Jousi

[Ari Rantala]

Hankin Kuralan keikalla 1600mm pitkän ja 25x110mm muilta mitoiltaan olevan massarandubalaudan. Sahailin sen kolmeksi 30mm leveäksi soiroksi ja tähteelle jäi vielä pienempi keppi nuorisojousen emmeiksi.

Puu on pirun tiivistä ja painavaa mutta vaikuttaisi lastuavan kohtuullisen hyvin. Terä kyllä tylstyy nopeasti.

Syykulku ei ole ihan A1 luokkaa, on poikkipintaan nähden hieman viisto, mutta sanovat, ettei se haittaisi. Mitähän noista voisi kohtuudella lähteä hakemaan? Kokemuksia kenelläkään?

[Santtu Risku]

klassinen bambua selkään ja tuota vatsaan. Massarandubasta saa kuulemma uskomattman kapean mutta silti tosi tämäkän jousen. Puun pöly on myrkyllistä, joten käytä hengityssuojainta.

[Juri]

Juu, 25 mm riittää mainiosti tämäkämmänkin jousen leveydeksi. Bambulla olen minäkin selättänyt.
Puu on tosiaan kovaa ja painavaa, mutta yllättävän helposti työstettävää.
Samat sanat vielä hengitysuojasta, pöly on erittäin ilkeää sisään hengitettynä. Tunne on sama kuin niistäisi chilijauhetta sieraimeen, paitsi että on myrkyllisempää.

[Juri]

Ai niin, runsaan öljypitoisuutensa johdosta vaatii pitkän ja huolellisen kuivauksen.
Suosittelen pannuhuonetta tai vastaavaa parin kuukauden ajan, muuten ottaa kohtuuttomasti settiä.

[Ari Rantala]

[M.Reinikainen]

Vilppola ja Havereinen tekivät viime vuonna tietääksenin kaksi laminaattijousta, massaranduba vatsana ja selkään joku 4mm hikkorislaissi. Kumpikin pisti kepit päistään loivalle vastakaarelle ja Mikko ampui omallaan sen 274m SM-tuloksen. Mikon tais olla yli ysikympin ja Makella jotain 75.

[Ari Rantala]

Tuolta viimevuotisista löytyi selostuskin:

[Juri]

Tuolta löytyy Sademetsän liimahirviön mitat:
./viewtopic.php?t=1138&highlight=&sid=474e4bf77df6ce4e0036dbe775263953

Heitti pienisulkaista tasapaksua 19 gramman "pituusnuolta" 232 metriä, heti American Roundin jälkeen. Kyseisellä nuolella krono antoi lähtönopeudeksi 207 fps, ratanuolieni lähtöarvo oli 175 fps.

JJousi pelittää vieläkin hienosti. Se on ehdottomasti sekä nopein että vakain tähän asti tekemistäni jousista.
Kahvaliitos tarvitsisi messinkisen sukan sisäänsä. Nyt puu elää hieman liikaa ilmankosteuksien mukaan. Väljänä ollessaan jousi päästää pörisevän äänen joka laukauksella. Kosteimmassa vaiheessa kesää se on täysin äänetön, mutta osiin purkaminen ei enää onnistu.

[Ari Rantala]

Kiitus.

Nythän on mittaa ja muutakin tietoa ihan vaivaksi asti. Vaivaksi siinä mielessä, että lähtönopeus/muut arvot ovat kovia enkä tietenkään voi tehdä huonompaa...

Bambu perkele on kortilla Treen seudulla. Ohuita 30mm halkaisijalla oleviä kyllä löytyy mutta ei isompia...kele!

[Ari Rantala]

Unohtui...

Millä liimasit bambun massarandubaan? En löydä mainintaa liimasta tuossa topicissa.

[Juri]

Liimasin Titebond III:llä ja autonsisäkumi-nauhalla.
Esitilleröin vatsapuolen ennen selän liimausta. Jäykkyys kasvoi noin kaksinkertaiseksi.
Ohessa kuva muottivirityksestä, nopea ja simppeli käyttää.

Sitten vielä yksi kuva ultrasimppelistä muumiomuotista.
Ensin kääritään osat kuminauhalla, sitten rutataan muottiin. Toimii myös oikein hyvin, mutta on työteliäämpi.

[Tuomo]

Tuolla ketjussa on jotain tietoa massarandubasta ./viewtopic.php?t=843&highlight=massaranduba

Itse olen tehnyt muutaman 44 paunaisen, 165 cm pitkän ja 23-25 milliä leveä jousen ko. puusta. Selän syykulku on sellainen, että "tavallisesta" puusta ei jousta uskaltaisi oikein tehdä. Puu on niin tasa-aineista, että selän syykululla ei taida olla paljoa merkitystä, ellei sitten paunat ole jotain aivan muuta. Suosittelen vatsan paahtamista. Tein yhden 44 paunaisen, 23 milliä leveän jousen ja se otti settiä noin 3-4 cm. Ne jouset joiden vatsan paahdoin, eivät ota settiä yhtään. Massaranduba myös muotoutuu hyvin lämmön vaikutuksesta.

Tuuman paksuisesta puusta saa jo vaikka kuinka tämäkän jousen. Ja jos lisää paunoja kaipaa, sahaa massarandubasta selkälaminaatteja. Jos selystät, niin suosittelen vatsan lämpökäsittelyä, itse aion ainakin lämpökäsitellä tulevien jousien vatsan. Tai kokeile ainakin, kuinka paljon huonon syykulun massarandubajousi kestää!

[Ari Rantala]

Hmm...tuolla 30mm leveydellä kepistä taitaisi tulla liian jäykkä hennoille hartioilleni. Nyt se on keskeltä 400mm matkalta tasalevyinen ja kapenee siitä pyramidina 10x10mm kärkiin. Paksuus ohenee 120mm kahvaosan jälkeen tasaisesti. Eikä juuri taivu polven päällä väännettynä...

Tuo Jurin gummilenksujigi on pätevän näköinen. Vinkavirityksessä tuppaa aina joku vinkoista vetämään liimattavaa sivuun mutta tuossa taitaa tulla painetta suht tasaisesti.

Pitääkin kokeilla tuota lämpömuotoilua noilla sahatuilla paloilla.

[Juri]

Äärimmilleen venytetty sisäkumi antaa Titebondille juuri sopivan puristuspaineen. Ruuvipuristimilla on vaarana vääntää ne liian tiukalle, jolloin liima puristuu pois.
Olen ehkäissyt puristuslipsumista naulaamalla bambuselän kiinni kahvan keskelle hammastikulla. Taas yksi tappikikka.

Massaranduba / bulletwood on erittäin öljyistä. Ennen liimausta pintaa kannattaa pyyhkiä asetonilla kunnes ruskeaa väriä ei enää rättiin tartu. Tässä vaiheessa menee aina kauan.

Epäilen muuten syvästi että Tuomon lämpökäsittelykokemus liittyy ennemminkin puun kuivumiseen kuin kovenemiseen. Tämä puulaji tuntuu kaipaavan voimallisia kuivatusmenetelmiä.
Itse en ole lämpökäsitellyt, mutta olen pitänyt kuumassa pannuhuonessa kuukausitolkulla. Eipä ole pahemmin settiä näkynyt.
Huoneilmassa säilytetyt bulletwoodit ovat taas muilla jousentekijöillä myötäkäyristyneet huomattavissa määrin.
Bambun olen kyllä lämpökäsitellyt.

[Ari Rantala]

[Juri]

Tein niin että tasoitin bambun pohjan ensin milliä vajaaksi paksuudeltaan, sitten lämpökäsittelin ja paahdoin alapinnan huolellisesti silitysraudalla. Sitten jatkoin hiomista ja ohentelua.
Eipä taida olla varsinainen karkaisu, mutta ajoi ainakin turhat kosteudet tiehensä. Ainakin ominaisuudet muuttuivat koepalassa niin ettei se enää ottanut myötäkäyryyttä väänneltäessä.

Bambua tulee muuten ohentaa enemmän kärjen kaventuessa. Se on pyöreäselkäistä, joten kärki jää suhteessa liian paksuksi jos mittaa vain tasapaksuksi korkeimman kohdan mukaan. Helposti voi käydä muuten niin että kärjistä loppuu vatsapuu kesken.
Paras tulee niin että pitää bambun reunoissa saman paksuuden koko matkalta. Itselläni on tosin ollut niin ohuita paloja että reunat olivat aivan veitsen terällä alun alkaenkin. Ohensin sitten kärjen kaventuvan osuuden nauhahiomakoneelle kolmesta millistä kahteen. Hyvä tuli.

Titebondi on epoksiin verrattuna mukava käsitellä, vesiliukoista, sen voi levittää sormin. Vaatii kyllä hyvin yhteensopivat pinnat, ei täytä.
Liimaa kummallekin pinnalle, puristukseen vähintään 12 tunniksi. Vuorokauden olen vielä antanut tottua ennen kuin alan väännellä.

[Ari Rantala]

Massarandubassa on höyläpinta ja bambun saa nauhakoneella niin sileäksi/suoraksi kun haluaakin. Yhteensopivuudesta liitoksessa ei siis ole kiusaa.

Sileydestä tulikin mieleeni, epoksiliimauksissa jätän pinnan melko karheaksi. Voisi sanoa, että kynnen reuna "tippuu" hiomauriin kun vetää pinnan poikki. Epoksilla tämä parantaa liimauksen lujuutta kun liima ei pursua veks vaan sitä jää ainakin uriin. Ja lisäähän rosoinen pinta liimapinnan pinta-alaakin. Titebondilla taitaa olla sama juttu?

[Tuomo]

[Juri]

Ari,
Titebondilla on eri juttu, se on ohkaista lirua, ei täytä rakoja.
60 - 80 grit hiontapinta on hyvä. Tuore hieraisu juuri ennen liiman levittämistä auttaa vielä imeytymään paremmin.

[Ari Rantala]

[jtahola]

[Juri]

On. Sekä myös osage orange.

Bambu on joka tapauksessa lujempaa kuin mikään puu. Se kannattaa hioa ohueksi, noin kolmeen milliin. Vatsan sopii myös olla hieman selkää leveämpi. Knodet jätetään paksummiksi, koholleen. Ne ovat bambun heikommat lenkit.

[jkekoni]

Noista voi tehdä myös jännejousen.

Lisätietoja löytyy säikeestä bulletjännejousi.

[T. Manner]

[jkekoni]

Perryssä on selkä puristuksella ja sauman selän puoli vedolla. sauman vatsan puoli on taas puristuksella ja vatsa on vedolla.

On mielestäni itsestään selvä että jos 10cm kappale on venytetty 10.1cm pituiseksi vedossa se kestää enemmän puristusta kuin 10.1cm pituinen samasta materiaalista tehty kappale joka ei ole vedossa eikä puristuksessa.

Tähän perustuu perry reflex.

[Juri]

[T. Manner]

[Juri]

[T. Manner]

[Ari Rantala]

[T. Manner]

[Juri]

[Juri]

[quote="Ari Rantala]Sitten kun aletaan yhdistelemään eri materiaaleja menee tämäkin, ainakin minulta, sanonnan mukaan yli hilserajan :shock [/quote]
Voisin ainakin olettaa että jos onnistuneilla materiaaliyhdistelmillä saadaan veto- ja puristuslujuuksien suhde toisiinsa parantumaan, niin saavutettu jäykkyys voi vain kasvaa. ...Tai sitten massa keventyä, tai kummatkin....
Tarvitseeko sitä enää tarkemmin tietää? Käytäntö kuitenkin kertoo miten homma onnistui. Jousessa kun on vielä paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä.

[Ari Rantala]

[T. Manner]