Jousi

[Tuomo]

Onneksi olkoon!

Lisäinfoa: http://www.ffaa.fi/
Tulokset täällä: http://ebhc2010.typo3server.net/en/teilnehmer/online-resultate/

Ja nyt kaivattaisiinkin lisätietoa itse melkein-mestarilta! Eli, kisaraporttia, välineet, kuvia, tms. mielenkiintoista. Erityisesti, ampuiko kukaan HB-luokassa nuolihyllyllisellä jousella? Säännöissähän ei erikseen kielletä nuolihyllyä, jos sellainen on jossakin "historiallisessa" jousessa ollut käytössä.

[Ari Rantala]

Eikä sovi unohtaa, että Annika ampui naisissa toiseksi eikä myöskään, että Tapsa nousi hienosti sijalta 14 kuudenneksi. Se on vaativissa maastoissa yli 70v äijältä melkoinen suoritus. Mara oli 18 ja Olli 34.

[M.Reinikainen]

Onnittulut kaikille!!

[Väiski 480]

Kiitoskiitos!

Oli hieno tapahtuma kaikenkaikkiaan, paikalla n. 1200 jousiampujaa!!!!
Asuttiin pikku kulässä alppilaaksossa ja päivisin sitten ampumaan vuorten juurille, eli paljon ylä-ja alamäkiä. Kelitkin suosivat; oli luvattu sateita koko viikoksi mutta kolme ekaa päivää oli aurinkoista ja hellelukemat. Torstaina sitten tuli pari rankkaa sadekuuroa.

Ammunnan suhteen olen tyytyväinen kahteen ekaan päivään, kahtena seuraavana oli paska fiilis ampua, olis tulokset voinu olla vieläkin parempia, nyt jäivät ihan OK-tasolle.

Välineistä sen verran, että kuulin huhuja hyllyllisistä jousista jotka olivat läpäisseet tarkastuksen. Itse en sellaisia nähnyt, ainakaan historialuokassa. Jousen historiallisuuden todistaminen jätettiin kokonaan ampujan vastuulle. Meikäläisen bambuselätettyä bulletwoodijoustakin vastaan meinattiin tehdä protesti, mutta se sitten kuitenkin keskustelujen jälkeen hylättiin. Menee aivan turhaksi pelleilyksi tämä homma... Vasteden pysyttelen tiukasia selffareissa tai vaihdan LB-luokkaan kunnes sääntöjen rustaajat saavat järkeä kalloon. Sääntömuutoksia pitäisi liitolle ehdottaa.

Toi meikäläisen pronssikin oli pariin otteeseen vaakalaudalla. Netin mukaan kaikki oli hyvin. Kun sitten tultiin päättäjäisiin mulle kerrottiin, ettei vieläkään tiedetty kumpi meistä saa pronssia. Sitten hirveiden säätöjen ja Maran keskustelujen järjestäjien ja isojen herrojen kautta tultiin siihen tulokseen, että pronssi jeataan. Tämä tuntui olevan mieluisin ratkaisu myös Schmittin Frankille, joka seisoi samalla palkintopallilla meikäläisen kanssa.

Laittelen kuvia kunhan ehdin siirtää niitä koneelle.

V.

[Väiski 480]

Kuvia

[Väiski 480]

Lisää

[Väiski 480]

Ja vielä

[Juri]

Hyvä väiski!!!

[Tuomo]

Kerrohan Väiski vielä jotain omista ja muiden välineistä, millaista kamaa HB-luokassa maailmalla liikkuu?

[Väiski 480]

No toi kuvassa näkyvä on se sama löysä ritsa jolla mä ammuin kaks vuotta sitten kultaa Virossa samoissa kisoissa. Kuten jo tuli mainittua bambuselätetty bulletwood. Bambu K-raudasta, bulletti sitä joskus kauan sitten löydettyä halpaa lankkua puukeskuksesta. Jousen totaalihinta liimat jänteet ja öljy mukaanlaskettuna n. 9 € (tommosia ilmeitä on näkyny kun mä vastasin kysymykseen:paljonko makso?)

Vajaa tuuman levynen kahvasta koko matkalta taipuva tikku, tipit 8x8 mm. 62" on pituutta. Mun kyylispäisellä 2" vajaalla vedolla (~24") paunoja n.33, täydellä vedolla lähenee 40:ää. Jänne 8 säikeinen D-75. Jousi heittää 350 gr nuolta yhtä vikkelään kun mun 40# hikkoriselkänen bulletti (siis tolla vajaalla vedolla). En ole kellottanu paljonko tulee fps:sää mut kevyemmällä pituusnuolella olen ampunu kuralassa reilut 180m.

Kyllähän muoailmalla monenlaista jousta näky. Suurin osa ampu kuitenkin osageflättärillä jossa oli recurvit. Selffarit on kovassa huudossa. Yhden marjakuusilonkkarin näin, pari bambulaminaattia ja oli siel joitakin Grozerin valmistamia ratsujousiakin. Kaapelijännejousikin sattu kerran silmään.

V.

[Simo Hankaniemi]

Onnittelut Väiskille! Varmasti mieleen jäävä kilpailu.

Niissä säännöissä on muistaakseni ollut joitakin kummallisuuksia ja epäloogisuuksia. Ilmeisesti säännöt on laadittu "ylhäältä päin" kuulematta alan harrastajia. Eli tyypit, jotka eivät edes harrasta historiallisia/esihistoriallisia jousia laativat säännöt näillä välineillä kilpailemista varten.

Sääntönikkareiden epävarmuutta tehtävästään kuvastaa se, että jousen historiallisuus on ampujan todistustaakkana. Kyllä organisaattoreilla pitäisi olla tiedossa, mitkä jouset ovat historiallisia ja mitkä eivät, ilman että asiassa ryhdytään tekemään historiantutkimusta kilpailutapahtumassa. On varsin yksinkertainen tehtävä määritellä historialliset jousimallit, jos ja kun periaatteena on ampua yleisesti käytössä olleilla malleilla. Tarkoituksena tuskin voi olla metsästää erilaisia anomalioita ja tuoda niitä dokumenttipapereiden kanssa kilpailuun.

[Väiski 480]

Juttelin sen tyypin kanssa joka halus tehdä protestin juuri näistä historiallisista todisteista. Hänenkin mielestä sillä ei ole mitään käytännön väliä jos materiaaleja vähän vekslataan, esim ELB:in voi hyvinkin selättää jollain puulajilla, jota engelsmannit eivät itse tunteneet tai käyttäneet.

Mutta tämä todistusosa kun itselle oli jäänyt aika häilyväksi, kun säännöissä ei sen erityisemmin määritellä minkälainen sen kuuluu olla. No tämä tyyppi tokaisi vakavissaan, että käy museossa etsi sieltä jousi josta on jotain historiallista sepitystä ja tee kopio. Tää on mun itseni mielestä lapsellista touhua. Varmaankin lähes 99,99999...% kaikista koskaan tehdyistä puujousista on mädäntynyt ajan mittaan. Kyllähän ennenvanhaankin on ollut kaikenlaisia Ari Rantaloita jotka on kokeillu jotain uutta, kaikki kunnia Arille Kuka sen tietää jos joku muinainen jousentekijä olisi keksinyt laittaa ELB:iin bambuselän? (Tämä nimenomaan oli protestin aihe, bambuselkäinen puujosi)

Toi todistamisen jättäminen ampujan vastuule toki helpottaa liiton hommia, jousimalleja kun valtavasti ja materiaalit ovat vaihtelevat. Jos kaikista kerättäisiin kirja sitä tuskin koskaan saataisiin valmiiksi. Ihmetyttää kuitenkin, että on laadittu säännöt jotka väistämättä johtavat hankaluuksiin.

Meikäläisen mielestä Kuralan kisojen säännöt ovat hyvät, ei nipottelua pikkutarkoista asioista (paitsi muovinokeista, jotka muuten säästävät aikaa, vaivaa ja nuolia ) Ja säännöt ovat yhteensopivat maastojousiampuijain liiton kanssa, kaikki mukaan ampumaan kisoja! Suomessa ei nipoteta näistä pikkutarkoista asioista.


Tietääkö joku kauanko Kuralan säännöt ovat olleet olemassa ja kauanko niitä hiottiin ja muuteltiin ensimmäisen version jälkeen?

HB-luokka maastojousiampujain liitossa on vielä lastenkengissä ja kehitystä varmaankin syntyy.

V.

[Simo Hankaniemi]

Bambuselkäisiä jousia on tehty Japanissa ainakin 900 vuotta ja Kiinassa varmaan vielä paljon kauemmin. Joten ei bambuselässä mitään valittamisen aihetta pitäisi olla.

Olin Kuralan kisoissa ensimmäisen kerran 1993, enkä enää muista, oliko silloin juuri minkäänlaisia sääntöjä. Silloin kisassa oli vain 9 osanottajaa. Primitiiviasekisa oli ollut kai kahtena edellisenäkin vuonna, joiden käytännöstä minulla ei ole tietoa. Mutta 1994 oli jo hyvin nykyisen kaltaiset säännöt, jotka olivat lähinnä minun muotoilemiani. Varsien osalta ehdot olivat sikäli tiukemmat, että hyväksyttiin vain itse tehdyt tai bambuvarret. Ostovarret, tai 8 mm mäntyrima eivät siis tulleet kysymykseen. Myöhemmin tässä annettiin periksi, kun monet uudet tulokkaat tekivät vain rimavarsia ja se helpotti uusien tuloa lajin pariin.

Toinen laajempi keskustelu säännöistä oli niihin aikoihin, kun yhdistys perustettiin eli 1997. Muistan, että ainakin Hietalan Mikon kanssa sääntöjä pohdittiin pitkään ja saattoi siinä olla muitakin kokkeja. Perusidea oli se, että muotoillaan hyväksyttävä minimitaso. Toisaalta haluttiin antaa mahdollisimman paljon köyttä, jotta osanottajamäärä ei jäisi liian pieneksi. Siksi hyväksyttiin mm. keinokuitujänteet.

Välineitä koskevia sääntöjä ei ole tarvinnut muutella po. ajan jälkeen. Kukaan "Turun koulukunnan" kasvatti ei ole ehdottanut muovinokkeja tai nuolihyllyjä. Koska primitiivijousiammuntaan tullaan useimmiten jonkin historiallisen kiinnostuksen kautta, niin yleensä jokainen haluaa nuolensa suunnilleen historiallisesti oikeanlaisena.

Kisojen pistelaskusta on joskus ollut keskustelua ja sitä on vähän muutettu lähinnä siksi, kun osanottajamäärä jossain vaiheessa kasvoi oleellisesti, tarvittiin enemmän pisteitä erottamaan ampujat eri sijoituksille. Aluksi jokainen osuma antoi vain yhden pisteen, myöhemmin lisättiin 3 p. antava vitaalialue.

SJML:n kisoissa ideologiana on pyrkiä matkimaan metsästystilannetta ja piste annetaan vain vitaalialueesta. Meillä ideologiana on ollut, että kisassa ei leikitä metsästystä. Maalit ovat enimmäkseen eläinmaaleja, koska niiden ampuminen on mielenkiintoista, mutta kyse on ampumakilpailusta, ei metsästyksen simulaatiosta tai harjoittelusta. Siksi kutakin maalia ammutaan 3 kertaa ja pisteitä annetaan muustakin kuin vitaaliosumasta. Olen pitänyt sitä psykologisesti tärkeänä, että jokainen osuma palkitsee ampujaa ainakin yhdellä pisteellä.

Koska kyse ei ole metsästysharjoittelusta, niin eläinmaalit ovat joskus "epärealistisen" pitkillä etäisyyksillä. Tällä on haluttu tehdä radasta mielenkiintoisempi ja haastavampi. Toki useimmiten maali on melko luonnollisen ampumamatkan päässä.

Historiallisen ja kulttuurisen perusteen vuoksi meillä on myös käytetty ihmisfiguureita maaleina, mikä närästää joitakin maaliammunta-pohjalta ponnistavia salaatteja syöviä keski-ikäisiä miehiä. Kukaan nainen tai nuori ei ole asiasta koskaan kitissyt. Primitiivijousiammunta on aina ollut myös taisteluammuntaa.

Hieman kädenvääntöä on parin naisen kesken ollut siitä, pitäisikö naisilla olla oma sarjansa. Yksi nainen vaatii ja toinen vastustaa. Mitään käytännön perustetta erityiselle naisten sarjalle ei ole, sillä kuten minäkin olen kilpailun ulkopuolella käytännössä todistanut, 20-paunainen jousi riittää kaikilla rasteilla, jos nuolet sopivat jouseen.

[Rakonczay]

Uusista sääntöesityksistä, joista äänestetään ensi elokuussa Saksassa vähän ennakkotietoa:
- HB-sarjaan on ehdotettu hylly tai nuolitelinekieltoa, "lauseella: kun ei niitä ole ollut ennen 1900-vuotta" tätä kuitenkaan todistamatta. Nahkakahvan päältä saa kai kuitenkin ampua?

- HB-sarjaan esitettiin myös juniori ja ikämiessarjoja

- yhdessä toisessa esityksessä esitettiin että ikämiehissä ja junnuissa ei erotella miehiä ja naisia omiin sarjoihin koska niitä on niin vähän.

- hulluin esitys oli että lähimmän ammuntamatkan 20 jaardin takara siirrettäisiin 35 jaardiin koska taljat ampuu liian pientä nippua ja nuolet hajoo. Suomen esitys on että taljoille tehdään pienempi taulu ja siihen 2 osumaympyrää.

- Liimauksesta oli joku esitys jossa taas kerran painotettiin vain modernien liimojen käyttöä..

Suomen kannasta näihin asioihin päättää liiton hallitus, jota voi tietenkin opastaa päätöksen teossa.

[Väiski 480]

Simo: Tämä kaveri josta puhun on nimeltään Konrad Vögele, ilmeisesti kohtuu tunnettu puujousten rakentaja ja myyjä Saksan maalla. Jos siis nyt joku sai käsityksen, että haluaisin haukkua kaveria niin olet väärässä.

Noniin, Konradin mukaan aasiassa on kyllä tehty bambujousia, mutta ei pelkällä selällä. Hänen mukaan bambuselätetyssä jousessa on aina myös ollut bambuvatsa.

Ja Ranelle; tän sääntökeskustelun vois varmaankin siirtää FFAA:n foorumille, varmaankin ajankohtaisempi siellä.

Kaikki mukaan ampuman FFAA:n kisoja!

V.

[Simo Hankaniemi]

[Tuukka Kumpulainen]

Korekawan jousi Honshun pohjoiskärjestä on liimattu kahdesta bambuslaissista, vatsa ja selkä siis bambua. Ikää 4500 vuotta.

[Simo Hankaniemi]

Japanilaisten jousimallien evoluutio

1. Esihistoriallinen aika, jousityypin nimi Maruki (yksipuinen jousi).

2. Noin 800 - 900, jousityyppinä Fusetake (puujousi, jossa bambuselkä).

3. Noin 1100, jousityyppi Sanmaiuchi (puinen ydin, selkä ja vatsa bambua).

4. Noin 1300 - 1400, jousityyppi Shihochiku (puinen ydin, ympärillä bambua).

Tästä ajasta eteenpäin jousessa oli bambuselkä ja -vatsa, kyljet puuta ja sisällä kolme tai useampia puusuikaleita. Suikaleiden määrä lisääntyi ajan kuluessa.