Jousi

[Matti]

Minkä merkkisiä/mallisia olette käyttäneet? Mitä erityisvaatimuksia on mittareille jousentekijän näkökulmasta?

Tänks!

[Tuukka Kumpulainen]

En tunne ketään jousenrakentajaa joka olisi käyttänyt puunkosteusmittareita. Kalliita ovat, ja helposti harhaan johtavia. Joskus 90-luvulla Tim Bakerkin piti kosteusmittaria hyödyllisenä jousenrakentajan varusteena, mutta ei enää.

Puun kosteutta mittaavat mittarit antavat eri tuloksia riippuen mitattavasta puusta. Mittareiden mukana tulee eri puulajien korjaustaulukoita, mutta tuskinpa niistä löytyy orapihlajaa tai syreeniä. Myös puulajien sisältämät ekstraktit ym. vaikeasti havaittavat ominaisuudet voivat heittää lukemia virheen puolelle. Mittari myös mittaa vain tiettyyn syvyyteen asti. Paksu steivi voi olla mittarin mukaan pinnasta 10%MC , vaikka syvemmällä kosteutta olisi edelleen 15%.

Ilmankosteusmittari ja tarkka vaaka ajavat puunkosteusmittarin asian, tarkemmin ja huomattavasti halvemmalla.

[Juri]

Tämä on kiinnostavaa. Kuinka Tuukka käytät ilmankosteusmittaria?
Koska alkaa talvella mennä liian kuivaksi? Millaisissa lukemissa kesällä ei kannata tilleröidä?
Katselin pari päivää sitten kaupassa mittaria joka maksoi 16 e. Mietin että siitä voisi olla iloa.

[Tuukka Kumpulainen]

Helppoa: mittari laitetaan lähelle varastoituja jousia / jousipuita ja sen lukemaa tarkkaillaan. Ajan myötä puu asettuu tasapainokosteuteen, jonka määrää sen ympärillä olevan ilman suhteellinen kosteus. Hyvä nyrkkisääntö on muistaa, että 55% ilmankosteus vastaa 10% kosteuspitoisuutta puussa. 10% on kosteus, jossa kaikki jousipuut kestävät suurtakin rasitusta, eikä toisaalta mikään jousipuu ole erityisen laiskaheittoinen. Eroja puissa kuitenkin on: hikkori alkaa pelittämään tosissaan vasta 6% kosteudessa, kun taas katajakepit paukkuvat herkästi poikki kun mennään alle 10%. Kaikki puujouset ovat sitä jäykempiä, pienimassaisempia ja kovaheittoisempia mitä kuivempia ne ovat. Puun vetolujuus ei kuitenkaan enää kasva puun kosteuden painuessa hyvin alas, jolloin muut lujuusominaisuudet "ohittavat" sen ja jousen rikkoutumisen riski kasvaa.

Mistä tietää, onko kuivuva tai historialtaan tuntematon keppi riittävän kuiva jousentekoon? Punnitsemalla lähelle lopullisia mittoja työstetyn jousikepin päivittäin tarkalla vaa'alla ja toteamalla että sen paino ei enää laske, tietää varmuudella, että puu on siinä kosteusprosentissa minkä sen ympärillä oleva ilmankosteus (jonka kosteusmittari kertoo) määrää. Paljain silmin ja käsin on helppo erottaa 25% puu kymppiprosenttisesta, mutta 12% ja kympin erottaminen on lähes mahdotonta. Puu tuntuu ja näyttää kuivalta kun se on vielä jousitehtäviin liian kosteaa. Tällainen parin prosentin ero ei ehkä tunnu kummoiselta, mutta se ratkaisee helposti sen, onko jousessa sisäänajon jälkeen 20mm vai 40 mm myötäkäyryyttä. Sen, onko tällä sitten mitään väliä päättäköön kukin jousentekijä tykönään.

[Simo Hankaniemi]

Meilläkin on kosteusmittari, mutta en ole paljonkaan sitä hyödyntänyt. Kokemuksen perusteella kuitenkin sanoisin, että tammi-helmikuussa huoneilma alkaa olla turhan kuivaa. Esimerkiksi katajajouseni ovat katkenneet juuri noihin aikoihin, jos ovat olleet katketakseen. Ja jännejousien paunamäärät ovat korkeimmillaan po. aikana, mikä kertoo että kuivuus on huippulukemissa.

Olen ottanut tavaksi säilyttää parhaita jousiaihioita talvella saunan pukuhuoneessa, missä kosteus ei laske niin alas kuin muissa huonetiloissa.

[Tuukka Kumpulainen]

Huoneilman suhteellinen ilmankosteus riippuu pitkälti ulkoilman lämpötilasta ja siitä, kuinka lämpimänä sisätilat pidetään. Mitä suurempi lämpötilaero ulko- ja sisälämmön välillä on, sitä alemmaksi sisäilmankosteus laskee. Alimmat lukemat omassa olohuoneessani ovat olleet 35% (kevätpakkasella), mikä on jo turhan kuivaa puujousille. Täytyy silti sanoa, että en ole koskaan rikkonut jo sisäänajettua jousta ilman kuivuuden takia (en ole myöskään käyttänyt yksipuisia katajajousia lapsuuden jälkeen). Riski on suurempi jousilla, joilla ei ole vielä ammuttu muutamaa kymmentä laukausta enempää. Näitten jousten vatsa vastustaa taipumista vielä niin paljon, että selkä on koetuksella. Ylipäätään ongelma koskee lähinnä vetoheikkoja, poikkisyisiä tai kaadon jälkeen hieman lahoamaan päässeitä puita. Eli kataja- ja kuusenoksajousia, sekalaisesta lankkutavarasta tehtyjä jousia ja jousia jotka on tehty kuori päällä ulkona makuutetuista puista (turkulaisilla tästä kokemusta).

Mittarilla selviää nopeasti miten ilmankosteus vaihtelee neljän seinän sisälläkin. Lattialla on hitusen kosteampaa kuin hyllyn päällä ja viileissä tiloissa selvästi kosteampaa kuin lämpimimmissä. Makuuhuoneen sängyn alla on erinomainen jousensäilytyspaikka, viileänä pidetty kellari tai kuisti toimii erinomaisesti kuivimmilla pakkassäillä.

Ulkovarastot ym. voi unohtaa jos haluaa jousensa heiton pysyvän hyvänä. Näissä ilmankosteus on usein 80% tuntumassa, joskus ylikin. Primitiivitkin ovat säilyttäneet jousensa aina kuivimmassa käsillä olevassa paikassa (kodan savuaukon tuntumassa jne.).

[Eero]

Ostin tänään halvan (15 €) kosteusmittarin. Yllätyin aika lailla, kun laitoin sen päälle: laite mittasi olohuoneen kosteusprosentiksi 30. Ymmärtääkseni kesällä kosteusprosentti on korkeimmillaan, joten paljonkohan ilmankosteus mahtaa olla täällä talvella... Onkohan vika talossa vai mittarissa?

Tämä 30% taitaa olla jo aivan liian alhainen kosteus jousille. Minkälaista puunkosteutta tällainen 30% ilmankosteus vastaa; onko tähän olemassa jotain talukkoa? Puulaji vaikuttanee tähähn hieman, mutta jotain suuntaa antavaa varmaan löytyy.

[S. Hankaniemi]

Kylläpäs teillä on alhainen suhteellinen kosteus tai sitten mittari näyttää väärin. Meidän mittarimme mukaan keittiössä on nyt kosteutta melkein 60 %, kun lämpötila on 20 astetta. Muistaakseni kosteus on meillä talvellakin ainakin 40 %. 30 taitaa olla jo asumisen kannaltakin liian kuivaa. Kenties mittarisi on huoneessa, mihin paistaa aurinko pääosan päivästä.

[Tuomo]

Olet varmaan jo huomannut, että mittari näyttää nyt eri lukemaa kuin eilen. Jos ei näytä, niin palauta mittari. Luulisin, että syynä on vain mittarin hitaus. Suhteellisen kosteuden mittaus on melko hankala mittaus ja varsinkin halvat mittarit voivat näyttää vähän mitä sattuu. Mittari lienee ollut pakkauksessa sellaisen silica(?)-pussin kanssa, joka pitää pakkauksen kuivana. Jos katsoit lukeman heti pakkauksesta pois oton jälkeen, sait pakkauksen sisällä vallinneen suhteellisen kosteuden. Olohuoneen suhteellisen kosteuden saat mitattua "luotettavasti" vasta mittarista riippuvan viiveen jälkeen, voi olla tunteja, pari päivääkin.

[Eero]

Kyllä, mittarin lukema on tosiiaan muuttunut. Sen mukaan ilman suhteellinen kosteus on täällä nyt 26% . Eli kyllä laitteessa jotain vikaa on, pitää palauttaa se liikkeeseen. Pakkauksessa ei ollut mitään kuivikepussia, mutta kun laitoin mittarin ensi kertaa päälle, näytti se lukemaa 47%. Siitä se sitten rupesi laskemaan tasaisesti. Mystistä.

[Matti]

EIkös sitä mittaria voi kalibroida? Oma 30 vuotta vanha hiuskosteusmittari piti kietoa märkään pyyhkeen jolloin mittari luonnollisesti meni tappiin 100 prosenttiin. Sitten säätöruuvia kierittämällä neula asetettiin siihen hilkulle jotta olisi 99-100%.
Nyt näyttää 73%. Kai pitäis taas tarkistaa säädöt...

[Mika]

Sormea on tullut käytettyä, joka erottaa kouliintuneena jo melko hyvin kuivan märästä Mikäli sormin alkaa mitata vahingossa promilleja alkaa olla aika ravistaa ja kalibroida sormi uudelleen.

Mitkä puulajit voivat olla liian kuivia ?

Itse olen aina kostuttanut hieman rutikuivaa puuta liimauksen yhteydessä... mutta muuten ei ole ollut, kuin sormet tunnustelemassa.

[Eero]

Laitetta ei valitettavasti pysty kalibroimaan. Mittari on joku halpa digitaalinen viritys, ei semmoiselta paljoa voi olettaakkaan. Koitan pärjätä toistaiseksi ilman.

[Vieras]

[Vieras]

suomessa ainakin rannikkoseudulla suhteellinen kosteus on ulkona läpi vuoden pääsääntöisesti jotain 65%. koska absoluuttinen kosteus ulkona ja sisällä voidaan olettaa suunnilleen samaksi (ei käytännössä ihan näin), niin suhteellinen kosteus on sisällä sitä pienempi, mitä lämpimämpää ulkoilmaan verrattuna sisällä on.

nyrkkisääntö digitaalisista mittareista: pitää olla perkeleen kallis jotta uskaltaa yhtään luottaa analogiset, esim hiuksen venymiseen perustuvat viisarimittarit on sen sijaan luotettavia ja tarkkoja, ainakin kalibroituina;)

[Vieras]

[jkekoni]

Viimeaikoina mittari on näyttänyt 53%. Kolmisen viikkoa sitten 41%.

[toni]

Bongasin hyrylän tarjoustalosta, suomen lämpömittari ooyyn valmistamia hiuskosteus mittareita. Analogisia siis.

Nää on musta ollu luotettavia ainakin terraarioeläinten hyvinvoinnin takaamisena. Eli ovat tarkkoja ja kalibrointi on helppoa. Hinta oli jotain 12,90e.

[toni]

Useista matelijoiden terraario vermeistöä myyvistä eläinkaupoista löytyy mm.exoterran kosteusmittareita.

Pieniä tulitikkuaskin kokoisia pyöreitä ja ah! patterittoman manuaalisia.
Ja varmasti yhtä toimitavarmoja,jotta kalliit elukat pysyvät hengissä...
Hinta keikkuu suunnilleen 5e:n paikkeilla.