Jousi

[Ari Rantala]

Eka kalannahan keittokokeilu tuli tehtyä ja siitä pari havaintoa:

Keitin nahkaa vain sen verran, että vesi alkoi kiehumaan ja nahasta tuli jo silläkin keitolla todella höttöä. Ei kestänyt nostaa kärkipihdeillä vaan vaati leveämmän lastan jotta pysyi ehjänä. Pidempi keitto varmaan hajoittaa sen kokonaan.

Pyyhkiessäni ylimääräistä tilsaa sain tuota mössöä sormilleni ja hetken kun mälväsin sitä sormien välissä se tarttui melko lujasti kiinni. Ei nyt ihan hetipitiliiman tavoin mutta melko lupaavasti kuitenkin.

Uskoisin, että nahat kannattaisi keittää ihan mössöksi ja sivellä sitten siitä liimattavaan pintaan. Tämä olisi helpompi tapa annostuksenkin suhteen ja lisäksi keittovaiheessa voisi siivilöidä pinnalle nousevat sattumat (suomut) veks.

Koepalikkoina oli n.20x20mm höyläpintainen koivurima ja liimauksen pituus 90-120mm. Huomenna näkee kuinka pitää.

[Dan The Master]

Näyttää samalta ku viimekesänen rotta saatuaan 2'' x 5'':n vapaapudotuksesta niskaansa.

[jkekoni]

Tein liimasauman kuormitustestin ja hyvinhän tuo tuntui pitävän. Mulla loppui vain painomateriaali ja ämpäri kesken enkä saanut saumaa murtumaan. Kuormaa oli finaalissa n.25kg. Pitää viedä palikat duunipaikan labraan ja teettää niille ihan oikeat kokeet...jos naurultaan pystyvät ne tekemään kun kerron mitä liima on...




Ari rantala

JK:(foorumi ei tue helppoa säikeiden yhdistelyä, joten purkkasin tän nyt vaan.)

[jkekoni]

...

[Tökötti]

Olen ahvenennahkaliiman teko-ohjeita netistä etsinyt mutta turhaan, joten upea ja havainnollinen kokeilu.
Nyt ei muuta kuin kokeilemaan, kun vaan sais niitä ahvenia. Suomustitko muuten ahvenet vaiko nahat suomuineen soppaan?

[Ari Rantala]

[T. Manner]

Liimoista yleensä mitataan leikkauslujuus ja tarpeeseen repimislujuus. Vetolujuus on tarpeen vain harvoin.

TM

[Ari Rantala]

Tiedä oikein onko tuo vetolujuus oikea termi tähän. Palikat kiskotaan suoralla vedolla irti toisistaan ja mitataan siihen tarvittava voima. Referenssinä B3:lla liimatut palikat. Oma veikkaukseni on, että puumateriaali pettää ja kalaliima pitää...

[Kale]

Vau! hyvin näyttää pitävän! Kestääköhän tuo vaan säätä?

[jkekoni]

Eiks kaikki luonnonliimat paitsi luuliima ole vesiliukoisia ja lämmössä pehmeneviä.

Luuliima ei ole elastinen.

[Ari Rantala]

No niin. Sain vihdoin vetokokeet teetettyä ja tulokset ovat mielestäni todella hyviä. Koepalikoiden koko oli liimapinnaltaan 17x50mm eli pinta-alaa oli 850mm2. Koepalikan materiaalina oli höyläpintainen koivu.

Pientä hajontaa tuloksissa oli, yksi napsahti jo 150N:n voimalla, mutta muut kestivät vaihteluvälissä 765-1615N. B3:lla liimattua emme saaneet murtumaan saumasta vaan sen ja toisen pelkän puupalikan tulos oli 1603-1871N.

Kalannahkaliima pääsee siis parhaimmillaan samaan mitä on materiaalilujuus ja tuo 150N lukemakin selittyy huonolla täytöllä. Liima-ainesta ei ollut saumassa tasaisesti.

Laitan illemmalla kuvan koepalikoista ja tulostuksista.

[jkekoni]

Yleensähän liimasaumat ei murru saumasta vaan sen vierestä. Käsittääkseni sauma aiheuttaa epäjatkuvuuden, joka on heikompi vaikka kaikki kunnolliset liimat kestävätkin enemmän kuin puu.

[Ari Rantala]

[Ari Rantala]

Kävin tänään appiukon kanssa verkolla Pyhäjärvellä. Saalis yllätti koska verkko oli laskettu vain kahta päivää ennen. Kolme komeaa kuhaa, tuhti matikka, hauki kissankalaksi ja sokerina pohjalla kolme komeata ahventa

Omat kissat heittelivät voltteja ja kiipesivät reittä pitkin pöydälle kun aloin "työstämään" kaloja. Saivat kyllä esiintymiselleen kelpo palkkionkin

Nyt pääsen tuossa lylymänty/koivujousiprojektissanikin taas hieman eteenpäin...jos siis nuo vain riittävät liimaukseen. Yksi havainto tuli taas tehtyä. Tuollaista reilun kämmenen kokoista ahventa on perkeleellistä suomustaa. Suomut istuvat piukassa kuin verovelka. Nahan määrä kompensoi vaivaa mutta sanoisin, että snadimman kokoisia ahvenia perkaa melkoisen läjän siinä missä yhden tuollaisen jötkäleen.

Pari kuvaa...ilman kissoja.

[tkorte]

[Ari Rantala]

[Santtu Risku]

tarkoittaa sitä, että nahkoja keitettäisiin niin kauan, että niitä ei enää ole, vaan ovat kokonaan hajonneet veteen keitettävään veteen.

[Santtu Risku]

ja siihen menee tuntitolkulla aikaa.

[Arwi]

http://www.zetatalk.com/shelter/tshlx009.htm

[Ari Rantala]

Tuossa testiliimauksessani "keitin" nahkoja vajaan minuutin. Arvioaika tosin. Mutta siinäkin ajassa nahka meni ihan mössöksi eikä sitä enää saanut kattilasta kuin lastalla. Koitin ensin kärkipihdeillä mutta nahka hajosi nostaessa. Siihen perustuen en oikein usko, että keittoaika olisi muutamia minuutteja pidempi. Nahkanahka on varmasti eri juttu. Se kun on paljon kiinteämpää tavaraa kuin kalalla.

[Ari Rantala]

Vielä yksi havaitsemani juttu...Ei kannata suomustaa ahvenia keittiön lavuaarin päällä. Suomut tuntuvat tukkivan viemärin todella tehokkaasti...

Nimim. Päivän rööriä rassannut

[Santtu Risku]

se on hyvin yllättävää, kuinka hitaasti nahka loppujen lopuksi hajoaa tuonne veteen ihan kokonaan. mössöä tulee nopeesti, mutta varsinainen liukeneminen vie enemmän aikaa. ehkä noin tunnin pari kalannahoilla. testaahan sitä. uskon että tulee melko stydiä liimaa. tällöin tietenkin veden määrä tulee olla hyvin suhteutettu, jottei tuu liika laihaa.
Sulla kun Ari tuntuu olevan kokeilunhalua, niin voisit kokeilla kalan uimarakoista keitettyä liimaa. Kuulemma yksiparhaimpia mitä saa näistä luomuliimoista. keittäminen tapahtuu samalla lailla.

[Ari Rantala]

Löysin Kalevalaseuran vuosikirjasta 73-1993 Janne Vilkunan kirjoittaman artikkelin Muinaisten metsänkävijöiden jousia. Artikkelissa oli mm. Carl von Linne'n kuvaus lappalaisjousen teosta vuodelta 1732.

"Käsijousi tehdään liimaamalla yhteen männynlylyä ja koivua. Liimaa valmistetaan seuraavasti: Suuria ahvenia nyljetään, nahka kuivataan, liuotetaan sitten kylmässä vedessä sen verran, että suomut voidaan perata pois, otetaan 4-5 nahkaa, pannaan ne poronrakkoon tai kääritään tuoheen niin, ettei niihin pääse vettä, pannaan pataan ja keitetään kiviä painonaan, jotta ne eivät liukene. Tällä liimalla, joka ei koskaan irtoa, jousen molemmat osat liimataan remmillä yhteen sitoen niin, että ne tiiviisti liittyvät yhteen."

Hieman vaikeaselkoista tekstiä joiltakin osin mutta idea tulee selvitetyksi. Hieman jäi vaivaamaan miten hitossa ne suomut saa irti pelkästä nahasta kun ne eivät tahdo irrota nahan ollessa kiinni kalassakaan. Voi tietysti olla niinkin, että välikuivatus ja uudelleenliotus helpottaa hommaa. Pitääkin kokeilla onko näin

[Ilkka Seikku]

Hieno löytö kalannahkaliiman käytöstä! Uimarakot kannattaa myös heittää nahkojen mukaan.
Vielä olis hetki peurakauttakin jäljellä, jos ottais talteen jokusen peuran rakon. Rakossa keitetyn liiman tekoa en vielä olekaan koittanut.

[Ari Rantala]

Tein illan tunteina kunnon soosit kattilaan ahvenennahoista. Homma meni ihan käteen

En prkl tajunnut varmistaa, että kalastajan mulle roudaamat nahat olisivat "puhtaita" ja niissä oli lihaa kiinni. Kohtuullisen tämäkkä soppa siitä syntyi ja kotisiilimme perheineen oli peräti tyytyväinen tarjoiluun

Liimaa tuosta keitoksesta ei siis syntynyt ja ugrijousen liimailut siirtyivät taas ties minne tulevaisuuteen.

[kaitsu]

Uimarakoista pitäisi ainakin TBB 1:sen mukaan tulla huomattavasti tymäkämpi liima kuin kalannahoista, päihittää ilmeisesti myös nämä valkoiset puusepäliimatkin. Itellä ei tuosta tosin kokemusta ole, ei ole tullut käytyä kalassa että olis saanut materiaalia liiman tekoon

Uimarakkoja pitäisi ohjeen mukaan hauduttaa 24h 75-80 asteessa ja loppuvaiheessa haihduttaa vettä pois jolloin liimasta pitäisi tulla notkean siirappimaista.

[Ari Rantala]

Juu. Tulee siitä. Mutta mietihän millainen keko se on ahvenia...Joku taisi jossakin vaiheessa arvioidakin määrän kaloja mistä saisi riittävästi uimarakkoja liimaan yhteen jouseen...en vain muista sitä...määrää siis. Iso se oli.

Taidan oikaista ja hakea luontaistuotekaupasta kalaliivatetta. Se on käsittääkseni noin teknisesti ottaen samaa ainetta.