Jousi

[MikaNuotio]

Kysely tarkkuudestasi.

[Simo Hankaniemi]

Muutamankin metrin muutos etäisyydessä vaikuttaa yllättävän paljon ampumatarkkuuteen. Olen yleensä ampunut eniten 20 metrin etäisyydeltä, mutta viime aikoina paukuttanut enemmän 15 m matkalta. Kasa on kyllä oleellisesti tiukempi. Ei mikään ihme, että jotkut kokeneet ampujat korostavat nimenomaan tämän etäisyyden olevan heidän rajansa ainakin suurriistan metsästyksessä. Näin se näyttäisi olevan minullakin. 20 m etäisyydeltäkin tulee aivan hyviä laukauksia, mutta myös niitä oleellisesti huonompia.

Kokkinen kertoi lukeneensa jostakin kirjasta tapauksesta 1900-luvun alkuvuosilta, kun valkoiset jousimetsästyksen "pioneerit" esittelivät ammuntaansa jollekin vanhalle intiaanille. Intiaani myönteli, että kyllä valkonaamat ampuvat hyvin ja pitkältä matkalta. Sitten mentiin metsälle. Valkonaamat ampuivat kauriita pitkiltä matkoilta ja saivat noin 200:lla nuolella pari kolme eläintä saaliiksi. Intiaanit ampuivat jousillaan läheltä ja saivat 34 nuolella 31 kaurista. Eli tässä on se eurooppalaisen ja alkuamerikkalaisen rationaliteetin välinen ero.

Tecumseh ampui kerran jousella kolmessa päivässä 30 kaurista, yksin metsästäen. Tärina ei kerro hänen ampumaetäisyyksiään ja käytettyjen nuolien määrää, mutta saatan arvata, että etäisyydet olivat lyhyitä ja nuolia (laukauksia) käytettiin korkeintaan 35.

[Simo Hankaniemi]

Poika ampui joitakin päiviä sitten paremmin kuin koskaan myötäkäyrällä 20-paunaisella katajajousellaan ja spinettämättömillä eripainoisilla nuolilla. Paras sarja oli 3 osumaa 5:stä 10 m matkalta paperilautaseen, jonka halkaisija on 19 cm. Aika hyvin 8-vuotiaalta, joka ampuu vain 50 laukausta viikossa. Ja joka ei halua saada mitään neuvoja ammunnan suhteen.

[Simo Hankaniemi]

Olin eilen illalla hätäisellä ammuskelureissulla Kylämäen Erälaaksossa. Jousena 44" (112 cm) orapaatsamajousi, 44 paunaa. Ne jotka olivat elokuussa kisoissa muistanevat solumuovijäniksen jahtivoudin aitan takana männyn juurella. Juuri ennen pois lähtöä valon ollessa jo aika niukkaa päätin ampua pari nuolta tähän maaliin tavallista pidemmältä matkalta. Eka nuoli meni vähän vasemmalta ohi. Toinen osui äänestä päätellen. Mittasin matkan askelina mennessäni nuolia hakemaan. Oli täydet 35 askelta ja jälkimmäinen nuoli aivan täydellisessä paikassa. Sydänosuma. Olisi vaan useammin vastaavaa tuuria.

[Simo Hankaniemi]

Olin taas eilen iltapäivällä Kylämäen maastoissa ammuskelemassa yllä mainitulla 44" orapaatsamajousella. Maastokierroksen lopuksi päätin ampua edellä mainittua jäniksen kuvaa. Minulla oli kädessä 8 rynkynhylsyblunttia ja tarkoitus oli ampua ne kaikki. Laukaisin ensimmäisen nuolen ja se osui. Tyytyväisenä onnistumiseen jätinkin ampumisen siihen. Menin hakemaan nuolta ja mittasin samalla etäisyyden. Se oli 49 askelta. Osuma ei ollut vitaaleilla vaan vatsan puolella, mutta hyvä näinkin.

Aika hyvin ammuttu jousella, joka virallisen TBB-uskonnon mukaan on tarkoitettu vain aivan lyhyelle matkalle ja edustaa "harhaanjohtavaa valoa".

[Santtu Risku]

joo en nää sitä mitenkään niin syntisenä jos osuma ei ole keuhkossa tai sydämmessä. paras osuma mielestäni jänölle olisi selkäranka, koska siihen kuolee sillä sekunnilla ja jänistä ei tarvi hakea metriäkään. tähän tosin pitää olla jonkin verran vahvempi jousi, jotta katkasiee selkärangan.
onhan siinä jonkun verran virhemarginaalia, mutta kannattaa tähdätä vitaaleilla olevien osien yläpuolella olevaan pätkään, että jos menee yli niin ei osu, ja jos menee ali, niin vitaalleille. mutta pääasia on että elukan saa talteen hyvin. sama se sille vaikka niputtaisi takalajat yhteen, jolloin kuolee tod näk verenhukkaan nopeasti., eikä voi juosta enään.
toissapäivänä tuli ammuttua parhaita sarjoja tähän mennessä. 6 nuolta juissi purkkiin 16 metristä. nuolet olivat vesavartisia spinettämättömiä ja käsin sulitettuja raskaita hylsypäitä.
jousena skyyttiläisen mallinen klassisen profiilin omaava lasikuitulaminaatti (ei mitään ikkunaleikkauksia tms. humpuukia) enoni osti sen unkarista ja se on todella miellyttävä ampua. jaksaa ammuskella vaikka koko päivän ja vähän päällekkin sillä paunat vaan n.40 sillä vetopituudella jota minä käytän. eli27-8? ankkuroin leukaluuhun korvan viereen tuolla jousella.

[Tuukka Kumpulainen]

Aika monella elikolla on keuhkojen (vitaalien) ja selkärangan välissä kaistale josta nuolen voi ampua läpi aiheuttamatta muuta kuin niukasti vuotavan lihashaava(ko)n. Eli sitten kun siihen tähdätty nuoli onkin kohdallaan niin paska tsägä. Mitä alempana vitaaleilla osuma on, sitä enemmän verta yltää maahan asti hakua helpottamaan.

[Santtu Risku]

vai niin. no olen kiitollinen tästä informaatiosta. taas tultiin viisaammiksi

[Vieras]

[Tuukka Kumpulainen]

Olen nyt joululomalla enkä pääse kirjastoani pläräämään. Sieltä kuitenkin löytyy useammasta jousimetsästysopuksesta, mm. Adamsilta mainintoja näistä mystisistä peuroista joita on ammuttu vitaaleilta läpi, mutta eläintä ei löydy eikä oikein verijälkeäkään. Syynä liian ylös osunut nuoli, juuri tämä tyhjä, josta ilmeisesti voi ampua kolmiteräisenkin leikkurin läpi huonoin tuloksin (todisteena myöhemmin kaadetut peurat joilla on nätti ristiarpi vitaaleilla rangan ja keuhkojen välissä).

Pienriista on tietysti hieman eri juttu, en ole itsekään ampunut ainoatakaan keskivartalo-osumaa johon kohde ei olisi pikaisesti kuollut. Ja 40-paunainen puujousi nakkaa leikkurin jäniksen rangasta vaistomatkoilta läpi että soi.

[Simo Hankaniemi]

Sain tässä hiljattain valmiiksi jousen, joka on taas näitä "harhaanjohtavaa valoa" -jousia, 44" (112 cm) hikkorijousi, 38 paunaa 46 cm vedolla. Ammuskelin tänään sillä ensimmäistä kertaa ulkona. Kolmella keskenään aivan erilaisella ja eri painoisella nuolella osuin parhailla sarjoilla kaksi nuolta kolmesta puolentoista litran maitopurkkiin 13 m etäisyydeltä. Ja se kolmaskin nuoli oli yleensä aivan purkin tuntumassa. Mielestäni ihan kohtuullinen tarkkuus täysin harhaanjohtavalla jousella.

[heiluri]

Samaa mieltä noista ampumamatkoista,15m on varsin realistinen matka osaavallekkin jousimetsästäjälle (siis ilman tähtäimiä ammuttaessa),
ihmettelen SJML:n kisoissaan käyttämän pakollisen kaurisrastin ampumamatkoja -18 ja 25 metriä,tuolla ei ole kyllä mitään tekemistä todellisten metsästyksessä käytettävien ampumamatkojen kanssa.
Uskoisin että tähtäinampujatkin ampuvat metsästäessään yleensä lyhyemmiltä matkoilta.

[Simo Hankaniemi]

[heiluri]

Oletteko muuten yrittäneet ampua teertä n.15 metrin päästä fluflu nuolella on muuten uskomaton kiihtyvyys teerelläkin,tuli silloin mieleen että muistuttaisikohan fluflu nuolen suhina esim. kanahaukan siipien suhinaa sen hyökätessä.

[Simo Hankaniemi]

Eipä ole tullut flu-flulla ammuttua teertä ja yleensäkin tuon nuolityypin käyttö on jäänyt vähälle. Minua häiritsee siinä se, että flu käyttäytyy niin eri tavalla kuin normaali nuoli, uskoa ja luottamusta ei siis ole. Käytän normaalia sulitusta ja jos nuoli häviää niin sitten se häviää. Tehdään uusia. Lisäksi flu-flut ovat rumia ylileveine sulkineen.

[Tuomo]

Onko kukaan määritellyt osumatarkkuuttaan seuraavalla tavalla: määritetään, kuinka monta nuolta (esimerkiksi yhdeksän nuolta kymmenestä) osuu varmuudella tietyn kokoisen ympyrän sisälle tietyltä matkalta. Jos esimerkiksi osun 20 metrin matkalta 20 cm ympyrän sisälle, on osumatarkkuuteni (tai vaikkapa osuma-alue) 1%. Sama osumatarkkuus (osuma-alue) saadaan 10 metrin matkalta osumalla 10 cm ympyrään. 2% osuma-alue saadaa vaikka 20 metrin matkalta osumalla 40 cm ympyrään. Ja niin edelleen. Oletettavasti osuma-alueen koko (halkaisija) on suoraan verrannollinen etäisyyteen. Näin voisi määritellä kullekin henkilölle täsmällisen osumatarkkuuden. Mitä pienempi prosentti (tai mikä vain yksikkö), sen parempi. Mielipiteitä?

[heiluri]

Ensimmäisen pitää osua normi jahtuumatkoilla n.5-15 metriä,muilla ei niin väliä.
Parhaiten ampumataitonsa testaa mielestäni ampumalla yksittäisiä nuolia vaihteleviin maaleihin vaihtelevista asennoista eri matkoilta normi metsästymatkojen rajoissa,ensimmäisen osuessa ampumatarkkuus ja varmuus on riittävä
Itse en yritä esimerkiksi kaurista yli kahdenkymmenen metrin päästä vaikka siltä matkalta kauristaulun vitaaliin osunkin.

[Juri]

Siinäpä tulikin hyvin määriteltyinä sekä tauluampujan että metsästäjän arvostukset osumatarkkuudelle.

- Kilpailuissa pärjää tasaisella kovalla työllä. Yksittäisillä nuolilla ei ole niin väliä, kunhan keskimääräinen laatu pitää väsymättä, skaban alusta loppuun saakka.
- Metsästäjä taas lataa kaikkensa ensimmäiseen nuoleen. Kunnon osuman jälkeen ei samaan kohteeseen enää tahdo keskittymiskykyä riittää, ajatus alkaa jo harhailla muissa asioissa.

[heiluri]

Juuri näin,olen joskus kokeillut noita "oikeiden" jousiampujien kisoja niin hallissa kuin maastossakin ja en millään ymmärrä sitä intoa jolla äijät jaksavat takoa "diakonaaliasennossa" samaan maaliin nuolen toisensa jälkeen...
Metsästäjien kisoissa joissa ammutaan laaki ja rasti periaatteella erilaisia maaleja eri asennoista mielenkiinto säilyy ja ei ruppee niin heleposti haukotuttaan.

[Tuomo]

Voihan ajatella, että tavallisessa tauluammunnassakin jokainen nuoli on se ensimmäinen nuoli.

Esimerkiksi FFAA:n kilpailuissa ammuttavat matkat ovat hyvin pitkiä. Maastokierroksessa 26 rastista 7:ssä ammuttava matka on alle 30 yardia. Keskimäärin matkat ovat noin 50 yardia, eli todella pitkiä, kaukana metsästystilanteista. Jos pystyn ampumaan 10 metristä 10 sentin ymprään aina ja missä tilanteessa vain, niin osunko 50 metristä edes norsun vitaaleille? Vai voiko etäisyyttä ja osuma-alueen kokoa edes verrata? Osuuko hyvä metsästysampuja myyrään miltä etäisyydeltä tahansa ensimmäisellä nuolella?

[Juri]

Sanoisin että hyvä metsästys(vaisto)ampuja osuu myyrään ensimmäisellä nuolella jos fiilis on kova ja itseluottamus on kohdallaan.
Etäisyys myyrään sellainen mitä ampuja on harjoitellut paljon, todennäköisesti kuitenkin korkeintaan 15 metriä.

Tauluampuja osuu myös hyvin sellaisilla matkoilla joita on harjoitellut paljon. Virhemarginaali ja nipun koko luonnollisesti kyllä kasvavat etäisyyden myötä.
Maastokilpailuihin tarkoitetut ympyrätaulut ja eläinkuvat ovatkin eri kokoisia eri etäisyyksille.
Tuo sinun prosenttimenetelmäsi saattaa siis olla ihan pätevä.

Jokaisen nuolen ampuminen ensimmäisenä nuolena ei taas ainakaan minulta onnistu. Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista, vaatisi aivan päinvastaisen psyykkisen rakenteen. Kenties juuri sellaisen kuin maailmanmestari-tauluampujilla.

[heiluri]

Kyllä tällaiselle AD-HD tappaukselle nuo jahtuumiesten kisat sopivat paremmin,kilpa ammunta kun muutenkin on aika kaukana metsästyksessä tarvittavasta viretilasta jossa täytyy olla valmistautunut mahdollisimman onnistuneeseen kertasuoritukseen tasaisen mättämisen sijaan.
Itse käytän maalina tennispalloja ja esimerkiksi puuhunammunnassa puussa ja valmiiksi olevia käpyjä.
Ympyrätauluihin ampumista pitää metsästäjän välttää koska se näyttää tappavan ainakin minulla etäsyydenarviointikyvyn hyvin nopeasti.

[heiluri]

Myyrä on aika huono vertaus,esimerkiksi pyytä ja kyyhkystä ammuttaneen n.10 metrin matkoilta ja rusakkoa aina 15 metriin saakka ja sama matka käy hyvin myöskin kauriille.
Lentoonammunnassa matkat vaihtelevat aikalailla ja pisimmät etäisyydet lienevät maailmalla 15 metrin luokkaa,siis sellaiset joista vielä osutaan.
Kokeilkaapa ampua kiekkoa...opettaa nöyryyttä aikalailla.
Ampumaetäisyydet täytyy siis sovittaa taitoon ja ampumamatkaan,elukan kokoon ja reaktioherkkyyteen sekä siihen onko se paikoillaan vai liikkeessä.