasvaisi legendaarinen päihdehamppu, sillä se on laillista niin kauan kun et siitä aio päihtyä.
Siemeniä saa ainakin ulkomailta tilattua ns seed bankeista. Nämä siemenet ovat kumminkin päihdehampun siemeniä ja vähän kalliimpia..
En ole perehtynyt hampun kuituprosessointiin sen kummemmin, mutta tässä nyt pari juttua mitkä tiedän.
Kun kasvatat hamppua ulkona siemenen voi istuttaa joko suoraan maahan tai esikavattaa sisällä pieneksi taimeksi, jolloin sen selviytymismahdollisuudet ovat suuremmat. Kannattaa käyttää kukkapenkkiä tms jossa on hyvä maaperä. Hamppu ei ole kranttu lannoitteiden suhteen, sillä on hyvin sitkeä kasvi ja tieteellisellä määritelmällä rikkaruoho/kasvi. Kun kasvattaa pihalla hamppua, olisi se syytä istutta siihen penkkiin toukokuussa tai keleistä riippuen. En oikeen tiedä miten kevät missäkin päin suomea tulee. Kumminkin niin ettei nyt mitään kylmiä kelejä enää paljon ole. Hamppu kasvaa melkoisella vauhdilla ja jos kesä on ollut hyvä ja mahdollisesti vielä lannoitteilla terästetty, niin sinulla saattaa olla lajikkeesta riippuen jopa 2.5 mertin korkuinen hamppupuu. Sadonkorjuun aika tulee silloin kun hamppu on kukkimisensa loppuvaiheessa. Hmppuhan on kasvi jolla on kaksi sukupuolta eli on uroskasveja ja naaraskaveja. naaraskasvin kukinnot ryöpsähtävät melko täyteen siemeniä kun se on pölyttynyt ja kehittynyt kukkimisensa loppuvaiheelle. Valmiin sadon tunistaa siitä, että siemenet kukissa ovat tumman ruskeita ja kiiltäviä. myös kukat ovat turvonneet.
Sitten vain puutarhasakset/leikkuri pykälään ja sadonkorjuuseen.
Niistä kuitujen käsittelyistä en tosiaan tiedä sen enempää, muuta kuin että ne ovat kasvin varren ympärillä pitkittäisenä "mattona". Oma perehtymiseni hamppuun ei ole lähtenyt tältä kuitulinjalta, jotensiitä tietoa on tullut vain sivusilmällä ja pienellä opiskelulla.
Googlella löydät kyllä varmasti ihan suomestakin näitä kuituhampun siemeniä. eivätkä varmasti ole kalliita.

[Santtu Risku]

ja onhan se kaunis kasvikin, eikä vaadi hirveää huolenpitoa, joten kokelilemaan vaan. Jos et jostain ihmeen syystä onnistuisi, niin oletpahan kokemusta rikkaampi. Ja puutarhasi yhtä lajia rikkaampi. Ja naapurit saa sydänkohtauksen kun heidän aidan takanaan kasvaa HASSISpuskaa

[Kari]

Kiitos kaikille vinkeistä!
Arvasin, että tällä palstalla sitä tietoa löytyy!

[toni]

Kyllä se hamppu vaan,joiden joidenkin patologisten valistus neurootikkojen suruksi hakkaa pellavan 6-0.
Luin juuri jonkin vertailun,jossa pellavakuidun vetolujuudeksi mitattiin n.530-550(nimeltä muistamatonta määremerkkiä).
kuituhamppu tilitti yli 1200(samaa nimeltä muistamatonta...)

Finola on öljy lajike,joka on jalostettu venäjän maatiais hamppu kannoista.Normaalisti n.metrin mitoissa pyörivä kasvi.
Suomen maatias kannat tuhottiin lyhyessä ajassa,kuten oma maatiais sika rotummekin:jälkimmäiseen riitti kymmenisen vuotta,alkaen 1960-luvulta,ensimmäisten teho sika rotujen tullessa valtiontalouden paimennettaviksi.Sitä legendaarista tehokkuus käsitettäkö?
eu-hyväksyttyjä kuituhamppu lajikkeita on muistaakseni jotain kymmensen kappaletta.Näistä ainakin kolme-neljä menestyy suomessa.
Näiden pituudet on jotain kolmen-neljän metrin luokkaa.

Kaikissa hampuissa naaras kasvaa yleensä urosta rotevammaksi ja pidemmäksi.Tämä näkyy sitten kuidun ominaisuuksissakin.

Ennenmuinoin uros nokkosista saatua kuitua kutsuttiin suomessa pohjolan silkiksi,eikä syyttä. Samalle verrannollinen on myös uros hampun kuitu.

Itse käyttäisin siis nartun kuituja:pitkiä ja kestävempiä,tosin hieman karkeampiakin,mutta tarkoitusta ajatellen luulisin niiden olevan optimaalisimpia.

[Simo Hankaniemi]

Jotkin USA:n etelävaltioiden intiaanit käyttivät hamppukuitua jousenjänteenä. Teksteissä näkyy termi "wild hemp", joten ilmeisesti kyseessä oli villikasvista saatu kuitu. Ehkä joku tietää paremmin hampun esiintymisestä Amerikassa.

[Santtu Risku]

USA:n alueella ei kannabiskasvia sinällään kasvanut villinä, mutta uudisraivaajien viljelemä sekä päihdehamppu (meksikosta) että kuituhamppu (USA:n alueelta) levisivät sekä vahingossa että tahallaan levitettyniä kasvamaan myös villinä. Kun olosuhteet ovat sopivat hamppu kyllä villiintyy. Olen myös lukenut että intiaanit kävivät kauppaa ja joskus pöllivät hamppua ja sen siemeniä uudisraivaajilta.

[Rakonczay]

Hamppukangasta löytyy Saksasta seuraavasta osoitteesta jos et jaks aodottaa oman sadon kasvamista:

http://www.naturtuche.de/index.php?cat=c34_Hemp.html

[Kari]

Rakon...

Kiitos linkistä Saksaan, mutta mutta. Minulla tuo saksan lukeminen
jäi yhteen vuoteen, niin että onko tuo kankaan hinta metriltä ja mikä
leveys?
Näyttää tosiaan löytyvän mitä tahansa kunhan jaksaa etsiä!

[toni]

Jotkut kaverini on tilanneet venäjältä hamppu kangasta tiipii kankaiksi.
Sieltä saa kuulemma edullisesti kys. kangasta?

Veikkaan et Ruotsistakin rupee saamaan hamppu kangasta piakkoin.
Ruotsin hallitus nimittäin valitsi kuituhampun energiantuotanto kasvikseen.
Osansa lisääntyneestä sato volyymista saattaa kulkeutua myös tekstiili teollisuudelle?

Suomi valitsi ruokohelven. Musta tämä on omituista kun sadot on keskimäärin samoissa, ja hitusen ylikin suhteessa helpeen.
Ruotsin ilmastossa hamppu hakkaa helven mennen tullen, ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaen...

Kuituhamppu pelto on helppo ottaa, tarpeen tullen, vaikka kriisiytyvän ruokahuollon tarpeeseen, eikä se tarvitse samoja lannoite tonneja mitä helpi. Lisäksi se saattaa maaperän parempaan tilaan, mouhivan juuristonsa ansiosta. Lisäksi hamppu on yksi maailman viidestä C-4 viljely kasvista: Se ottaa ja käyttää neljä kertaa enemmän hiilidioksiidia kuin muut kasvit.

Helpi ottaa Suomessa allensa puhdistamoiden lietteet, jotka vaikeuttavat vakavasti näiden peltojen ruontuotoon takaisin (tarpeen vaatiessa) ottamisessa. Lisäksi on ravinne valumat vesistöihin...tuttua teho maataloudesta.

Poliittinen"korrektius" uhkaa kusta omaan nilkkaansa.
Mikäli tästä on kyse.

[Rakonczay]

Sivuistahan on myös englanninkielinen versio.

Esim medium weight Hemp, eli keskikarkea kama on 145 cm leveätä ja hinta on per metri.

[Kari]

Rakon...:
Kiitos! Nyt löytyy varnasti. Valikoimaa näyttä oleva pilvin
pimein, kun osaa vaan etsiä.
Alataampa suunnittelemaan räätälintöitä!

[Kari]

Tonille.
Tuo oli mielenkiintoinen juttu Ruotsin hampusta. Mistä olet sen saanut?
Kuinka paljon naapurissa hamppua kasvatetaan ja onko se todella
ruokohelpeä tehokkaampi energiakasvi? Eihän Suomessa ruokohel-
ven pinta-alat vielä kovin suuria ole. Puhdistamolietteen käyttökin
taitaa olla aika marginaalista meillä.
Kerro uutisia, kiinnostavat!

[toni]

Tuosta on ollut juttua (valitettavan) hajanaisesti vähän siellä sun täällä.

Ainoa hyvä ja kansantajuinen kooste löytyy muistaakseni jostain viimevuoden käytännön maamies lehdestä.
Voin palaa asialle uudestaa, jos/kun nuo talteen ottamani artikkelit tulee jostain paperi pinoista eteeni....tuossa julkaisussa on myös laskelmat sekä nähtävästi toteuttamis kelpoiset suunnitelmat puhdistamolietteen osalta.

Ruotsi totesi hampun todellakin tehokkaammaksi energian tuottajaksi kuin helven. Alkaen hehtaari sadosta...aina loppu käsittelyyn saakka.
Suomessa on lisäksi joitain muitakin luonnonvaraisia kasvilajeja jotka näyttäisivät kykenevän laittamaan helvelle pahastikin kampoihin, mutta niiden tutkimukseen ei ole panostettu.
Veikkaan että tuotanto ketjut, hyvine velineen ja laitteistoineen alkaa olla niin pitkällä, ettei muita mielipiteitä juurikaan kuunnella...

Vähän sama homma kuin tämän, erittäin innovatiivisen tuulivoima ideankin pohjalla on: http://www.windside.com/finnish/products.html#turbines
TE-keskus löi aikoinaan suomen osalta lukkoon, sen millaisiin lapamalleihin ja kehittely projekteihin täällä panostetaan. Ja hasardi projektihan siitä tulee ns "perinteisten" siipilapa mallien hukatessa hyötysuhdetta minkä kerkeävät..stna...mut jonnekki nää off-topitki pitää päästä laukomaan..:)
Uskoisin että SITRAkin joutuu pian konttaamaan tämän vähälle tuelle jääneen nyrkkipaja tuotoksen edessä.

Rinnastan siis herkästi helven lapamallisiin siipiveikkoihin.

[Santtu Risku]

niin, hamppuun liittyvia positiivisia uutisia ei ikinä suomessa uutisoida valtamediassa.