|
Jousi HTML-kopio vanhasta keskustelualueesta
|
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
heikki
Liittynyt: 09 Kes 2009 Viestejä: 1178 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 26.04.2011 10:21 Viestin aihe: Tuomipihlajajousen poikkileikkaus |
|
|
Eipä löytynyt aiemmistya ketjuista selvää kantaa, joten kysytäänpä ihan asiasta tehden.
Sain kaverin pihasta pari kivantuntuista tuomipihlajakeppiä, läpimitta jotain 35 mm max. Ennen kuin veistelen niitä kuivumiskuntoon, olisi hyvä tietää, mikä on suositeltava poikkileikkaus. Litteä, pyöreähkö, puikko...? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuomo
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 2220 Paikkakunta: Hausjärvi
|
Lähetetty: 26.04.2011 10:42 Viestin aihe: |
|
|
Selkään älä koske, muuten sitten ihan oman maun mukaan. Tuomipihlaja on yksi niistä lajeista, joka "kestää mitä vain".
Kuivauksesta, en tiedä, onko olemassa suorasyistä tuomipihlajaa, joten jos veistelet sen nyt muotoonsa, on lopputuloksena mitä luultavimmin ainekset potkuriin. Ja jos jätät veistelemättä, saat halkeilleen kepukan... Itse olen veistellyt aihiot pikkuhiljaa, kuivumisen edetessä jo heti propelliksi, mutta toiseen suuntaan. Toisin sanoen, tavoitteena on, että aihio "oikenee" kuivuessaan. Tämä ei nyt tietenkään ole aivan optimaalinen tilanne syykulun kannalta mutta parempi kuin kiero aihio, jonka suoristaminen on hyvin hankalaa, kiertymää kun voi olla 45 astettakin parin metrin matkalla.
Helpointa on kai veistellä sen verran, ettei aihio halkeile pahasti mutta siten, että siihen jää työstövaraa kierteisyyden oikaisemiseksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 26.04.2011 13:16 Viestin aihe: |
|
|
Olisiko helpompaa laittaa muottiin kuivumaan ja oikenemaan?
Kierteisyyden oikaisu veistämällä on mielestäni vähän kuin tallin oven sulkeminen hevosen jo karattua. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
pyssymies
Liittynyt: 19 Jou 2008 Viestejä: 808 Paikkakunta: Ikaalinen
|
Lähetetty: 26.04.2011 16:24 Viestin aihe: |
|
|
Yhdelle tuomipihlajakepille (paksuus n. 50 millimetriä) tein taannoin seuraavanlaisesti:
1. Kaadoin (se oli lokakuun loppua)
2. Jätin työstövaraa päihin (saatoin laittaa liimaakin, en muista) ja annoin olla ihan kapulana ensin liiterissä ja sitten ullakon rapussa muutaman viikon (se oli kyllä syksyä, joten ilmankosteus oli eri luokkaa kuin nyt).
3. Kapula oli suht. suorasyinen (tarkistin jo kaatovaiheessa puukonkärjellä), joskin ns. aaltosyinen, joten halkaisin sen vannesahalla.
4. Otin sisälle kuivamaan, mutta pidin vielä kuoren päällä.
5. Rapsuttelin ehkä viikon päästä kuoren pois.
6. Annoin kuivaa pari kuukautta ja veistelin välillä ohuemmaksi. Kuivui hämmentävän hitaasti. Ei kieroillut.
7. Huolellisen kuivauksen jälkeen tein hätäisesti tilleröidyn jousen, joka toimi aikansa, ja joka on edelleen hengissä, mutta en käytä sitä enää.
Viheliäistä puuta työstää kiharaisuutensa takia, mutta kestää mitä vain. Jättäisin vatsan litteäksi, ja Juri taitaa puhua taaskin järkeä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
toni
Liittynyt: 31 Jou 2004 Viestejä: 1453 Paikkakunta: aurajoki
|
Lähetetty: 22.08.2011 21:28 Viestin aihe: |
|
|
Muuten kuulostaa tutulta, mutta tuota kiharaisuutta en tästä puulajista muista.
Voisiko kyse olla yksittäisestä yksilöstä tai kasvutavasta?
Muista miten kuivatin ensimmäiset tuomipihlajani. Olin vain sahannut ne halki, liimat päihin ja ydinpuihin ja sellaisenaan kuivumaan.
N. viidestä rungosta vain yksi vääntyi kuivuessaan.
Sittemmin olen varmuudeksi kokeillut välillä kapulointia puristimilla, mutta musta tuo kestää aika hyvin ilmankin.
Mutta veikkaan että hommassa ratkaiseen paljon puun kasvu asento ja halkaisun suhde siihen, kuten yksittäisen rungonkin kierteisyys tai oksiston tuoma/rungon hakema jännite tasapaino edellisten kanssa.
Tästä saa ohuen ja lyhyen piiskajousen joka on uskomattoman tymäkkä. Mä tykkään ja paljon. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
toni
Liittynyt: 31 Jou 2004 Viestejä: 1453 Paikkakunta: aurajoki
|
Lähetetty: 31.08.2011 20:40 Viestin aihe: |
|
|
Koska tuo kierteisyys ja sen mahdolliset syntymekanismit on kiinnostanut vuos kaudet, oon koittanut turvautua perinteisempien puun tunnusmerkkien havainnointiin, kuten noihin edellämainittuihin.
Mutta asiaan koskien löysin taas jonkin muistiinpanon jostain Panu Kailan turinasta tai kirjoituksesta:
"Puu kasvaa normaalisti hieman spiraalimaisesti kiertyen. Syyt eivät kierry jälkeenpäin, vaan kasvavat kierteisiksi. Ilmiön syytä ei ole lopullisesti selvitetty.Metsässä on yleensä vallitseva kierteisyys suunta, mutta myös siitä poikkeavia puita...Nuori havupuu kasvaa vasenkierteisenä, sitten kasvu oikenee, kunnes vanhemmiten kiertää oikealle..."
Tolta pohjalta mietin uudelleen tuota tuomipihlajan halkaisua ja kuivatusta. Ottaisin edelleen mukaan rungon kasvutavan, eli mahdollisen marginaalisemmankin vetopuun mahdollisuuden.
Joten ite olen tähdännyt jo runkoa, oksaa valitessa ja alas sahatessa määrittämään monen summan kautta sen soveltuvuuden jousi materiaaliksi.
Miten muut?
Olen koittanut synnyttää asiasta keskustelua useimmissakin eri toipikeissa vuosien mittaan, kovin vähin kommentein?
Mielipiteitä? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa You cannot attach files in this forum You cannot download files in this forum
|
|