Jousi

[Simo Hankaniemi]

Luin äskettäin artikkelin liittyen Suomen arkeologiaan. Pari tutkijaa osoitti mielestäni melko hyvin, miten Suomen arkeologiassakin on ulkomaisia trendejä seuraillen pyritty puoliväkisin antamaan kuva "pasifistisesta kivikaudesta". Pohjanmaan ns. jätinkirkotkin, jotka jo 1700-luvun lopulla todettiin muinaislinnoituksiksi on myöhemmin yritetty selittää ties millä muilla tavoilla, jopa hylkeenlihan pakastamoiksi ja tietenkin kulttipaikoiksi.

Vienanmeren kalliokuvissa näkyy myös selviä väkivaltaisuuksia, missä otetaan miestä lyhyillä B-profiilisilla jousilla. Nämä kuvat ovat jääneet kansainvälisessäkin tarkastelussa oudon vähälle huomiolle. Yleensä tuodaan esille vain Espanjan vastaavat jousitaistelumaalaukset.

[Vieras]

[Tuukka Kumpulainen]

Lueskelin tuossa Lucas Bridgesin tarinoita Tulimaasta viime vuosisadan alkupuolelta. Bridges syntyi, ensimmäisenä eurooppalaisena, Tierra del Fuegossa lähetyssaarnaajaperheeseen ja käytännössä kasvoi Tulimaan intiaanien keskuudessa silloin kun heitä vielä oli. Tulimaan asukkaita pidettiin tasmanialaisten ohella maailman primitiivisimpänä possena. Aseina olivat laavalasinuolet ja keppijouset, tuli tehtiin kivillä iskemällä, vaatetus oli raakataljoista kyhättyä, ruokana pyökkikäävät ja liha. Vuosisatainen elämä räntäsateessa tissit paljaana, soisessa louhikossa maailman äärilaidalla olisi ihan scifiä jos se ei olisi totta.

Bridgesin kokemukset eivät puolla näkemystä kivikauden rauhallisuudesta. Hänen mukaansa klaanien ja jopa perhekuntien väliset selkkaukset olivat Tulimaassa tavallisia. Niukka-antimisessa ympäristössä väestönkasvu pysyi kurissa verta vuodattamalla. Bridgesin arvion mukaan ylänköjen ona-miehiä kuoli yhtä paljon vihulaisen kurituksessa kuin kaikista muista syistä yhteensä. Ei sillä, että naisia olisi säästetty yllätyshyökkäyksissä.

1900-luvun puolella onatkin olivat päässeet tuliaseiden makuun. Jotain miesten taktisesta osaamisesta kertoo se, että onien harvat kiväärit olivat valkoisilta omistajilta väkivalloin haltuun otettuja. Kuuluisa veteraani Cautempehl, joka ei kertoman mukaan ollut koskaan paennut taistelusta tappamatta vähintään yhtä vihollista, onnistui hankkimaan jousellaan kiväärin jopa vihollisklaaniin kuuluneelta takaa-ajajaltaan. Bridges totesikin turvallisemmaksi olla kantamatta kivääriä Tulimaan ylängöillä, sillä kivääri olisi varmasti viety hengen kylkiäisinä eikä aseesta olisi ollut yllätyshyökkäyksen kohteeksi joutuessa mitään hyötyä.

Onilla oli mielenkiintoinen tapa ratkoa erimielisyyksiä ja kouluttaa nuoria sotureita. Tähän käytettiin erityisiä nuolia, joissa 12 milliä puukärjen takana oli kirsikan kokoinen jännepallo. Näitä ammuttiin nopeaan tahtiin 70 jaardista kohti juoksevaan, parhaansa mukaan väistelevään kokelaaseen. Bridgesin mukaan osumiakin tuli, miesten ihmeellisestä ketteryydestä huolimatta. Puoli tuumaa lihaan painuva bluntti varmasti opetti kunnioittamaan kohti tulevaa nuolta. Tositoimissa miehet suojasivat itseään sysäämällä hylkeennahkaviitan kohti tulevaa nuolta vastaan. Nahalla pystyi torjumaan leikkurikärkisenkin nuolen, jos osasi.

[jkekoni]

Tota samaa treenausmetodia on käytetty länsimaissa miekkalun opettamiseen, eli pistomiekka, jossa on pallokärjen päässä neula opettaa kohteeksi joutuneelle, ettei pidä lopettaa ensimmäiseen osumaan, sillä silloin sinut tappanut vihollinen voi vielä kävellä pois. Jos jatkaa, niin vihollinen helposti jakaa kohtalon.

[Simo Hankaniemi]

Kiinnostavia juttuja! Olen lukenut pari kirjaa Tulimaahan liittyen, mutta alueen intiaanien elämänmuoto on kuitenkin jäänyt aika vähille yksityiskohdille. Guanakon nahkaisia viittojahan siellä käytettiin pääasiallisena vaatteena ja laavuja oli samasta nahasta. Kiinteämmät asunnot näyttävät valokuvissa suomalaisilta "pistekodilta", eli sekalaisesta puutavarasta kootuilta kartiomaisilta asumuksilta.

Tulimaan porukoille kävi vähän samalla tavalla kuin Kalifornian intiaaneille 1800-luvun lopulla, eli heidät tapettiin käytännössä sukupuuttoon. Tulimaassa teurastus jatkui vielä 1900-luvun alkuvuosina. Intiaanien maille tulleet lammasfarmarit tekivät tuhoa makasiinikivääreillä.

[Martti Auer]

[Tuukka Kumpulainen]

[Simo Hankaniemi]

[jkekoni]

[Tuukka Kumpulainen]

Selvää on, että viimeistelysiivous tehtiin pulttilukkoa räpläämällä. Mutta jos taudit eivät olisi tappaneet suurinta osaa taistelu- (ja lisääntymis-)kykyisistä tulimaalaisista, olisivat lammasfarmarien olot olleet todella tukalat ja täystuho vähintään viivästynyt reilusti. Ei mennyt kauaa Fuegian tyhjennyksestä kun asenteet villi-ihmisten lahtaamista kohtaan alkoivat muuttua.

Tulimaan alkuperäisväestö oli hionut taistelutaitonsa paikallisiin, kovasti hankaliin oloihin sopiviksi ja käytti väijytystä ja yllätyshyökkäystä aina kun mahdollista. Kivien ja pensaiden takaa "tyhjästä" lentävä nuoliparvi kerta toisensa jälkeen olisi varmaan hyydyttänyt farmarit ja mainarit makasiinikivääreineenkin.

Darwin kuvaa Tulimaan maasto-oloja: "Synkkää, kylmää ja märkää kaikkialla...laaksot ovat täysin tuulenkaatamien, jättimäisten puunrunkojen linnoittamia...kulku pysähtyy vähän väliä, kun uppoaa polvia myöten lahoon puuhun."

Kapteeni Cookin kasvitieteellinen retkikunta joutui todelliseen pulaan kun päiväretkeksi tarkoitettu ekskursio ryteikköön vain kuusi kilometriä laivasta muuttui kahden vuorokauden eloonjäämiskamppailuksi. Kaksi miestä kuoli, yksi oli kuolemansairas ja neljäs sai kohtauksia ennen kuin porukka raahautui takaisin rantaan.

1900-luvun alussa Tulimaata tutkineen maantieteilijä Furlongin mukaan Tulimaan rinteiltä ei löydy kovaa jalansijaa. Alla on puoli metriä joko sammalta, lahopuuta tai suota, ylempänä lumi. Paikoin rinteillä kasvaa niin vahva ja tiheä pensaikko että jokainen askel on raivattava kirveellä. Trooppista Afrikkaakin kolunnut Furlong eteni Tulimaassa "kolmessa päivässä kovinta matkantekoa koskaan" 40 kilometriä kantajineen.

[Dan The Master]

Kirjotin aiheesta esseen historian kokeeseen. Kiitos toverit innoituksesta. Valitettavasti 4/6 tuli vain koska en ole mikään hääppönen kirjottaja.

[Simo Hankaniemi]

[Touko Sandström]

Luin tuossa jonkin aikaa sitten John Keeganin 'Sodankäynnin historia' -nimisen opuksen, ja siinä oli samankaltaisia huomioita. Yksi mielenkiintoinen pointti tosin oli se, ettei kivikaudella/kivikautiset heimot (Keegan käyttää esimerkkeinä Etelä-Amerikan intiaaneja ja joitakin polynesialaisia kansoja) juuri käyty valloitussotia, vaan väkivalta oli usein enemmänkin rituaalinomaista. Juuri heimokuntien tai suurperheiden välienselvittelyä, jossa useinkaan ei ollut montaa kuolonuhria. Hänen mukaansa varsinainen tuhosota, missä suuri osa vastustajan joukoista pyrittiin tappamaan, on alkanut Euroopassa vasta kreikkalaisen sivilisaation myötä. Käsittääkseni Keeganin tarkoitus olikin purkaa Clausewitzilaista myyttiä sodasta politiikan jatkeena esihistoriallisella ajalla.

[Simo Hankaniemi]

[Risto Rautiainen]

[Simo Hankaniemi]

[Tuukka Kumpulainen]

Öffnetin luola Etelä-Saksassa on esimerkki kivikautisesta joukkotuhosta vanhalla mantereella. Luolaan on kuopattu 8000 vuotta sitten 38 naista ja lasta. Joka raadossa on muiden väkivallan merkkien ohella skalpeerauksen jäljet kallossa. Joku on tullut ja tuhonnut kokonaisen yhteisön (miehet missä?), lähtenyt voitonmerkit mukanaan.

[Simo Hankaniemi]

[jkekoni]

Niin tai ne miehet tapattiin taiselukentällä muualla.

Joku taisi yrittää tosissan väitää että europpalaiset olivat lukeneet skalpeerauksesta jostain historian kirjasta ja opettaneet intiaaneille. Nykyään tätä ei kai enää tosissa väitetä, vaan että eurooppalaiset oppivat inkkareilta ja opettivat eteenpäin toisille inkkareille.

[Tuukka Kumpulainen]

Ruotsissa muinais-DNA on osoittanut, että sikäläiset metsästäjä-keräilijät eivät siirtyneet maanviljelijöiksi vaan maanviljelijät siirtyivät metsästäjä-keräilijöiden maita viljelemään. Jo vanhentuneeksi luullut migraatioteoriat nostavat taas päätään. Murroskauteen liittyvät arkeologiset todisteet tukevat näkemyksiä siitä, että agraarimigraatio oli monin paikoin kaikkea muuta kuin rauhanomainen prosessi.

Jungfernhöhlestä, Baijerista on paljastunut noin 7000 vuoden takainen metsästäjä-keräilijöiden joukkosurma, jonka toimeenpanijana olivat ilmeisesti Keski-Euroopan varhaiset maanviljelijät, nauhakeraamikot. Lähellä nauhakeraamista asuinpaikkaa sijaitseva surmapaikka on maanviljelyyn sopimatonta aluetta, jollaisilla metsästäjä-keräilijöiden tiedetään eläneen vielä tuolloin. Paikalta löytyi 40 ihmisen jäänteet. Joukossa oli aikuisia, teinejä, lapsia ja vauvoja, nähtävästi kokonainen yhteisö.

Aikuisten ja teinien pitkät raajaluut oli halottu ja kallot puhkottu ilmeisesti kannibalismitarkoituksissa, mutta vauvojen luihin ei ollut kajottu. Erikoista on, että paikalta löytyi vain 20 kalloa, puolet päistä oli siis kuljetettu muualle. Säilyneistä kalloista oli irrotettu etu- ja kulmahampaat joko juuri ennen tai jälkeen uhrien kuoleman. Nujerrettujen aboriginaalien suista oli revitty yhteensä satoja hampaita, todennäköisesti voitonmerkeiksi. Jungernhöhlen vainajat liittyvät ilmeisesti samaan väestönryhmään kuin yllä siteeratut Öffnetin joukkosurman uhrit. Etnistä puhdistusta kivikauden malliin?

[pyssymies]

[jousipata]

voidaan sanoa, että heimo, yhteisö, kylä, valtio tai liittouma mikäli luottaisi pelkästään rauhansopimukseen tai hyökkäämättömyys- sellaiseen - ja lopettaisi kaikenlaisen varautumisen sotaan, sekä heittäisi kaikki aseet romikseen - on käytännössä tuhoon tuominnut itsensä. tämähän on historiassa nähty monta kertaa.