Jousi Foorumin päävalikko Jousi
HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
 
 OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 Omat asetuksetOmat asetukset   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Porontaljoja anorakkia varten

 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Materiaalit
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 29.11.2010 11:02    Viestin aihe: Porontaljoja anorakkia varten Vastaa lainaamalla viestiä

Kelpaavatko lattiaturkiksiksi tarkoitetut porontaljat ompelua varten? Esimerkiksi jos haluaisin koostaa niistä anorakin tai muun vastaavan?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 29.11.2010 14:52    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Modernien, synteettisesti tai metallisuoloilla parkittujen porontaljojen nahan kestävyys vaatemateriaalina on ihan olematon minun kokemukseni mukaan. Nahka on paksua ja haurasta, jolloin ompeleet repeävät tosi helposti. Taigalainen poropeski syntyy parhaiten lyhytkarvaisista syysnahoista, joille ei putsausta ja kevyttä pehmitystä lukuun ottamatta ole tehty mitään.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 29.11.2010 16:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuukka Kumpulainen kirjoitti:
Taigalainen poropeski syntyy parhaiten lyhytkarvaisista syysnahoista, joille ei putsausta ja kevyttä pehmitystä lukuun ottamatta ole tehty mitään.


Hyvä tietää. Enolla on tokka, mutta syysnahkoja saaminen voi olla tiukassa. Kuitenkin jostain olisi hienoa saada nahkoja, että pääsisi tätä kaava kokeilemaan!

http://www.archive.org/stream/noicecollectiono22vans



Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 06.12.2010 20:54    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Nuo kaavat kun saisi vielä taljalle, kukin materiaalin eri paikkojen ominaisuuden huomioiden sijoitettuna ja piirrettynä, niin avot.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vaeltaja Ate



Liittynyt: 15 Hei 2009
Viestejä: 75
Paikkakunta: Joensuu

LähetäLähetetty: 15.12.2010 09:33    Viestin aihe: Jännät kaavat Vastaa lainaamalla viestiä

Mielenkiintoinen tuo lähdeteos.

Mikän mahtaa olla idea tuon pitkän hännyksen suhteen. Voisi kuvitella että
noin pitkänä se on jokus tiellä ja että lyhempikin riittäisi suojaamaan
ristiselkää ja takamusta tuulelta.

_________________
"I was just thinking, that of all the trails in this life,
there is one that matters most. It is the trail of a true human being."
(Kicking Bird in the "Dances with wolves")
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti Käy lähettäjän sivustolla
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 15.12.2010 15:30    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Villi veikkaus että liittyisi istumiseen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Smirkelimies



Liittynyt: 15 Tam 2009
Viestejä: 1055
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 15.12.2010 18:48    Viestin aihe: Re: Jännät kaavat Vastaa lainaamalla viestiä

Vaeltaja Ate kirjoitti:
Mielenkiintoinen tuo lähdeteos.
.


Joo, niin on. Sivulla 8 otsikon "Land hunting" alla on juttua jousista ja niillä metsästyksestä. Aika pitkiltä matkoilta on ammuttu isojakin saaliseläimiä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti Lähetä sähköposti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 17.12.2010 15:43    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

"Istoriko-ètnografičeskij atlas Sibiri" (1961) nimisestä kirjasta löytyy mainiosti tietoa Siperian puvuista ja hatuista kaavoineen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 19.12.2010 12:37    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kirjasta vielä sen verran, että vaatteet muuttuvat monimutkaisemmiksi rakenteeltaan mitä pohjoisemmaksi mennään. Esimerkiksi nenetsien turkki koostuu 24:sta, tšuktšien naisten turkki 18:sta, mutta hantien vain seitsemästä osasta. Luulisi, että kylmemmässä ilmastossa saumojen määrä kannattaisi pitää mahdollisimman pienenä. Kaikilla näillä alueilla elää isokokoisia eläimiä joten turkisten koko ei voi olla rajoittava tekijä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
toni



Liittynyt: 31 Jou 2004
Viestejä: 1453
Paikkakunta: aurajoki

LähetäLähetetty: 19.12.2010 13:35    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Luulen että nuo porukat hallitsevat ommeltekniikat niin hyvin että kylmäsiltoja tai vuoto kohtia ei lämpökameralle juurikaan eteen tulisi?

Mutta sellaisia tuli mieleen, että pienemmistä paloista (puhutaan kenties tietyistä paikoista vaatetuksissa?) mahdollistaa taljojen paremman hyötysuhteellisen käytön? (jokapaikkaan kun on omat taljan kohtansa) ja ainakin mahdollistaa lisäliikkuvuutta ja istuvuutta tukevan kaavoituksen.

Muitakin tekijöitä varmasti löytyy, ja nuo omatkin on vain haja mietteitä..
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 29.12.2010 21:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

toni kirjoitti:
Nuo kaavat kun saisi vielä taljalle, kukin materiaalin eri paikkojen ominaisuuden huomioiden sijoitettuna ja piirrettynä, niin avot.


Löysin tälläisen Itkosen "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" -kirjasarjan ensimmäisestä osasta (s. 334):

Lainaus:
Kuva 146. Peskinahkojen leikkaus (Inari): 1 etu-, 2 selkäkappale, 3 hihansuut, 4 sivukairat (etukappaleen kahta puolta), 5 sivukairat (selkäkappaleen k. p.), 6 kaulus, 7 hihat, 8 hihan lisät, 9 helmakairoja (ks. kuvaa 148).

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 31.12.2010 20:09    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Toinen asia mikä ihmetyttää on huputtomat peskit. Samojedikansoilla ja muilla pohjoisen jäämeren kansoilla on huput peskissä, mutta vain pari sataa kilometriä etelään mennessä huput häviävät ja jäljelle jää pieni karvareunus. Tämän tutkimuksen perusteella voisi kuitenkin päätellä, että huppu eristää tehokkaammin kuin hattu ja kaulaliina yhdessä.

Comparison of traditional and manufactured cold weather ensembles
http://www.int-res.com/articles/cr/5/c005p083.pdf
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Iivana



Liittynyt: 09 Mar 2009
Viestejä: 715
Paikkakunta: Pohjoinen

LähetäLähetetty: 01.01.2011 22:21    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Huputtomien peskien ja turkkien kanssa on käytetty erilaisia hupullisia hartiaviittoja mm. luhkaa. Se on tehty joko sarasta, verasta tai turkiksesta.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 01.01.2011 22:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Toinen lukemisen arvoinen tutkimus.

Effect of ancient Inuit fur parka ruffs on facial heat transfer
http://www.int-res.com/articles/cr2004/26/c026p077.pdf
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
austringer



Liittynyt: 03 Jou 2010
Viestejä: 17
Paikkakunta: pohjola

LähetäLähetetty: 09.01.2011 23:24    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuli vain mieleen, että oletko kysynyt inarissa olevasta koulusta. Saamelais-alueen ammatillinen koulutuskeskus SAAKK. Itse opiskelin siellä luontaiselinkeinoja -80-90 lukujen taitteessa. Siellä on myös saamenkäsityölinja, ja tytöt tekevät vanhoilla kaavoilla karvakengistä, puukkoihin. Peskinahat kannattaa tilata nyt, niin voisit ehkä saada ensi talvena oikean poropeskin itsellesi. On muuten lämmin! Itsellä on poron sisna anorakki, ja kun siinä on vuori niin tarkenee "pikku" pakkasilla.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Tuukka Kumpulainen



Liittynyt: 25 Hei 2004
Viestejä: 1566
Paikkakunta: Turku

LähetäLähetetty: 16.01.2011 18:16    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Iivana kirjoitti:
Huputtomien peskien ja turkkien kanssa on käytetty erilaisia hupullisia hartiaviittoja mm. luhkaa. Se on tehty joko sarasta, verasta tai turkiksesta.


Onko tarkempaa tietoa, kuvausta saati lähdettä noille saraluhkille? Kiinnostaisi kovasti tietää enemmän.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Iivana



Liittynyt: 09 Mar 2009
Viestejä: 715
Paikkakunta: Pohjoinen

LähetäLähetetty: 16.01.2011 18:50    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

No ei muuten, mutta emäntä tekee niitä(kin). Minulla on yksi kappale käytössä kun käyn raudoilla taikka ajan puskassa kelkalla niin ei tule lumi niskasta eikä kastu karvalakki. Jotain malleja löytyy varmaan saamenkäsityökirjasta. Näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta siinä luhkassa on melkoinen mitoittaminen että siitä saa istuvan.
_________________
"Hyvä pystykorva on parempi kaveri kuin huono nainen"
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 22.01.2011 22:29    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kolehmainen, A. Ostjakkien puvun valmistus. Kotiseutu 1973: s. 89-91.

[...] Leikkaaminen suoritettiin verinahan puolelta. Selkäpuolen keskiosasta saatiin suurempia vaatekappaleita, selkämyksiä ja rintamuksia. Kaulanahka käytettiin hihojen, päähineiden ja lastenvaatteiden valmistukseen, vatsanahka täytepaloiksi, esim. hihojen kiiloiksi, lastenvaatteiden osiksi sekä paikoiksi. Jaloista otettu nahka oli sopiva jalkineiden valmistukseen. Jalkineiden pohja valmistettiin "kantapään" nahasta, joka oli kestävin, mutta usein otsanahkakin oli sopiva jalkineen pohja-aineeksi. [...]

Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 24.01.2011 19:55    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuukka Kumpulainen kirjoitti:

Onko tarkempaa tietoa, kuvausta saati lähdettä noille saraluhkille? Kiinnostaisi kovasti tietää enemmän.


Itkonen, T. I. 1984. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. WSOY, Helsinki. Sivut 354-355.

[...] Kukkeli eli »lukka» (luhk'kâ < suom. luukko) on ollut utsjokisten ja porolappalaisten jo kauan - ainakin 70 vuotta - tuntema pukine, mutta se on varmaan nuorempi kuin nahkainen sieppuri, jota se nykyään korvaa. Lukka lienee kulkeutunut Ruijan puolelta; se oli keskiajalla Euroopassa yleisesti käytännössä. Lukka oli Lapissa alkuaan miesten pukine, vaikka naisetkin ovat sitä paikoin alkaneet pitää viime vuosina. Lukka tehdään mustasta tai tummansinisestä verasta, joskus sarastakin. Se peittää yläruumiin vyötäröön asti, ja tarvitessa voi sen hupun nostaa yli pään niin, että vain kasvot näkyvät; tavallisesti huppu pidetään kuitekin niskassa. Lukka tehdään 2 kappaleesta; siinä on 2 punaverkatereistä (U. tavallisesti tereetöntä) saumaa, toinen edessä edessä alhaalla kasvoaukkoon, toinen otsalta pään ylitse ja pitkin selkää. Sisäsivulla on rinnan kohdalla raksi, johon keskeltä selkää lähtevät 2 nyöriä solmetaan kiinni. Lukkaa käytetään pyryllä hiihtäessä, mutta varsinaisesti hajaessa, ja sen tarkoituksena on estää peskiä lumettumasta. Nukkuessa tai kovalla pyryllä ajaessa vedetään huppu pään yli ja lakki pannaan sen päälle. Kevättalvella, kun lakki kuumentaa, sopii panna se ahkion keulaan ja pitää päähineenä huppua. Lauhkealla säällä - huhtikuun loppupuolelta alkaen - tulee toimeen peskittäkin, kun on lukka hartioilla; myös syksyn sadesäillä poromies pitää lukkaa. Inarilaiset ovat käyttäneet sitä vuosisadan vaihteesta alkaen; kolttienkin keskuuteen on tämä käytännöllinen vaatekappale leviämässä. [...]
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Mangrove



Liittynyt: 01 Tam 2007
Viestejä: 646

LähetäLähetetty: 13.02.2011 23:31    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

http://books.google.fi/books?id=LqCfiugyCU0C
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Jousi Foorumin päävalikko -> Materiaalit Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Sivu 1 Yht. 1

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
You cannot attach files in this forum
You cannot download files in this forum


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen,
Päivittänyt, Lurttinen www.phpbbsuomi.com