Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Minun tapa tehdä jänne

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Oheisvarusteet
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Vaeltaja Ate



Liittynyt: 15 Hei 2009
Viestejä: 75
Paikkakunta: Joensuu

LähetäLähetetty: 08.11.2010 13:28    Viestin aihe: Minun tapa tehdä jänne Vastaa lainaamalla viestiä

Tässä on minun tapa tehdä jänne pellavalangasta.

Päätin laittaa tämän tänne koska monista jänteentekoneuvoista
on vähän vaikea saada selvää. (Ja ehkäpä tästä on hyötyä jollekin.)

Toinen syy on se että kuulen mielelläni kommentteja ja neuvoja
(joita epäilemättä saan Wink

Aiemmin olen tehnyt 14 lankaisia jotka nekin on kestäneet 45-50#
jousessa kohtuullisen pitkän ajan. Nyt päätin tehdä 16 langasta.

Näissä on silmukat molemmissa päissä vaikka se vähän työläämpää
onkin, mutta onpahan siistin näköinen.

Aikaa tekemiseen meni 1,5 h.



jänne 1.JPG
 Description:
 Filesize:  38.58 KB
 Viewed:  8497 Time(s)

jänne 1.JPG



jänne 2.JPG
 Description:
 Filesize:  36.97 KB
 Viewed:  8497 Time(s)

jänne 2.JPG



jänne 3.JPG
 Description:
 Filesize:  54.08 KB
 Viewed:  8497 Time(s)

jänne 3.JPG


Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Hannu



Liittynyt: 28 Maa 2009
Viestejä: 126
Paikkakunta: Jkl

LähetäLähetetty: 08.11.2010 18:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

No sehän onnistui helposti. Täytyypä kokeilla, josko tuollaisen onnistuisi dacronista tekemään. Smile

Itse olen flemish-jänteen opetellut, on hiukan erilainen tekniikka.

Turkkilaiseen ja unkarilaisjouseen tuollainen endless-loop jänne sopinee flemishiä paremmin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 08.11.2010 20:11    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ihan asiallinen "päättymätön" jänne. Näinhän sekin sujuu ilman ihme härveleitä.
Kaupallinen metalli/muovi-nokinpaikka vain harmillisesti häiritsee kaunista kokonaisuutta. Senkin voi nätisti tehdä samasta langasta http://www.brokenaxe.ca/diy/ton/tie.html.
Laitan solmukerroksia vaan kaksi päällekkäin ja kiepsautan liiman kanssa päät sulavasti muun mötikän ympärille. Homman etu on keveyden ja hinnan lisäksi siinä että se on myös säädettävä. Keskipunoksen jengoja myöten napakalla otteella pyörittämällä nokin paikka liikkuu ylös tai alas. Täytyy vaan vetää solmut tosi tiukalle, ettei lähde liikkumaan itsekseen.

Itse olen mieltynyt enemmän "Flemish" malliin. Mutta pellavaisena se on aika työteliäs, koska solmupää täytyy vahvistaa lisälangoilla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 08.11.2010 20:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Höh, linkki ei toiminut.
http://www.brokenaxe.ca/diy/diy.html
Alavalikosta löytyy "Tied on string nocks".
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jousipata



Liittynyt: 22 Syy 2008
Viestejä: 862
Paikkakunta: hels.. lappi,keskiyläperä

LähetäLähetetty: 09.11.2010 00:40    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Eikö pronssi-/rautakaudella ole voitu tehdä myös metallisia nokinpaikkoja? Ei sillä ettäkö pitäisi tai olisi parempi, mutta mahdollisena argeologisena asiana. Kevyempi on tietenkin parempi tuollaisessakin kohdassa, nopeampi.

On tuossa opettelemista monen muun jousiasian ohella, jos itse aikoo tehdä jänteenkin.

_________________
tzoinnngggg...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 09.11.2010 17:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

jousipata kirjoitti:
Eikö pronssi-/rautakaudella ole voitu tehdä myös metallisia nokinpaikkoja?

En ole ainakaan kuullut pronssi- tai rautakautisista nokinpaikkalöydöistä. Eipä varmaan ole mitään sellaiseen viittaavia narunpätkiäkään löytynyt, eikä edes jänteitä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 11.11.2010 01:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tästä on kai moneenkin kertaan jo ollut puhetta, mutta merkityt nokinpaikat ja kantavat nuolihyllyt eivät kuulu primitiivijousiin. Jänteestä ja raakanahasta tehdyissä jänteissä ei ole edes suojapunosta. En myöskään muista nähneeni esim. Amazonin jousten kasvikuitujänteissä koskaan suojapunoksia.

Merkitty nokinpaikka ei taida hyödyttää mitään, ellei ole kantavaa nuolihyllyä. Nämä tulivat laajemmin muotiin joskus 1930-luvulla.

Monet nykyiset jousentekijät lainaavat "moderneihin primitiivijousiin" piirteitä joko taljajousista tai lasikuituajan vastakaarijousista. Näitä piirteitä ovat mm. kantava nuolihylly, merkitty nokinpaikka, jänteen äänenvaimentimet, kaksiväriset jänteet, ns. päättymätön jänne, liimatut vahvikkeet jousen selkäpuolella nokeissa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
jkekoni



Liittynyt: 01 Tam 2005
Viestejä: 2834
Paikkakunta: Espoo

LähetäLähetetty: 11.11.2010 12:44    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kylmätaottua kuparia käytettiin jo kivikaudella.

Käsitääkseni jänteitä ei ole juurikaan säilynyt ja modernit kivikautiset, kuten pohjoisamerikan intiaanit ja andamaanit jne eivät ilmeisesti ole moisia tunnetusti käyttäneet.

Nokinpaikan tekisi aika näppärästi varmaan jänteestä ja luonnonliimasta, ei siihen tarvitsisi metallia käyttää.

Ottaen huomioon tollaisen helppouden valmistaa ja kivikauden pituuden pitäisin huomattavan erikoislaatuisena, ettei tällaista olisi kukaan koskaan kokeillut. Todennäköisesti keksintö ei vain ole ollut niin mullistava sinänsä, että se olisi kestänyt "test of time":n.

Eli jos haluaa keksiä itselleen kivikautisen heimon, joka käytti puisia taljajousia, niin mikäs siinä. Jos oikein innostuu, niin voi kirjoittaa kirjankin heimon metsästystavoista , uskonnosta jne... Wink
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Ari Rantala



Liittynyt: 23 Lok 2007
Viestejä: 3636
Paikkakunta: Nokia

LähetäLähetetty: 11.11.2010 13:57    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Merkitty nokinpaikka ei taida hyödyttää mitään, ellei ole kantavaa nuolihyllyä.


Nokinpaikan historiallisuuteen en osaa sanoa mitään...mutta hyötyä siitä on vaikka ei olisikaan hyllyä. Yksi muuttuja tähtäys- ja laukaisutapahtumassa vähemmän. Hyöty tietysti edellyttää pokakäden ankkurointia tarkasti aina samaan paikkaan.

_________________
I sometimes think that God in creating man somewhat overestimated his ability.
-Oscar Wilde-
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 11.11.2010 15:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Voihan sen nokinpaikan asettaa ihan kelvollisesti silmälläkin, minusta on kuitenkin mukavaa kun sitä ei tarvitse miettiä joka nuolen kohdalla erikseen. Tuntoaistilla vaan vikkelästi aina samaan parhaaksi testattuun ja merkattuun paikkaan. Vaatii tosiaan sen että myös pokakäsi tulee kahvassa aina samaan kohtaan, mikä ei ole kovin vaikea järjestää.

Liian matala nokinpaikka saa nuolen perän iskemään kättä vasten, liian korkea saa nuolen myöskin lähtemään viistossa asennossa ja vispaamaan peräänsä rauhattomasti ylös ja alas. Nokinpaikan korkeuden vaihtelu saa nuolet lähtemään hyvin erilaisilla nopeuksilla, tällä alkaa olla jo suuria vaikutuksi tarkkuuteen pitkillä matkoilla.
Optimaalisella nokinpaikalla nuoli lähtee suoraan ja nätisti, vain sulat pyyhkäisevät hellästi pokakäden etusormea. Löytyy yleensä parisen milliä suorankulman yläpuolelta, tarkka paikka selviää vain kokeilemalla ja nuolen lentoa tarkkailemalla.

Voi aivan hyvin olla mahdollista ettei kivikaudella kukaan käyttänyt nokinpaikan merkkiä, tai edes ajatellut sellaista tarvitsevansa. Ainakaan todisteita sellaisesta ei ole.
Merkkiin ei yksinkertaisimmillaan muuta tarvita kuin langan pätkä ja solmu.

Mutta vielä takaisin alkuperäiseen aiheeseen.
Ate,
Mitä tarkoitat kohtuullisen pitkällä ajalla minkä jänteesi ovat kestäneet? Mistä paikasta ovat sitten hajonneet? Oletko tehnyt langallesi mitään lujuustestejä?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vaeltaja Ate



Liittynyt: 15 Hei 2009
Viestejä: 75
Paikkakunta: Joensuu

LähetäLähetetty: 11.11.2010 15:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

>Mitä tarkoitat kohtuullisen pitkällä ajalla minkä jänteesi ovat
kestäneet?
>Mistä paikasta ovat sitten hajonneet? Oletko tehnyt langallesi mitään
>lujuustestejä?

Eka jouseni (ja tällä hetkelläkin vielä jäykin) on siinä 45-50# vedosta
riippuen (28-29").

Tämä pellavalanka on kangaskaupasta hankittua, merkkiä tai tyyppiä en
enää muista. Testailin pallavalangan kestävyyttä silloin pari kesää sitten
mutta en muista enää lukemia. Sillä perusteella (ja varmuuskertoimet
huomioiden) kokeilin pari kertaa 12 langalla mutta se katkesi melko pian.

Pari lankaa lisää niin kesti n 1,5 v ajan. En tosin ampunut varmaan
läheskään niin paljon kuin monet täällä. Mielestäni aika oli ok suhteessa
ammuttujen laukausten määrään kun tietää miten kova rasitus
mutamalle ohuelle langalle tulee. Tarkemmin en osaa sanoa.

Useimmiten katkeaminen tapahtuu lavan nokin kohdalta siinä missä
jänteen "puolikkaat" taipuu nokkia vasten vähän ennen kuin ne yhtyvät
yhdeksi.

Uskallan odottaa että tämä uusin 16 langan paksuinen toimii niin että ei
tarvii arvuutella kestämistä. Täytyisi vielä enemmänkin ehkä tarkkailla
sitä että jokainen lanka tulee täsmälleen yhtä tiukalle. Sillä on varmasti
vaikutusta jos yksikin lanka on vähän tiukemmalla kuin muut.


Jouseen laittaessa kierrän jänteeseen muutaman kierroksen kierrettä.

Auvo
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
tuomas



Liittynyt: 10 Mar 2006
Viestejä: 79

LähetäLähetetty: 11.11.2010 18:15    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:

Voi aivan hyvin olla mahdollista ettei kivikaudella kukaan käyttänyt nokinpaikan merkkiä, tai edes ajatellut sellaista tarvitsevansa. Ainakaan todisteita sellaisesta ei ole.
Merkkiin ei yksinkertaisimmillaan muuta tarvita kuin langan pätkä ja solmu.


...tai sitten yksinkertaisimmillaan vähän sisäänajoa, jänteeseen kuin jänteeseen tulee jälki pienen käyttämisen jälkeen. Muovinokeilla ja -jänteillä näkyy selvästi nokin levyinen puristunut kohta keskipunoksessa. Luomujänteeseen tullee lisäksi pientä pörrötystä rispaantumisen johdosta.

Tuomas
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 11.11.2010 19:36    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Simo Hankaniemi kirjoitti:
Tästä on kai moneenkin kertaan jo ollut puhetta, mutta merkityt nokinpaikat ja kantavat nuolihyllyt eivät kuulu primitiivijousiin. Jänteestä ja raakanahasta tehdyissä jänteissä ei ole edes suojapunosta. En myöskään muista nähneeni esim. Amazonin jousten kasvikuitujänteissä koskaan suojapunoksia.


jkekoni kirjoitti:
Ottaen huomioon tollaisen helppouden valmistaa ja kivikauden pituuden pitäisin huomattavan erikoislaatuisena, ettei tällaista olisi kukaan koskaan kokeillut. Todennäköisesti keksintö ei vain ole ollut niin mullistava sinänsä, että se olisi kestänyt "test of time":n.



Vanhassa insinööriargumentissa "jos jokin on mahdollista, on sitä myös kokeiltu" projisoidaan modernin länsimaisen tieteellisen maailmankuvan omaavan ihmisen tapa ajatella kivikautisen ihmisen päähän. Nykymaailmassa innovointi, pellepelottomuus ja käyttöesineiden optimointi ovat itsestäänselvyyksiä, mutta oliko näin ennen muinoin?

Metsästysvälineiden valmistaminen ja käyttö saattoivat muinoin olla tiukan yhteisöllisen kurin piirissä. Jousen jänne tehtiin tietyllä tavalla, eikä siinä ollut mitään kyseenalaistamista. Jänne toimi ja sillä hyvä. Se ei kenties ollut pelkkä kulutushyödyke vaan lujasti perinteeseen ja uskomusmaailmaan sidottu esine. Esihistoriassa voi nähdä eri puolilla maailmaa tolkuttoman pitkiä ajanjaksoja, jolloin jokin esinemuoto ei muuttunut yhtään mihinkään: kymmenet sukupolvet toisensa perään tyytyivät siihen, mitä olivat kasvatettu käyttämään. Nykyihmiselle tämä on mahdoton ajatus. Vastaavasti kysymys, miten ja miksi jousenjänteen voisi tehdä tarkemmin ampuvaksi saattaisi olla kivikautiselle ihmiselle täysin käsittämätön.

Vaikka esihistoriallisia jousenjänteitä on säilynyt harvemmassa kuin kanalla hampaita, on meillä museoissa tuhansia historiallisen ajan jousenjänteitä kaikkialta sieltä, missä jousia käytettiin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vielä 1800 - luvulla. Kyse on satoja kansoja ja kokonaisia mantereita kattavasta aineistosta. Yhdessäkään näistä jänteistä ei tiettävästi ole nokinpaikkaa. Tämä on aika painava argumentti kivikautisten nokinpaikkojen olemattomuudelle.

Simo Hankaniemi kirjoitti:
Merkitty nokinpaikka ei taida hyödyttää mitään, ellei ole kantavaa nuolihyllyä. Nämä tulivat laajemmin muotiin joskus 1930-luvulla.


Ei ikävä kyllä pidä paikkaansa. Nokinpaikka parantaa tarkkuutta, sillä se poistaa nokin paikan vaihtelun eli yhden ison muuttujan ampumasuorituksessa. Aina ilman nokinpaikkaa ampunut ihminen ei voi tätä huomata, sillä ohilaukauksia tulee monista muistakin syistä. Mutta huonoon asentoon jänteellä mennyt nuoli lentää huonosti, vaikka ampumasuoritus olisi muuten virheetön ja välineet myös. Tai kääntäen, hyvistä laukauksista tulee vielä parempia, kun nuoli on jänteellä aina oikealla paikalla.

Kiinteä nuolihylly ei ole ainakaan yhtään merkittävämpi moderni parannus jousessa kuin nokinpaikka. Käsi on melko helppo asettaa kahvalle aina samalla tavalla, eikä hyvään nuolen lentoon muuta tarvita. Nokki voi sen sijaan liikkua nokinpaikattomalla jänteellä vedon aikana, vaikka olisi asetettu jänteelle kuinka tarkasti. Modernit joustotallahyllyt, jotka voidaan tuunata reagoimaan ohi pyyhkäisevään nuoleen just oikealla tavalla ovat oma lukunsa. Voi olla, että luonnonsulkainenkin nuoli ottaa kaikenlaista pientä häiriötä rystysenreunan tai palikkahyllyn yli kolistellessaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 11.11.2010 22:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vaeltaja Ate kirjoitti:
Täytyisi vielä enemmänkin ehkä tarkkailla
sitä että jokainen lanka tulee täsmälleen yhtä tiukalle.

Asian voi järjestää. Kun lanka on ensin kiepitetty kahden pystysuoran naulan väliin, kieppiä voi vielä nykiä kireyden tasaamiseksi. Otat köntti mehiläisvahaa ja hankaa lankoihin reilusti, sitten hankaat nahkalapulla niin että vaha kuumenee ja sulaa, tämä täytyy toistaa pariin kolmeen kertaan koska pellava imee vahaa sisäänsä. Lopulta erilliset langat liistraantuvat kiinni toisiinsa ja pysyvät yhtäläisellä kireydellä.

"Päättymättömässä" jänteessä luuppi on puolet muuta jännettä ohuempi, ilmeisesti tämä tekee siitä osasta sen heikoimman lenkin.
Yksiluuppisessa punotussa flemish-mallissa taas heikoimmille joutuu solmun mutka. Kaksiluuppinen punottu saattaisi olla sekä kestävin että kevyin, mutta on myös ehdottomasti työteliäin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Simo Hankaniemi



Liittynyt: 08 Hei 2004
Viestejä: 4937
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 12.11.2010 03:28    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jousikäsi voi (ehkä) olla millilleen aina samassa paikassa paikalla olevaan maaliin ammuttaessa, mutta sitä primitiivit eivät juurikaan harrastaneet kuin lapsina. Enkä ole kuullut yhdestäkään lapsesta, joka kiinnittäisi huomiota tällaiseen yksityiskohtaan. Primitiivijousissa ei pääsääntöisesti ole edes minkäänlaista kädensijaa, eikä kavennettua keskikohtaa, joten käden asettaminen tarkalleen samaan kohtaan on ympyrän neliöimiseen verrattavissa oleva haaste. Hyvin vaikea kuvitella, että aito primitiivi pähkäilisi tällaisia asioita.

Vaikka käden tauluammunnassa saisi jollain tempulla samaan kohtaan kädensijattomassa jousessa, niin tämä tuskin enää onnistuu metsästyksessä ja sodassa, kun jousikädessä on vielä nippu nuolia ja ampumatilanne voi tulla äkillisesti. Dokumenttifilmejä seuraamalla näkee, että primitiivit ampuvat yleensä aina nopeatempoisesti, ei siinä käsiä tuijotella eikä asetella. Crow-päällikkö Plenty Coups kertoo elämäkerrassaan, että käsiin nimenomaan ei saanut katsoa, nuolen asettamisen jänteelle täytyi tapahtua automaattisesti ja katse ammunnan kohteessa.

Jos on ensin ampunut moderneilla välineillä ja vasta sitten siirtynyt primitivismiin, on luultavasti melkoisia vaikeuksia hyväksyä sitä, että primitiivivälineet ovat sitä mitä ne ovat. Niissä ei ole mitään helpotuksia. Haaste on 100 %, eikä 99%. Tietenkään ei ole pakko mennä ihan sinne saakka, mutta pitää vain tunnustaa, että primisysteemi oli tietynlainen ja oma systeemi on ehkä jotain muuta. Kun primitiivi ei enää ollut tyytyväinen jousensa suorituskykyyn hän ei ryhtynyt keksimään taljaa, vaan meni kauppiaan luo ja osti kiväärin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
patis



Liittynyt: 17 Lok 2010
Viestejä: 288
Paikkakunta: Helsinki

LähetäLähetetty: 22.11.2010 22:45    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Hyvännäköinen jänne. Voisi alkaa omaan unkarilaiseen askartelemaan dacronista samanlaista.

Minkälaisella solmulla tuo jänne on kasassa? Kannattaako solmu pyrkiä sijoittamaan jonkun punoksen alle?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vaeltaja Ate



Liittynyt: 15 Hei 2009
Viestejä: 75
Paikkakunta: Joensuu

LähetäLähetetty: 22.11.2010 23:57    Viestin aihe: Kiitos Vastaa lainaamalla viestiä

Alla olevassa kuvassa on ohjeet siitä miten minä solmut tein.
Tuo päättämissolmu onkin sitten jännä tehdä Wink

Keskipunos, ja päiden lenkkien jälkeen tulevat (jänteen yhdistävät)
punokset kannattaa tehdä samankätisiksi niin että kun jänteeseen
kiertää muutaman kierroksen niin kaikki punokset kiristyvät.
Jos osa on toiseen suuntaan niin käy niin että ne löystyvät.

Alle jäävät langat kannattaa vahata, samoin suojapunoslanka, jo
ennakkoon jotta ne pysyvät paremmin paikoillaan. Päältä levitettynä
jännevaha ei mee helposti läpi ja käy niin että keskipunos liikkuu,
löystyy ja ajelehtii ajanmittaan.

Pellavalangasta pari juttua. Pellavalankaa kannattaa kysellä
erikoisliikkeistä vaikak edes kaikissa ompelutarvikeliikkeissä ei
välttämättä aivinalankaa ole. Jos paikkakunnalla on käsityöasema
niin heiltä kannattaa kysellä.

Pörröisempää rohdin pellavalankaa on tarjolla useammikin mutta
se on tehty lyhemmistä kuiduista. Aivina lanka on tehty
paremmista ja pidemmistä kuiduista, sitä siis. Ja langa pitäisi olla
värjäämätöntä sillä värjäys heikentää pellavaa.


Lankoja on eri paksuisia. Eli montako lankaa jänteeseen tarvii laittaa
rippuu yksittäisen langan paksuudesta. Mulla lopullisen jänteen paksuus
on siinä noin 1,5-1,8 mm.

Auvo



jännelankojen solmut.gif
 Description:
 Filesize:  12.74 KB
 Viewed:  8109 Time(s)

jännelankojen solmut.gif



_________________
"I was just thinking, that of all the trails in this life,
there is one that matters most. It is the trail of a true human being."
(Kicking Bird in the "Dances with wolves")
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 23.11.2010 02:11    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vahvikepunoksen aloitusta ei välttämättä tarvitse vetää jännekimppujen välistä. Kolmen ensimmäisen kierroksen kierroksen jälkeen kiristys ja siinä pysyy, ei lähde enää pyörimään.
Kolme kierrosta pitää, sama juttu pelaa myös nuolen nyörityksessä. Nahkaa ommellessa menee että kolme tikkiä ja kiristys.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
heikki



Liittynyt: 09 Kes 2009
Viestejä: 1178
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 23.11.2010 09:32    Viestin aihe: Re: Kiitos Vastaa lainaamalla viestiä

Vaeltaja Ate kirjoitti:


Pellavalangasta pari juttua. Pellavalankaa kannattaa kysellä
erikoisliikkeistä vaikak edes kaikissa ompelutarvikeliikkeissä ei
välttämättä aivinalankaa ole. Jos paikkakunnalla on käsityöasema
niin heiltä kannattaa kysellä.



Tallinnassa käydessä kannattaa kurkistaa niihin lukuisiin käsityökauppoihin. Itse löysin hyvin lupaavan tuntuista pellavalankaa eri paksuuksina ja sangen halpaan hintaan. Vetolujuuskokeet on kyllä vielä tekemättä, mutta käsituntuma on hyvä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
T. Manner



Liittynyt: 30 Kes 2007
Viestejä: 949
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 23.11.2010 11:58    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Lainaus:
Kolmen ensimmäisen kierroksen kierroksen jälkeen kiristys ja siinä pysyy, ei lähde enää pyörimään.


Vahatun Dacronin päällä on ainakin minulla pyöriskellyt löysäksi vaikka tekisi mitä jos ei aloita tuolla tavalla, jossain vaiheessa taisin lopettaakin noin, ei enää auennut.

TLM

_________________
"Aina ei voi voittaa, toisinaan ei pääse edes tasoihin ja joskus häviäminenkin on mahdotonta."
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Juri



Liittynyt: 20 Lok 2004
Viestejä: 3319
Paikkakunta: Vantaa

LähetäLähetetty: 23.11.2010 14:17    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Valmiiksi vahatun dacroninkin päälle täytyy vielä hangata kunnon nihkeä mehiläisvahakerros. Nykyaikaiset silikonia sisältävät jännevahat ovat punomishommiin aivan liian liukkaita.
Käyhän se tietysti yhtä hyvin noinkin, jänteiden välistä vetämällä, itselläni vaan ei ole tuota pyörimisongelmaa ollut.
Teen ensin sen puolikkaan solmun, sitten kiepautan kolme löysää kierrosta hännän yli, kiristän ja jatkan punomista. Nyppäisen hännän ulos noin seitsemän kierroksen jälkeen, sama määrä riittää myös loppupäässä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Oheisvarusteet Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You can attach files in this forum
You can download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com