Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Innostunut Vieras
|
Lähetetty: 17.12.2004 11:43 Viestin aihe: Jänneselkäiset jouset |
|
|
Täällä lienee kokemusta jänneselkäisten jousten teosta...
Kuinka paljon jännettä yleensä laitetaan esim 130 cm jouseen (montako hirven jalkaa tai paljonko grammoina, tai montako "lankaa" per nippu, ja montako nippua).
Joo, ymmärrän kyllä että se riippuu puusta, tilleröinnistä, profiilista ja halutun lopputuloksen jäykkyydestä. Ja tähtien asennosta. Mutta siis noin suuntaa-antavasti? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 17.12.2004 13:10 Viestin aihe: Innostunut |
|
|
Kunhan suunnittelen, kysessä olisi siis tuollainen intiaanijousi, varmaan ihan tavallinen D-malli, tai sitten vastakäyrä, vaikuttaako se jänteen menekkiin? Puu olisi hikkoria. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 17.12.2004 17:04 Viestin aihe: |
|
|
Suosittelen, että käytät jänteitä ainakin 60 g tuon mittaiseen jouseen riippumatta siitä, mikä sen malli muuten on. Tämä määrä tarkoittaa siis valmiita revittyjä jännelankoja. Jänteitä voi olla jonkin verran enemmänkin, mutta olen havainnut tuon määrän riittäväksi. Jos niitä on huomattavasti vähemmän, niin se on työn hukkaan heittämistä. Jänteet eivät jaksa pitää jousen ryhtiä ja profiilia yllä, jos jänteitä on ohut kosmeettinen kerros. Useimmat jännejousen tekijät eivät laiskuuttaan viitsi repiä tarpeeksi jännelankoja. Minultakin kului vuosia tätä asiaa opetellessa.
Toinen juttu on, että jousiaihion täytyisi olla ainakin vähän vastakäyrä ennen jänteiden liimausta. Tämä helpottaa jänteiden työtä profiilin ylläpidossa ja jousi säilyy terhakkana vuosia pidempään kuin jos aihio on vain suora. "Profiililla" tarkoitan siis jousen sivukuvaa, en poikkileikkausta.
Toivottavasti sinulla on kokemusta puujousien teosta ennen kuin ryhdyt tekemään jännejousta. Jälkimmäisen tilleröinti on vaikeampaa, joten perusteet kannattaa opetella yksipuisen jousen kanssa. Kysy lisää jos on tarvetta ja perehdy aiheeseen kirjallisuuden kautta. Epäonnistumista kannattaa vältellä perehtymällä mahdollisimman hyvin etukäteen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JiiVee Vieras
|
Lähetetty: 24.12.2004 02:06 Viestin aihe: |
|
|
Onnistuin saamaan 4 hevosen jalkajännettä. Lyhyempi jänneselkäinen jousi on alkanut nyt sitten kiinnostamaan. Olisiko suosituksia malleista ja mitoista jos haluaisin tehdä 27" vedolle noin 50 paunan kepin. Vaahteraa olisi valmiiksi mutta sitä joutuu kyllä höyryttelemään ja taivuttelemaan. Lankkutavaraakin voin tietysti hankkia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Tuukka Kumpulainen
Liittynyt: 25 Hei 2004 Viestejä: 1566 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 24.12.2004 07:51 Viestin aihe: |
|
|
Jännejouset on perinteisesti tehty kaksi kertaa vetopituutta pidemmiksi. Näin ollen 27" vedolle sopisi 137 cm pitkä jousi. Tämä on niin pieni pituussuhde, että jousi alkaa stakkaamaan loppuvedossa, mutta jänne/liimamassa on niin raskasta, vitkaista ainetta, että sitä laitetaan aniharvoin yli puolitoistametriseen puujouseen, jossa jänne ei pääse työskentelemään täydellä teholla kuten komposiiteissa.
Jännekerros työskentelee puujousessa sitä enemmän, mitä notkeampi puuaines jousessa on. Kaikista tunnetuista jousipuista katajalla on pienin taivutuslujuus, ja siitä voidaankin tehdä muita lyhyempiä, rasitetumpia ja silti muotonsa pitäviä jännejousia. Nopeasti kasvanut marjakuusi, jalava ja tuomi ovat myös hyviä vaihtoehtoja. Kymmeniä puulajeja, joukossa myös erittäin kovia ja jäykkiä, on kuitenkin käytetty hyvien jännejousten tekoon.
Jos mahdollista, kannattaa jännejousi tehdä ulkopinnaltaan kuperasta luonnonaihiosta. Jännekerros suojaa muutoin arkaa, pyöreää selkää, joka kuitenkin pienentää jousen liikkuvaa massaa ja parantaa heittoa. Olen myös kuullut jännejousieksperttien kiroavan lankkutavaran ominaisuuksia... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JiiVee Vieras
|
Lähetetty: 24.12.2004 18:13 Viestin aihe: |
|
|
Kiitos!
Vähän olenkin aavistellut sellaista leveämpää ja ohuempaa mallia. Kannattaisiko kahva-alue ennen taipuvaa puuta pitää mahdollisimman lyhyenä? Kannattaako jänteet päällystää vielä vuodalla tms. sateen suojaksi? Yhtä vanhaa jalavaa olen tässä kytännyt että koska myrsky kaataa sen, mutta voi olla että menee vielä aikaa ennenkuin pääsen osingoille. Staaveja saa niin harvoin ja sattumanvaraisesti. En sitten ehkä vielä pidä kiirettä. Hevosenjännejouselle sopiva työnimi olisi vaikka "Asserdal". |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MikaNuotio
Liittynyt: 06 Syy 2004 Viestejä: 534
|
Lähetetty: 24.12.2004 20:46 Viestin aihe: |
|
|
Joko leveämpänä 4-6cm jäykällä kädensijallisena jonka leveys 2-3cm tai hieman kapeampana jousena 3.5-4cm aavistuksen taipuvalla kädensijalla jolloin kädensija 3-3.5cm tai täysin taipuvana 3-4cm leveänä jousena joka taipuu kädensijan läpi ja jousen leveys on kauttaaltaan sama lapojen kärkiä lukuunottamatta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 28.12.2004 16:06 Viestin aihe: |
|
|
Neljä jalkajännettä tuntuu pieneltä määrältä. Voihan sen tehdä pelkästään niistäkin, harjoituksen vuoksi, mutta sinuna hankkisin lisää jänteitä. Hirviporukoilta saa aika helposti jalkoja, kun viitsii pyytää. Hirvet on taidettu jo ampua tältä kaudelta, mutta peuranjalkoja voisi ehkä vielä saada. Niiden jänteet ovat surkean pieniä hirviin verrattuna, mutta menettelevät paremman puutteessa.
Jos teet ensimmäistä jännejousta, niin suosittelen hikkoria. Se on varsin anteeksi antava puu. Saarni on paljon huonompi tähän tarkoitukseen, mutta menettelee. Jännejousessa lavan ei tarvitse olla niin leveä kuin yksipuisessa. En näe mitään syytä tehdä sitä 4 cm leveämmäksi. Jousesta kannattaa tehdä suhteellisen kevyt, niin yritys varmimmin onnistuu. ELi puuaihio saa olla melko ohut. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 29.12.2004 23:08 Viestin aihe: |
|
|
Kiitos Simo neuvoista, täytyy laitaa hevonjännettä lisää tilaukseen ja hikkoria hakuun. En vaan mielelläni tekisi alle 45# jousta, mieluummin yli. Lueskelin jotain jänneohjeita joissa selkä liimaamisen jälkeen hinkattiin hiekkapaperilla rankasti tasaiseksi, tuntui vähän materiaalin ja vaivan haaskaamiselta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Juri
Liittynyt: 20 Lok 2004 Viestejä: 3319 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 30.12.2004 00:37 Viestin aihe: |
|
|
Ent. JiiVee. (oli veemäinen nimi) |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 31.12.2004 14:13 Viestin aihe: |
|
|
Joo, joissakin ohjeissa neuvotaan ensin liimaamaan jänteet jousen selkään ja sen jälkeen hankaamaan ne veitsellä ja hiekkapaperilla pois. En ole koskaan ymmärtänyt sen ideaa. Jännekerroksesta tulee muutenkin siisti ja tasainen, jos repii jänteet riittävän hienoiksi langoiksi ja tekee liimauksen huolellisesti jättämättä liimataskuja jännenippujen väliin. Parhaimmillaan jännekerros näyttää siltä kuin joueen olisi levitetty kerros hunajaa, siis ilman mitään hiekkapaperikäsittelyjä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
MikaNuotio
Liittynyt: 06 Syy 2004 Viestejä: 534
|
Lähetetty: 31.12.2004 17:44 Viestin aihe: |
|
|
Tosta näkee aika yksityiskohtaisesti http://www.atarn.org/chinese/making_chinese_bow/making_bow.htm
"Sinew and horn are added to the wooden bow to make it more effective. Sinew or tendon is largely collagen with a resilience of 93%, better than rubber. When it is stretched and released only 7% of the energy is lost. That is very good, but collagen is twenty times better than spring steel at energy storage and return in relation to weight. Only one natural material exceeds this achievement, resulin, the spring that makes insect wing beats possible. Resulin provides 97% energy return when stretched and released. This reduces heat gain more than 50% compared to collagen (7% to 3%)."
Sinew was chosen from animals specifically for bow use, some suggest that leg tendons from wild animals were preferred. The tendons were pounded and fibers were selected, matched and carefully oriented on the bow. The preferred glue was often fish air bladder (isinglass), but hide glue was also used. These glues could be very flexible and strong if made correctly. Several layers of tendon fibers were added. These bows were affected by water and even high humidity so the bows were kept as dry as possible. Paints were used to help keep them dry."
Muut artikkelit.
http://www.primitiveways.com/secrets_of_sinew.html
http://bowyersworkshop.com/sinew.html
http://www.abotech.com/Articles/Baugh01.htm
Tuli hieman tarkennusta tuohon yhdistelmäjousen määritelmään.
Jänneselkäinen jousi = a simple composite bow = yksinkertainen yhdistelmäjousi
Jänneselkäinen ja sarvivatsainen = a complex composite bow = yhdistelmäjousi
Jänneselkäinen ja vatsa kahdesta palasta = a complex composite bow = yhdistelmäjousi
Jänneselkäinen ja vatsa laminoitu = a complex composite bow = yhdistelmäjousi |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Simo Hankaniemi
Liittynyt: 08 Hei 2004 Viestejä: 4937 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 16.08.2005 18:15 Viestin aihe: |
|
|
Tässä aikaisemmin kysyttiin, kannattaako jänneselkä päällystää vuodalla tms. suojaksi kosteutta vastaan. Kokemukseni mukaan kannattaa. Päällyste voi olla vaikka ohutta puuvillakangasta. Idea on se, että kosteudelta suojaava aine pysyy jänteiden päällä paremmin, kun on joku huokoinen tarttumapinta. Venelakat ja vastaavat voivat olla riittävän hyviä suoraan jänteiden päällekin siveltynä.
Päällyste suojaa myös jännekerrosta jousen päissä jousenjänteen kulutukselta. Jousen voi kyllä tehdä ilman tätä päällystakkiakin, suurimmassa osassa intiaanien jännejousia ei ole mitään nahkaa, kangasta tai käärmeennahkaa jänteiden päällä. Toisaalta he käyttivät näitä aseita Suomea kuivemmassa ilmastossa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|